Kannabista käyttäville kehittyy muita helpommin myös ongelmia alkoholin ja muiden päihteiden kanssa. Masennus- tai ahdistusoireet sen sijaan eivät ole heillä tavallista yleisempiä, tuore tutkimus osoittaa.

Havainnot ovat mielenkiintoisia, sillä kannabiksen käyttö on useissa tutkimuksissa yhdistetty masennukseen ja muihin mielialahäiriöihin sekä mm. psykoosien riskiin. Kaikissa tutkimuksissa tällaisia yhteyksiä ei kuitenkaan ole havaittu.

Nyt julkaistut tulokset perustuvat kolmen vuoden välein tehtyihin väestökyselyihin, joihin osallistui 35 000 miestä ja naista. Vastaajat olivat keskimäärin 45-vuotiaita. Ensimmäisessä kyselyssä 1 300 vastaajaa kertoi käyttävänsä kannabista.

Kannabista käyttävistä selvästi useammille kehittyi päihdeongelmia kolmen vuoden seurannan aikana. Verrattuna osallistujiin, jotka eivät käyttäneet kannabista, heille kehittyi alkoholiongelma kolme kertaa todennäköisemmin ja kannabisriippuvuus lähes kymmenen kertaa todennäköisemmin. He alkoivat myös käyttää muita huumeita 2–3 kertaa todennäköisemmin, tutkijat havaitsivat.

Vaikka kannabiksen käyttöä pidetään mielenterveyden häiriöiden riskitekijänä, tässä tutkimuksessa kannabis ei suurentanut riskiä sairastua mielialahäiriöihin kuten masennukseen, kaksisuuntaiseen mielialahäiriöön, ahdistushäiriöihin tai paniikkihäiriöön. Analyysissa huomioitiin osallistujien sosiaalinen ja taloudellinen tilanne, monet perhetaustaan liittyvät seikat ja stressitekijät, mutta ne eivät selittäneet tuloksia.

Tulokset vahvistavat tutkimusnäyttöä kannabiksen käytön ja muiden päihdeongelmien yhteydestä, mutta ne eivät osoita yhteyden johtuvan vain ja ainoastaan kannabiksesta. Tulokset viittaavat myös siihen, etteivät kannabiksen vaikutukset mielenterveyteen ole niin selkeitä kuin joidenkin tutkimusten perusteella on uskottu. Vaikutukset todennäköisesti myös näkyvät eri tavoin eri väestöissä ja ikäryhmissä.

Tutkimus julkaistiin lääketieteellisessä Jama Psychiatry -lehdessä.

Uutispalvelu Duodecim
(Jama Psychiatry 2016;DOI:10.1001/jamapsychiatry.2015.3229)
http://dx.doi.org/10.1001/jamapsychiatry.2015.3229

Köyhät ja pienituloiset yli 65-vuotiaat näyttäisivät sairastuvan dementiaan todennäköisemmin kuin varakkaat ikätoverit. Varakkuus saattaa olla mm. koulutusta vahvempi dementiariskitekijä, brittitutkimus osoittaa.Tutkimuksen perusteella köyhimpään viidennekseen kuuluvat sairastuivat dementiaan 70 prosenttia todennäköisemmin kuin varakkaimpaan viidennekseen lukeutuvat. Yhteys havaittiin riippumatta osallistujien koulutustasosta, asuinseudusta ja monista muista taustatekijöistä, jotka olisivat voineet selittää tulokset.
Varakkailla on monella tapaa enemmän mahdollisuuksia osallistua aivoja stimuloiviin kulttuuririentoihin ja elää monipuolista ja sosiaalista elämää, mikä tutkimusten mukaan ehkäisee tai lykkää muistisairauksia. Myös ruokavalio ja muut elintavat, jotka vaikuttavat dementiariskiin, riippuvat käytössä olevista tuloista. Kaikki muistia ylläpitävät toimet eivät kuitenkaan ole rahasta kiinni. Muun muassa säännöllinen peliharrastus, käsityöt ja nikkarointi on yhdistetty pienentyneeseen muistisairauksien vaaraan. Tutkimuksessa seurattiin 6 200 yli 65-vuotiasta brittiä keskimäärin kahdentoista vuoden ajan. Seurannan aikana 460 osallistujaa eli runsaat seitsemän prosenttia osallistujista sairastui dementiaan.Tutkimus julkaistiin JAMA Psychiatry -lehdessä.Uutispalvelu Duodecim(JAMA Psychiatry 2018;DOI:10.1001/jamapsychiatry.2018.1012)https://jamanetwork.com/journals/jamapsychiatry/fullarticle/2680571

(2018517) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Psykoosipotilaiden lääkitystä kannattaisi jatkaa ainakin kolmen vuoden ajan, vaikka oireet saataisiin kuriin jo vuodessa. Kärsivällisyys palkitaan muun muassa pienempänä psykoosien uusiutumisriskinä seuraavien kymmenen vuoden aikana.Tiedot käyvät ilmi Lancet Psychiatry -lehden julkaisemasta tutkimuksesta, jossa 180 hongkongilaispotilasta seurattiin kymmenen vuoden ajan. Potilaiden psykoosioireet olivat helpottaneet vuoden mittaisella lääkityksellä, minkä jälkeen heistä puolet jatkoi (400 mg ketiapiinia päivässä) ja puolelta lääkitys lopetettiin.Kymmenen vuoden seurannan aikana psykoosioireet uusiutuivat selvästi useammilla potilailla, joiden lääkitys oli lopetettu aikaisin, ja heistä useammat tarvitsivat jatkossakin psykoosilääkkeitä. Lisäksi he tekivät todennäköisemmin itsemurhan. Itsemurhia ei kuitenkaan ollut kovin paljon.

Tulokset on hyvä varmistaa lisätutkimuksissa, mutta ne viittaavat siihebn, että psykoosiin ensimmäistä kertaa sairastuvien lääkityksiä kannattaisi jatkaa mielellään kolmen vuoden ajan, vaikka lääkkeet tepsisivät nopeamminkin.
Psykoosi tarkoittaa mielisairautta, jossa todellisuudentaju on huomattavan vääristynyt ja potilaalla on vaikeuksia tunnistaa mikä on totta ja todellista ja mikä ei. Skitsofrenia on yleisin psykoottinen häiriö. Siihen sairastuu noin yksi sadasta. Varsinkin miehillä skitsofrenia johtaa usein syrjäytymiseen, naimattomuuteen ja alhaiseen sosiaaliseen ja taloudelliseen asemaan.Uutispalvelu Duodecim(Lancet Psychiatry 2018;DOI:10.1016/S2215-0366(18)30090-7)http://doi.org/10.1016/S2215-0366(18)30090-7

(000.000) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.