Tiheästi asuttu ja tiivis kaupunkirakenne, jossa kaupat ja palvelut ovat kävelyetäisyydellä, saattaa kanadalaistutkimuksen mukaan vähentää asukkaiden lihavuutta ja pienentää riskiä sairastua diabetekseen. Näillä alueilla asukkaat kävelevät ja pyöräilevät enemmän ja autoilevat vähemmän.

Tutkimus tehtiin Kanadan Ontariossa alueella, jossa asuu yli seitsemän miljoonaa ihmistä. Asukkaiden terveystiedot yhdistettiin postinumeron avulla tietoihin heidän asuinalueidensa rakenteesta.

Tietojen analyysi osoitti lihavuuden ja ylipainoisuuden olevan vähäisempää kaupunginosissa, joissa palvelut olivat lähellä, asumistiheys korkea ja tieverkosto kattava. Tällaisilla alueilla asuvista 43 prosenttia oli lihavia tai ylipainoisia, kun kävelyyn vähiten kannustavilla seuduilla asuvista lihavia tai ylipainoisia oli 54 prosenttia. Lihavuus myös lisääntyi näillä seuduilla vuosina 2001–2012, mutta kävelyyn kannustavilla alueilla lihavien ja ylipainoisten määrä pysyi ennallaan.

Havainnot olivat samansuuntaisia analyysissa, jossa lihavuuden sijaan tarkasteltiin aikuistyypin diabetesta. Kävelyyn kannustavilla alueilla asuvista harvemmat sairastivat diabetesta, mutta heidän määränsä myös pieneni vuosien 2001 ja 2012 välillä. Kävelyyn vähiten kannustavilla asuinalueilla diabetesluvut pysyivät ennallaan.

Kanadalaisten tulokset perustuvat suureen aineistoon ja ovat mielenkiintoinen viittaus siitä, että kaupunkien rakenteella ja kaupunkisuunnittelulla voi olla suotuisia vaikutuksia asukkaiden terveyteen. Tutkimuksen luonteesta johtuen on kuitenkin epävarmaa, miten suurelta osin havaitut muutokset todella johtuvat kaupunkirakenteesta eivätkä jostain muusta seikasta, joka jäi nyt huomiotta. Tämän selvittämiseksi asiaa pitäisi tutkia lisää.

Tutkimus julkaistiin Yhdysvaltojen lääkäriliiton JAMA-lehdessä.

Uutispalvelu Duodecim
(Jama 2016;315:2211–2220)
http://dx.doi.org/doi:10.1001/jama.2016.5898

Runsaasti kahvia juovien on useissa tutkimuksissa nähty välttyvän mm. diabetekselta muita todennäköisemmin, mutta kahvilla saattaa olla suotuisia vaikutuksia myös suolistosyöpää sairastaviin. Tuoreessa tutkimuksessa säännöllinen kahvinjuonti yhdistettiin pienempään riskiin menehtyä suolistosyöpään.Havainnot perustuvat tunnettujen Nurse’s Health Study ja Health Professionals Follow-up Study -tutkimusten aineistoihin. Keskimäärin kahdeksan vuoden seurannan aikana osallistujista 800 menehtyi. Kuolemista 190 johtui suolistosyövästä.Verrattuna osallistujiin, jotka eivät juoneet lainkaan kahvia, vähintään neljä kahvikupillista päivittäin juovien riski menehtyä suolistosyöpään oli 50 prosenttia pienempi. Myös muista syistä aiheutuvat kuolemat olivat heillä vähäisempiä seurannan aikana.Samanlainen yhteys havaittiin analyysissa, jossa huomioitiin syöpädiagnoosia edeltävä ja sen jälkeinen kahvinkulutus. Sekä ennen diagnoosia että sen jälkeen yli kaksi kuppia päivässä kahvittelevien kuolleisuus oli 30–40 prosenttia vähäisempää kuin tasaisesti korkeintaan kaksi kuppia päivässä juovien.Havainnot ovat uusin viittaus kahvin mahdollisiin moninaisiin terveysvaikutuksiin, mutta lukuisista tutkimuksista huolimatta vieläkään ei tiedetä, mistä yhteydet tarkalleen johtuvat. Kahvin lisäksi hyvin moni muu seikka, joka erottaa paljon kahvia juovat kahvia vieroksuvista, voi selittää tulokset, ja tämän takia tuloksiin kannattaa suhtautua varauksella.Tutkimus julkaistiin Gastroenterology-lehdessä.Uutispalvelu Duodecim (Gastroenterology 2017;DOI:10.1053/j.gastro.2017.11.010)http://www.gastrojournal.org/article/S0016-5085(17)36368-0/fulltext

(20171214) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Vuosittain noin yksi tuhannesta suomalaisvangista päätyy itsemurhaan, Oxfordin yliopiston tutkimus osoittaa. Luku on kansainvälisesti korkeahko, mutta samaa tasoa mm. Ruotsin kanssa.
Tutkimuksessa analysoitiin 24 suhteellisen varakkaan maan vankilaviranomaisten tietoja vuosilta 2011–2014. Tänä aikana 3 900 vankia teki itsemurhan. Monien Euroopan maiden lisäksi analyysissa oli mukana Yhdysvallat, Australia, Uusi-Seelanti ja Kanada.Hieman yllättäen vankien itsemurhat olivat suhteellisesti yleisimpiä Pohjoismaissa - missä joka vuosi noin yksi tuhannesta vangista päätyi itsemurhaan – ja Länsi-Euroopassa, Belgiassa, Ranskassa ja Portugalissa. Suurimmat luvut olivat Norjassa ja Ranskassa, missä vuosittain sadasta vangista keskimäärin 1,7 teki itsemurhan. Kun kaikkia maita tarkasteltiin yhdessä, miesvangit päätyivät itsemurhaan kolme kertaa todennäköisemmin ja naisvangit yhdeksän kertaa todennäköisemmin kuin samanikäinen väestö keskimäärin.Tutkimuksessa ei löytynyt yhtä selittävää tekijää maiden välisille eroille, mutta vankien itsemurhat näyttivät olevan yleisempiä maissa, joissa vankeja on väestöön nähden suhteellisesti vähän. Tutkijat pitävät mahdollisena, että näissä maissa vankiloihin päätyy ongelmaisempia vankeja, mutta varmaa tietoa tästä ei ole.Suomessa vuosina 2011–2014 yhteensä 13 vankia teki itsemurhan, joten tapauksia on noin kolme vuodessa. Itsemurha on Suomessa vankien yleisin kuolinsyy.

Tutkimus julkaistiin Lancet Psychiatry -lehdessä.Uutispalvelu Duodecim (Lancet Psychiatry 2017;4:946–952)http://www.thelancet.com/journals/lanpsy/article/PIIS2215-0366(17)30435-2/abstract

(20171214) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.