Sydäntautien, aivohalvausten, syövän, diabeteksen ja onnettomuuksien aiheuttamat kuolemat ovat vähentyneet huomattavasti Yhdysvalloissa, 1960-luvun lopulta nykypäiviin ulottuva analyysi osoittaa. Tulokset julkaistiin Yhdysvaltojen lääkäriliiton JAMA-lehdessä, ja ne laajentavat aiempien tutkimusten havaintoja.

Vuosien 1969–2013 kuolinsyytilastot osoittavat ikävakioidun kokonaiskuolleisuuden vähentyneen huomattavasti tarkastelujakson aikana. Vuonna 1969 sadastatuhannesta yhdysvaltalaisesta menehtyi 1 300, kun vuonna 2013 menehtyi enää 730 eli noin 40 prosenttia vähemmän. Ikävakioitu aivohalvauskuolleisuus laski lähes 80 prosenttia, sydäntautikuolleisuus lähes 70 prosenttia, onnettomuuskuolleisuus 40 prosenttia, syöpäkuolleisuus vajaat 20 prosenttia ja diabeteskuolleisuus melkein saman verran.

Suotuisa kehitys on havaittu aiemminkin, mutta nyt saadut tulokset myös viittaavat kehityksen hidastuneen sydäntautien, aivohalvausten ja diabeteksen osalta, mikä todennäköisesti johtuu lihavuuden yleistymisestä 1980-luvun jälkeen.

Tulokset kuvastavat parannuksia väestön terveydentilassa ja sairauksien riskitekijöiden hoitamisessa. Varsinkin tupakoinnin vähentyminen, verenpainetaudin ja kolesteroliongelmien tehostunut hoito sekä lääkkeiden kehitys ovat vähentäneet kuolleisuutta. Tapaturmakuolleisuuden lasku johtuu todennäköisesti liikennekuolemien vähentymisestä, tutkijat kirjoittavat.

Suomessa kehitys on ollut pitkälti samanlainen, mutta suotuisaa tilannetta varjostaa terveyserojen kasvu, joka on havaittu myös monissa muissa länsimaissa. Suomessa köyhimpään viidennekseen kuuluvat miehet kuolevat noin 12 vuotta nuorempina ja naiset 7 vuotta nuorempina kuin varakkaimmat. Erot johtuvat elintavoista, mutta myös laajemmin elinoloista, koulutuksesta, työoloista ja monista muista hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavista seikoista.

Uutispalvelu Duodecim
(JAMA 2015;314:1731–1739)
http://jama.jamanetwork.com/

Sydämen vajaatoiminta näyttäisi kehittyvän tavallista todennäköisemmin uniapneaa sairastaville. Uniapnean hoitaminen ylipainehengityslaiteella puolestaan pienentää riskiä, suuri tanskalaistutkimus osoittaa. Tutkimus julkaistiin Journal of the American Heart Association -lehdessä.Tanskalaistutkijat käyttivät tutkimuksessaan koko väestön kattavia rekistereitä, joista he poimivat 4,9 miljoonan tanskalaisen terveystiedot. Vuosina 2000–2012 runsaat 40 000 seurattavaa sairastui uniapneaan. Uniapneassa ylähengitystiet ahtautuvat yöllä ja aiheuttavat hengityskatkoksia.Uniapneaa potevien riski sairastua sydämen vajaatoimintaan oli suurempi kuin terveiden verrokkien, tulokset osoittivat. Tämä uniapneaan liitetty sairastumisriski havaittiin riippumatta siitä, saiko potilas ylipainehengityshoitoa, mutta hoitoa saavien riski oli selvästi pienempi. Yhteydet olivat selvimmät yli 60-vuotiailla potilailla.

Tanskalaisten havainnot lisäävät näyttöä uniapnean ja sydänoireiden yhteyksistä. Aiemmissa tutkimuksissa uniapnea on yhdistetty mm. sepelvaltimotautiin, korkeaan verenpaineeseen, diabetekseen ja lihavuuteen. Näistä monet ovat myös sydämen vajaatoiminnan riskitekijöitä.Sydämen vajaatoiminta johtuu sairauksista kuten sepelvaltimotaudista ja korkeasta verenpaineesta, jotka häiritsevät sydänlihaksen toimintaa ja heikentävät sen kykyä supistua. Yleisin vajaatoiminnan oire on hengenahdistus rasituksessa.Uniapneaa sairastaa noin neljä prosenttia suomalaisista miehistä ja kaksi prosenttia naisista. Hoitamattomana uniapnea altistaa mm. sydän- ja verisuonitaudeille ja tapaturmille. Usein oireet vähentyvät laihduttamalla, mutta monia hoidetaan myös CPAP-ylipainehengityslaitteella.Uutispalvelu Duodecim(Journal of the American Heart Association 2018;DOI:10.1161/JAHA.118.008684)http://doi.org/10.1161/JAHA.118.008684

(2018716) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Viittä terveellistä elintapaa noudattavat äidit saattavat ehkäistä lastensa lihomista, tuore tutkimus osoittaa. Ruokavalion sijaan merkittävää näyttäisi olevan elintapojen muodostama kokonaisuus.

Tutkimus julkaistiin BMJ-lehdessä, ja sen perusteella normaalipainoisten, liikuntaa säännöllisesti harrastavien, terveellisesti syövien, savuttomien ja alkoholia kohtuudella käyttävien äitien lapsista tulee 75 prosenttia epätodennäköisemmin lihavia kuin lapsista, joiden äitien elintavat ovat kaikin puolin epäterveellisemmät.Yksittäin tarkasteltuna suurin vaikutus liittyy äidin painoon. Normaalipainoisten äitien lapset ovat ylipainoisten lapsia 56 prosenttia harvemmin lihavia riippumatta muista elintavoista. Tämä viittaa elintapojen lisäksi perimän vaikutukseen.Tulokset ovat uskottavia, mutta niitä kannattaa tulkita varoen, sillä äidin elintapojen lisäksi perheen sosioekonominen asema ja monet muut seikat ovat voineet vaikuttaa tuloksiin. Tutkimukseen osallistui 24 000 iältään 9–14-vuotiasta lasta ja nuorta, joiden äidit olivat osallistuneet tunnettuun NHANES II -tutkimukseen. Viisivuotisen seurannan aikana 1 300 lasta täytti lihavuuden kriteerit. Suomalaisista työikäisistä viidennes on lihavia ja vielä useammat lievemmin ylipainoisia. Vuoden 1980 jälkeen aikuisten lihavien määrä on lähes kaksinkertaistunut ja lihavien lasten ja nuorten määrä mahdollisesti jopa kolminkertaistunut. Joidenkin arvioiden mukaan nykyään kolmannes koko ihmiskunnasta on ylipainoisia tai lihavia.Uutispalvelu Duodecim(BMJ 2018;362:k2486)https://www.bmj.com/content/362/bmj.k2486

(2018713) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.