Säännöllinen kahvin juominen ei johda sydämen lisälyöntisyyteen, vaikka niin on epäilty. Myöskään muut kofeiinia sisältävät juomat ja elintarvikkeet eivät aiheuta lisälyöntejä, tuore yhdysvaltalaistutkimus osoittaa.

Kofeiinin on pelätty aiheuttavan eteislisälyöntisyyttä ja kammiolisälyöntisyyttä, mitkä saattavat lisätä mm. riskiä sairastua eteisvärinään, aivoverenkiertohäiriöihin, sydämen vajaatoimintaan ja sepelvaltimotautiin. Kofeiinia on pidetty erityisesti riskinä potilaille, joilla on jo ollut lisälyöntejä.

Nyt julkaistussa tutkimuksessa kofeiinin vaikutuksia selvitettiin 1 400 terveen aikuisen sydäntutkimuksilla. Osallistujat itse arvioivat kahvin, suklaan ja teen kulutustaan edeltävän vuoden ajalta.

Tutkimuksessa ei löytynyt viitteitä siitä, että säännöllisesti kahvia ja muita kofeiinituotteita käyttävät olisivat kärsineet sydämen lisälyöntisyydestä yhtään todennäköisemmin kuin kofeiinia vähän käyttävät. Osallistujista 60 prosenttia nautti kofeiinia päivittäin.

Tulokset viittaavat kofeiinin olevan turvallista säännöllisesti nautittuna, mutta on edelleen mahdollista, että suuria määriä päivittäin käyttävät altistuvat lisälyöntisyydelle. Tätä olisi hyvä selvittää uusissa tutkimuksissa.

Tutkimus julkaistiin Journal of the American Heart Association -lehdessä.

Uutispalvelu Duodecim
(Journal of the American Heart Association 2016;DOI:10.1161/JAHA.115.002503)
http://jaha.ahajournals.org/content/5/1/e002503.abstract

Köyhät ja pienituloiset yli 65-vuotiaat näyttäisivät sairastuvan dementiaan todennäköisemmin kuin varakkaat ikätoverit. Varakkuus saattaa olla mm. koulutusta vahvempi dementiariskitekijä, brittitutkimus osoittaa.Tutkimuksen perusteella köyhimpään viidennekseen kuuluvat sairastuivat dementiaan 70 prosenttia todennäköisemmin kuin varakkaimpaan viidennekseen lukeutuvat. Yhteys havaittiin riippumatta osallistujien koulutustasosta, asuinseudusta ja monista muista taustatekijöistä, jotka olisivat voineet selittää tulokset.
Varakkailla on monella tapaa enemmän mahdollisuuksia osallistua aivoja stimuloiviin kulttuuririentoihin ja elää monipuolista ja sosiaalista elämää, mikä tutkimusten mukaan ehkäisee tai lykkää muistisairauksia. Myös ruokavalio ja muut elintavat, jotka vaikuttavat dementiariskiin, riippuvat käytössä olevista tuloista. Kaikki muistia ylläpitävät toimet eivät kuitenkaan ole rahasta kiinni. Muun muassa säännöllinen peliharrastus, käsityöt ja nikkarointi on yhdistetty pienentyneeseen muistisairauksien vaaraan. Tutkimuksessa seurattiin 6 200 yli 65-vuotiasta brittiä keskimäärin kahdentoista vuoden ajan. Seurannan aikana 460 osallistujaa eli runsaat seitsemän prosenttia osallistujista sairastui dementiaan.Tutkimus julkaistiin JAMA Psychiatry -lehdessä.Uutispalvelu Duodecim(JAMA Psychiatry 2018;DOI:10.1001/jamapsychiatry.2018.1012)https://jamanetwork.com/journals/jamapsychiatry/fullarticle/2680571

(2018517) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Psykoosipotilaiden lääkitystä kannattaisi jatkaa ainakin kolmen vuoden ajan, vaikka oireet saataisiin kuriin jo vuodessa. Kärsivällisyys palkitaan muun muassa pienempänä psykoosien uusiutumisriskinä seuraavien kymmenen vuoden aikana.Tiedot käyvät ilmi Lancet Psychiatry -lehden julkaisemasta tutkimuksesta, jossa 180 hongkongilaispotilasta seurattiin kymmenen vuoden ajan. Potilaiden psykoosioireet olivat helpottaneet vuoden mittaisella lääkityksellä, minkä jälkeen heistä puolet jatkoi (400 mg ketiapiinia päivässä) ja puolelta lääkitys lopetettiin.Kymmenen vuoden seurannan aikana psykoosioireet uusiutuivat selvästi useammilla potilailla, joiden lääkitys oli lopetettu aikaisin, ja heistä useammat tarvitsivat jatkossakin psykoosilääkkeitä. Lisäksi he tekivät todennäköisemmin itsemurhan. Itsemurhia ei kuitenkaan ollut kovin paljon.

Tulokset on hyvä varmistaa lisätutkimuksissa, mutta ne viittaavat siihebn, että psykoosiin ensimmäistä kertaa sairastuvien lääkityksiä kannattaisi jatkaa mielellään kolmen vuoden ajan, vaikka lääkkeet tepsisivät nopeamminkin.
Psykoosi tarkoittaa mielisairautta, jossa todellisuudentaju on huomattavan vääristynyt ja potilaalla on vaikeuksia tunnistaa mikä on totta ja todellista ja mikä ei. Skitsofrenia on yleisin psykoottinen häiriö. Siihen sairastuu noin yksi sadasta. Varsinkin miehillä skitsofrenia johtaa usein syrjäytymiseen, naimattomuuteen ja alhaiseen sosiaaliseen ja taloudelliseen asemaan.Uutispalvelu Duodecim(Lancet Psychiatry 2018;DOI:10.1016/S2215-0366(18)30090-7)http://doi.org/10.1016/S2215-0366(18)30090-7

(000.000) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.