Kohonnut verenpaine voi suurentaa vaaraa sairastua verisuoniperäiseen dementiaan iästä riippumatta. Yli 70-vuotiailla riski ei tosin enää ole kovin suuri.

Tiedot käyvät ilmi tuoreesta brittitutkimuksesta, jossa hyödynnettiin yli neljän miljoonan potilaan rekisteritietoja. Seitsemänvuotisen seurannan aikana heistä 11 000 sairastui verisuoniperäiseen dementiaan.

Korkea verenpaine liittyi suurempaan sairastumisriskiin, mutta yhteys heikkeni mitä vanhempia potilaat olivat. Jokainen 20 mmHg:n nousu systolisessa verenpaineessa tiesi noin 60 prosenttia suurempaa sairastumisriskiä 30–50-vuotiaille, mutta 51–70-vuotiailla se liittyi enää vain 30 prosenttia suurempaan riskiin. Tätä vanhemmilla yhteys oli joko hyvin heikko tai olematon.

Verenpaineen ja verisuoniperäisen dementian yhteys säilyi senkin jälkeen, kun analyysissa huomioitiin mahdolliset hiljaiset aivoinfarktit ja muut aivoverenkiertohäiriöt, jotka ovat verisuoniperäisen dementian riskitekijöitä.

Verisuoniperäinen dementia on toiseksi yleisin dementia, mutta iän ja verenpaineen yhteisvaikutus sairastumisriskiin on ollut epäselvä. Joissain tutkimuksissa korkea verenpaine on yhdistetty iäkkäillä myös pienentyneeseen verisuoniperäisen dementian vaaraan, mutta näin ei näyttäisi olevan ainakaan nyt julkaistujen tulosten valossa.

Korkean verenpaineen lisäksi verisuoniperäisen muistisairauden riskitekijät ovat pitkälti samat kuin seikat, jotka altistavat sydän- ja verisuonitaudeille eli korkea kolesteroli, diabetes, ylipaino, vähäinen liikunta, tupakointi ja alkoholi. Nämä altistavat aivoverenkiertohäiriöille, jotka puolestaan altistavat verisuoniperäiselle muistisairaudelle.

Tutkimus julkaistiin Stroke-lehdessä.

Uutispalvelu Duodecim
(Stroke 2016;47:1429–1435)
http://dx.doi.org/10.1161/STROKEAHA.116.012658

Iän myötä tapahtuva lihasten ja fyysisen toimintakyvyn heikkeneminen ei korjaannu D-vitamiinilisiä syömällä, tuore tutkimus osoittaa. D-vitamiinilisien on ajateltu auttavan, koska varsinainen D-vitamiinin vajaus voi aiheuttaa muun muassa lihasheikkoutta ja haitata hermoston lihaskoordinaatiota.Nyt julkaistut tulokset perustuvat satunnaistettuun kaksoissokkokokeeseen, jossa 78 kotonaan asuvalle yli 65-vuotiaalle annettiin puolen vuoden ajan joko D-vitamiinia tai lumevalmistetta. Osallistujat olivat jo fysiikaltaan hauraita tai suhteellisen hauraita, ja heidän veren D-vitamiinipitoisuutensa olivat keskimäärin 37 nmol/l, mikä on vähänlaisesti.

D-vitamiinilisien ansiosta osallistujien veren D-vitamiinipitoisuudet suurenivat huomattavasti, mutta tämä ei näkynyt lainkaan heidän lihaskunnossaan tai fyysisessä toimintakyvyssä. Kaikki osallistujat menestyivät lihaskuntoa ja lihasten rakennetta mittaavissa testeissä yhtä hyvin riippumatta siitä olivatko he saaneet lumetta vai D-vitamiinia.

Tulokset osoittavat, ettei D-vitamiinilisät vahvista iäkkäiden lihaksia ainakaan puolen vuoden kuurina, mutta on silti mahdollista, että pitemmässä seurannassa jotain eroja ilmenisi. Tämän varmistaminen edellyttää kuitenkin lisätutkimuksia.Tutkimus julkaistiin Journal of Nutrition -lehdessä.

D-vitamiinia syntyy iholla auringon UVB-säteilyn vaikutuksesta, mutta sitä saa myös ruoasta kuten kalasta sekä vitaminoiduista margariineista ja maitotuotteista.

Uutispalvelu Duodecim(Journal of Nutrition 2018;DOI:10.1093/jn/nxy024)http://doi.org/10.1093/jn/nxy024

(201865) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Lihavuus ja varsinkin vakava lihavuus aiheuttavat monenlaisia riskejä raskauden aikana. Osa näistä riskeistä pienenisi lihavuusleikkauksen avulla, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan leikkauksen läpikäyneiden raskauksissa saattaa olla tavallista enemmän muita ongelmia.

Tutkimus julkaistiin tieteellisessä American Journal of Obstetrics & Gynecology -lehdessä, ja se perustuu 2,8 miljoonan naisen terveystietoihin. Naisista 8 400 oli ollut lihavuusleikkauksessa.

Analyysin perusteella lihavuusleikkauksen läpikäyneillä naisilla oli vähemmän raskausdiabetesta, verenpaineongelmia, raskaudenjälkeistä verenvuotoa ja keisarileikkauksia kuin saman verran ennen raskautta painaneilla naisilla, jotka eivät olleet käyneet lihavuusleikkauksessa. Heidän vauvansa olivat myös tavallista harvemmin suurikokoisia raskauden kestoon nähden.

Näistä monista hyödyistä huolimatta samaan aikaan lapsen pienikokoisuus, raskauden aikaiset kasvunhidastumat ja ennenaikaiset synnytykset olivat yleisempiä lihavuusleikatuilla. Lihavuusleikkaus ei vaikuttanut raskausmyrkytyksen eli pre-eklampsian, kohtukuolemien, synnynnäisten epämuodostumien tai vastasyntyneiden kuolemien todennäköisyyteen.Suomessa lihavuusleikkauksia tehdään pääasiassa sairaalloisen lihaville potilaille, joiden lihavuus on jatkunut vähintään viisi vuotta ja joiden painoindeksi on yli 40. Tämä tarkoittaa 170-senttimetriselle henkilölle vähintään 116 kilon painoa ja 180-senttiselle yli 130 kiloa. Vaikeahoitoista diabetesta tai useita lihavuuteen liittyviä sairauksia potevia leikataan kuitenkin jo, kun painoindeksi ylittää 35.

Uutispalvelu Duodecim(American Journal of Obstetrics & Gynecology 2018;DOI:10.1016/j.ajog.2018.02.003)https://doi.org/10.1016/j.ajog.2018.02.003

(201865) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.