Kohonnut verenpaine voi suurentaa vaaraa sairastua verisuoniperäiseen dementiaan iästä riippumatta. Yli 70-vuotiailla riski ei tosin enää ole kovin suuri.

Tiedot käyvät ilmi tuoreesta brittitutkimuksesta, jossa hyödynnettiin yli neljän miljoonan potilaan rekisteritietoja. Seitsemänvuotisen seurannan aikana heistä 11 000 sairastui verisuoniperäiseen dementiaan.

Korkea verenpaine liittyi suurempaan sairastumisriskiin, mutta yhteys heikkeni mitä vanhempia potilaat olivat. Jokainen 20 mmHg:n nousu systolisessa verenpaineessa tiesi noin 60 prosenttia suurempaa sairastumisriskiä 30–50-vuotiaille, mutta 51–70-vuotiailla se liittyi enää vain 30 prosenttia suurempaan riskiin. Tätä vanhemmilla yhteys oli joko hyvin heikko tai olematon.

Verenpaineen ja verisuoniperäisen dementian yhteys säilyi senkin jälkeen, kun analyysissa huomioitiin mahdolliset hiljaiset aivoinfarktit ja muut aivoverenkiertohäiriöt, jotka ovat verisuoniperäisen dementian riskitekijöitä.

Verisuoniperäinen dementia on toiseksi yleisin dementia, mutta iän ja verenpaineen yhteisvaikutus sairastumisriskiin on ollut epäselvä. Joissain tutkimuksissa korkea verenpaine on yhdistetty iäkkäillä myös pienentyneeseen verisuoniperäisen dementian vaaraan, mutta näin ei näyttäisi olevan ainakaan nyt julkaistujen tulosten valossa.

Korkean verenpaineen lisäksi verisuoniperäisen muistisairauden riskitekijät ovat pitkälti samat kuin seikat, jotka altistavat sydän- ja verisuonitaudeille eli korkea kolesteroli, diabetes, ylipaino, vähäinen liikunta, tupakointi ja alkoholi. Nämä altistavat aivoverenkiertohäiriöille, jotka puolestaan altistavat verisuoniperäiselle muistisairaudelle.

Tutkimus julkaistiin Stroke-lehdessä.

Uutispalvelu Duodecim
(Stroke 2016;47:1429–1435)
http://dx.doi.org/10.1161/STROKEAHA.116.012658

Runsaasti kahvia juovien on useissa tutkimuksissa nähty välttyvän mm. diabetekselta muita todennäköisemmin, mutta kahvilla saattaa olla suotuisia vaikutuksia myös suolistosyöpää sairastaviin. Tuoreessa tutkimuksessa säännöllinen kahvinjuonti yhdistettiin pienempään riskiin menehtyä suolistosyöpään.Havainnot perustuvat tunnettujen Nurse’s Health Study ja Health Professionals Follow-up Study -tutkimusten aineistoihin. Keskimäärin kahdeksan vuoden seurannan aikana osallistujista 800 menehtyi. Kuolemista 190 johtui suolistosyövästä.Verrattuna osallistujiin, jotka eivät juoneet lainkaan kahvia, vähintään neljä kahvikupillista päivittäin juovien riski menehtyä suolistosyöpään oli 50 prosenttia pienempi. Myös muista syistä aiheutuvat kuolemat olivat heillä vähäisempiä seurannan aikana.Samanlainen yhteys havaittiin analyysissa, jossa huomioitiin syöpädiagnoosia edeltävä ja sen jälkeinen kahvinkulutus. Sekä ennen diagnoosia että sen jälkeen yli kaksi kuppia päivässä kahvittelevien kuolleisuus oli 30–40 prosenttia vähäisempää kuin tasaisesti korkeintaan kaksi kuppia päivässä juovien.Havainnot ovat uusin viittaus kahvin mahdollisiin moninaisiin terveysvaikutuksiin, mutta lukuisista tutkimuksista huolimatta vieläkään ei tiedetä, mistä yhteydet tarkalleen johtuvat. Kahvin lisäksi hyvin moni muu seikka, joka erottaa paljon kahvia juovat kahvia vieroksuvista, voi selittää tulokset, ja tämän takia tuloksiin kannattaa suhtautua varauksella.Tutkimus julkaistiin Gastroenterology-lehdessä.Uutispalvelu Duodecim (Gastroenterology 2017;DOI:10.1053/j.gastro.2017.11.010)http://www.gastrojournal.org/article/S0016-5085(17)36368-0/fulltext

(20171214) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Vuosittain noin yksi tuhannesta suomalaisvangista päätyy itsemurhaan, Oxfordin yliopiston tutkimus osoittaa. Luku on kansainvälisesti korkeahko, mutta samaa tasoa mm. Ruotsin kanssa.
Tutkimuksessa analysoitiin 24 suhteellisen varakkaan maan vankilaviranomaisten tietoja vuosilta 2011–2014. Tänä aikana 3 900 vankia teki itsemurhan. Monien Euroopan maiden lisäksi analyysissa oli mukana Yhdysvallat, Australia, Uusi-Seelanti ja Kanada.Hieman yllättäen vankien itsemurhat olivat suhteellisesti yleisimpiä Pohjoismaissa - missä joka vuosi noin yksi tuhannesta vangista päätyi itsemurhaan – ja Länsi-Euroopassa, Belgiassa, Ranskassa ja Portugalissa. Suurimmat luvut olivat Norjassa ja Ranskassa, missä vuosittain sadasta vangista keskimäärin 1,7 teki itsemurhan. Kun kaikkia maita tarkasteltiin yhdessä, miesvangit päätyivät itsemurhaan kolme kertaa todennäköisemmin ja naisvangit yhdeksän kertaa todennäköisemmin kuin samanikäinen väestö keskimäärin.Tutkimuksessa ei löytynyt yhtä selittävää tekijää maiden välisille eroille, mutta vankien itsemurhat näyttivät olevan yleisempiä maissa, joissa vankeja on väestöön nähden suhteellisesti vähän. Tutkijat pitävät mahdollisena, että näissä maissa vankiloihin päätyy ongelmaisempia vankeja, mutta varmaa tietoa tästä ei ole.Suomessa vuosina 2011–2014 yhteensä 13 vankia teki itsemurhan, joten tapauksia on noin kolme vuodessa. Itsemurha on Suomessa vankien yleisin kuolinsyy.

Tutkimus julkaistiin Lancet Psychiatry -lehdessä.Uutispalvelu Duodecim (Lancet Psychiatry 2017;4:946–952)http://www.thelancet.com/journals/lanpsy/article/PIIS2215-0366(17)30435-2/abstract

(20171214) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.