Lääkärilakot eivät suurenna potilaiden kuolleisuutta, vaikka niin on pelätty. Ongelmia ei synny kunhan sairaaloiden ensiapu- ja akuuttihoitoyksiköt pidetään toiminnassa lakon ajan, tuore selvitys osoittaa.

British Medical Journalissa julkaistu selvitys perustuu lääkärilakkojen vaikutuksista tehtyihin tutkimuksiin. Tutkimuksia löytyi seitsemän. Aihe on ajankohtainen Englannissa, missä Britannian lääkäriliitto on valmistautunut työtaisteluihin maan hallituksen kaavailemien sopimusheikennysten vuoksi.

Länsimaissa ja kehittyneen terveydenhoitojärjestelmän piirissä lääkärilakot eivät ole suurentaneet potilaiden kuolleisuutta, analyysi osoittaa. Joissain tapauksissa kuolleisuus on päinvastoin laskenut lakon ajaksi. Tämä johtuu todennäköisesti ei-kiireellisten leikkaushoitojen siirtämisestä.

Olennaista näyttäisi olevan akuuttihoidon ja ensiavun turvaaminen lakon aikana. Jos näin ei menetellä, kuolleisuus voi nousta. Tähän viittaavat kokemukset Etelä-Afrikan vuoden 2010 lakosta. Etelä-Afrikassa lääkäreiden lisäksi lakossa olivat myös hoitajat ja yli viiden miljoonan potilaan hoidosta vastasi vain yksi sairaala 20 päivän ajan.

Tutkijat pitävät tuloksia tervetulleina, mutta muistuttavat, ettei kuolleisuus ole ainoa mittari potilaille lakosta koituvien haittojen arviointiin. Tutkimuksissa ei ole selvitetty lakkojen vaikutuksia potilaiden oireisiin, elämänlaatuun tai lääkärikuntaa kohtaan tuntemaan luottamukseen.

Suomessa lääkärit ovat olleet lakossa viimeksi vuonna 2001.

Uutispalvelu Duodecim
(BMJ 2015;351:h6231)
http://www.bmj.com/cgi/doi/10.1136/bmj.h6231

Runsaasti kahvia juovien on useissa tutkimuksissa nähty välttyvän mm. diabetekselta muita todennäköisemmin, mutta kahvilla saattaa olla suotuisia vaikutuksia myös suolistosyöpää sairastaviin. Tuoreessa tutkimuksessa säännöllinen kahvinjuonti yhdistettiin pienempään riskiin menehtyä suolistosyöpään.Havainnot perustuvat tunnettujen Nurse’s Health Study ja Health Professionals Follow-up Study -tutkimusten aineistoihin. Keskimäärin kahdeksan vuoden seurannan aikana osallistujista 800 menehtyi. Kuolemista 190 johtui suolistosyövästä.Verrattuna osallistujiin, jotka eivät juoneet lainkaan kahvia, vähintään neljä kahvikupillista päivittäin juovien riski menehtyä suolistosyöpään oli 50 prosenttia pienempi. Myös muista syistä aiheutuvat kuolemat olivat heillä vähäisempiä seurannan aikana.Samanlainen yhteys havaittiin analyysissa, jossa huomioitiin syöpädiagnoosia edeltävä ja sen jälkeinen kahvinkulutus. Sekä ennen diagnoosia että sen jälkeen yli kaksi kuppia päivässä kahvittelevien kuolleisuus oli 30–40 prosenttia vähäisempää kuin tasaisesti korkeintaan kaksi kuppia päivässä juovien.Havainnot ovat uusin viittaus kahvin mahdollisiin moninaisiin terveysvaikutuksiin, mutta lukuisista tutkimuksista huolimatta vieläkään ei tiedetä, mistä yhteydet tarkalleen johtuvat. Kahvin lisäksi hyvin moni muu seikka, joka erottaa paljon kahvia juovat kahvia vieroksuvista, voi selittää tulokset, ja tämän takia tuloksiin kannattaa suhtautua varauksella.Tutkimus julkaistiin Gastroenterology-lehdessä.Uutispalvelu Duodecim (Gastroenterology 2017;DOI:10.1053/j.gastro.2017.11.010)http://www.gastrojournal.org/article/S0016-5085(17)36368-0/fulltext

(20171214) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Vuosittain noin yksi tuhannesta suomalaisvangista päätyy itsemurhaan, Oxfordin yliopiston tutkimus osoittaa. Luku on kansainvälisesti korkeahko, mutta samaa tasoa mm. Ruotsin kanssa.
Tutkimuksessa analysoitiin 24 suhteellisen varakkaan maan vankilaviranomaisten tietoja vuosilta 2011–2014. Tänä aikana 3 900 vankia teki itsemurhan. Monien Euroopan maiden lisäksi analyysissa oli mukana Yhdysvallat, Australia, Uusi-Seelanti ja Kanada.Hieman yllättäen vankien itsemurhat olivat suhteellisesti yleisimpiä Pohjoismaissa - missä joka vuosi noin yksi tuhannesta vangista päätyi itsemurhaan – ja Länsi-Euroopassa, Belgiassa, Ranskassa ja Portugalissa. Suurimmat luvut olivat Norjassa ja Ranskassa, missä vuosittain sadasta vangista keskimäärin 1,7 teki itsemurhan. Kun kaikkia maita tarkasteltiin yhdessä, miesvangit päätyivät itsemurhaan kolme kertaa todennäköisemmin ja naisvangit yhdeksän kertaa todennäköisemmin kuin samanikäinen väestö keskimäärin.Tutkimuksessa ei löytynyt yhtä selittävää tekijää maiden välisille eroille, mutta vankien itsemurhat näyttivät olevan yleisempiä maissa, joissa vankeja on väestöön nähden suhteellisesti vähän. Tutkijat pitävät mahdollisena, että näissä maissa vankiloihin päätyy ongelmaisempia vankeja, mutta varmaa tietoa tästä ei ole.Suomessa vuosina 2011–2014 yhteensä 13 vankia teki itsemurhan, joten tapauksia on noin kolme vuodessa. Itsemurha on Suomessa vankien yleisin kuolinsyy.

Tutkimus julkaistiin Lancet Psychiatry -lehdessä.Uutispalvelu Duodecim (Lancet Psychiatry 2017;4:946–952)http://www.thelancet.com/journals/lanpsy/article/PIIS2215-0366(17)30435-2/abstract

(20171214) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.