Lääkärilakot eivät suurenna potilaiden kuolleisuutta, vaikka niin on pelätty. Ongelmia ei synny kunhan sairaaloiden ensiapu- ja akuuttihoitoyksiköt pidetään toiminnassa lakon ajan, tuore selvitys osoittaa.

British Medical Journalissa julkaistu selvitys perustuu lääkärilakkojen vaikutuksista tehtyihin tutkimuksiin. Tutkimuksia löytyi seitsemän. Aihe on ajankohtainen Englannissa, missä Britannian lääkäriliitto on valmistautunut työtaisteluihin maan hallituksen kaavailemien sopimusheikennysten vuoksi.

Länsimaissa ja kehittyneen terveydenhoitojärjestelmän piirissä lääkärilakot eivät ole suurentaneet potilaiden kuolleisuutta, analyysi osoittaa. Joissain tapauksissa kuolleisuus on päinvastoin laskenut lakon ajaksi. Tämä johtuu todennäköisesti ei-kiireellisten leikkaushoitojen siirtämisestä.

Olennaista näyttäisi olevan akuuttihoidon ja ensiavun turvaaminen lakon aikana. Jos näin ei menetellä, kuolleisuus voi nousta. Tähän viittaavat kokemukset Etelä-Afrikan vuoden 2010 lakosta. Etelä-Afrikassa lääkäreiden lisäksi lakossa olivat myös hoitajat ja yli viiden miljoonan potilaan hoidosta vastasi vain yksi sairaala 20 päivän ajan.

Tutkijat pitävät tuloksia tervetulleina, mutta muistuttavat, ettei kuolleisuus ole ainoa mittari potilaille lakosta koituvien haittojen arviointiin. Tutkimuksissa ei ole selvitetty lakkojen vaikutuksia potilaiden oireisiin, elämänlaatuun tai lääkärikuntaa kohtaan tuntemaan luottamukseen.

Suomessa lääkärit ovat olleet lakossa viimeksi vuonna 2001.

Uutispalvelu Duodecim
(BMJ 2015;351:h6231)
http://www.bmj.com/cgi/doi/10.1136/bmj.h6231

Köyhät ja pienituloiset yli 65-vuotiaat näyttäisivät sairastuvan dementiaan todennäköisemmin kuin varakkaat ikätoverit. Varakkuus saattaa olla mm. koulutusta vahvempi dementiariskitekijä, brittitutkimus osoittaa.Tutkimuksen perusteella köyhimpään viidennekseen kuuluvat sairastuivat dementiaan 70 prosenttia todennäköisemmin kuin varakkaimpaan viidennekseen lukeutuvat. Yhteys havaittiin riippumatta osallistujien koulutustasosta, asuinseudusta ja monista muista taustatekijöistä, jotka olisivat voineet selittää tulokset.
Varakkailla on monella tapaa enemmän mahdollisuuksia osallistua aivoja stimuloiviin kulttuuririentoihin ja elää monipuolista ja sosiaalista elämää, mikä tutkimusten mukaan ehkäisee tai lykkää muistisairauksia. Myös ruokavalio ja muut elintavat, jotka vaikuttavat dementiariskiin, riippuvat käytössä olevista tuloista. Kaikki muistia ylläpitävät toimet eivät kuitenkaan ole rahasta kiinni. Muun muassa säännöllinen peliharrastus, käsityöt ja nikkarointi on yhdistetty pienentyneeseen muistisairauksien vaaraan. Tutkimuksessa seurattiin 6 200 yli 65-vuotiasta brittiä keskimäärin kahdentoista vuoden ajan. Seurannan aikana 460 osallistujaa eli runsaat seitsemän prosenttia osallistujista sairastui dementiaan.Tutkimus julkaistiin JAMA Psychiatry -lehdessä.Uutispalvelu Duodecim(JAMA Psychiatry 2018;DOI:10.1001/jamapsychiatry.2018.1012)https://jamanetwork.com/journals/jamapsychiatry/fullarticle/2680571

(2018517) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Psykoosipotilaiden lääkitystä kannattaisi jatkaa ainakin kolmen vuoden ajan, vaikka oireet saataisiin kuriin jo vuodessa. Kärsivällisyys palkitaan muun muassa pienempänä psykoosien uusiutumisriskinä seuraavien kymmenen vuoden aikana.Tiedot käyvät ilmi Lancet Psychiatry -lehden julkaisemasta tutkimuksesta, jossa 180 hongkongilaispotilasta seurattiin kymmenen vuoden ajan. Potilaiden psykoosioireet olivat helpottaneet vuoden mittaisella lääkityksellä, minkä jälkeen heistä puolet jatkoi (400 mg ketiapiinia päivässä) ja puolelta lääkitys lopetettiin.Kymmenen vuoden seurannan aikana psykoosioireet uusiutuivat selvästi useammilla potilailla, joiden lääkitys oli lopetettu aikaisin, ja heistä useammat tarvitsivat jatkossakin psykoosilääkkeitä. Lisäksi he tekivät todennäköisemmin itsemurhan. Itsemurhia ei kuitenkaan ollut kovin paljon.

Tulokset on hyvä varmistaa lisätutkimuksissa, mutta ne viittaavat siihebn, että psykoosiin ensimmäistä kertaa sairastuvien lääkityksiä kannattaisi jatkaa mielellään kolmen vuoden ajan, vaikka lääkkeet tepsisivät nopeamminkin.
Psykoosi tarkoittaa mielisairautta, jossa todellisuudentaju on huomattavan vääristynyt ja potilaalla on vaikeuksia tunnistaa mikä on totta ja todellista ja mikä ei. Skitsofrenia on yleisin psykoottinen häiriö. Siihen sairastuu noin yksi sadasta. Varsinkin miehillä skitsofrenia johtaa usein syrjäytymiseen, naimattomuuteen ja alhaiseen sosiaaliseen ja taloudelliseen asemaan.Uutispalvelu Duodecim(Lancet Psychiatry 2018;DOI:10.1016/S2215-0366(18)30090-7)http://doi.org/10.1016/S2215-0366(18)30090-7

(000.000) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.