Lääkärilakot eivät suurenna potilaiden kuolleisuutta, vaikka niin on pelätty. Ongelmia ei synny kunhan sairaaloiden ensiapu- ja akuuttihoitoyksiköt pidetään toiminnassa lakon ajan, tuore selvitys osoittaa.

British Medical Journalissa julkaistu selvitys perustuu lääkärilakkojen vaikutuksista tehtyihin tutkimuksiin. Tutkimuksia löytyi seitsemän. Aihe on ajankohtainen Englannissa, missä Britannian lääkäriliitto on valmistautunut työtaisteluihin maan hallituksen kaavailemien sopimusheikennysten vuoksi.

Länsimaissa ja kehittyneen terveydenhoitojärjestelmän piirissä lääkärilakot eivät ole suurentaneet potilaiden kuolleisuutta, analyysi osoittaa. Joissain tapauksissa kuolleisuus on päinvastoin laskenut lakon ajaksi. Tämä johtuu todennäköisesti ei-kiireellisten leikkaushoitojen siirtämisestä.

Olennaista näyttäisi olevan akuuttihoidon ja ensiavun turvaaminen lakon aikana. Jos näin ei menetellä, kuolleisuus voi nousta. Tähän viittaavat kokemukset Etelä-Afrikan vuoden 2010 lakosta. Etelä-Afrikassa lääkäreiden lisäksi lakossa olivat myös hoitajat ja yli viiden miljoonan potilaan hoidosta vastasi vain yksi sairaala 20 päivän ajan.

Tutkijat pitävät tuloksia tervetulleina, mutta muistuttavat, ettei kuolleisuus ole ainoa mittari potilaille lakosta koituvien haittojen arviointiin. Tutkimuksissa ei ole selvitetty lakkojen vaikutuksia potilaiden oireisiin, elämänlaatuun tai lääkärikuntaa kohtaan tuntemaan luottamukseen.

Suomessa lääkärit ovat olleet lakossa viimeksi vuonna 2001.

Uutispalvelu Duodecim
(BMJ 2015;351:h6231)
http://www.bmj.com/cgi/doi/10.1136/bmj.h6231