Lapsuudessa kiusaamisen uhriksi joutuvat sairastuvat muita todennäköisemmin moniin psyykkisiin sairauksiin ja tarvitsevat niihin hoitoa aikuisena. Kiusaaminen jättää jälkensä myös niihin kiusattuihin, jotka itsekin syyllistyvät kiusaamiseen, suomalaistutkimus osoittaa.

Professori Andre Souranderin johdolla tehty tutkimus perustuu arvostetun The Finnish 1981 Birth Cohort Study -syntymäkohorttitutkimuksen aineistoihin. Tutkimus on maailman laajin etenevä lastenpsykiatrinen tutkimuskokonaisuus. Tutkimuksessa yli 5 000 lasta on seurattu kahdeksanvuotiaasta 29-vuotiaaksi.

Kahdeksanvuotiaana toistuvasti kiusatuilla on aikuisena mielenterveysongelmia kaksi kertaa todennäköisemmin kuin saman ikäisillä, jotka ovat säästyneet kiusaamiselta. Sama koski osallistujia, jotka olivat kiusanneet toisia ja joutuneet kiusatuiksi. Etenkin masennus oli yleinen diagnoosi.

Myös osa kiusaajista kärsi mielenterveysongelmista aikuisena, mutta tämä koski vain niitä, jotka olivat oireilleet psyykkisesti jo lapsena. Tutkituista 90 prosenttia ei ollut osallistunut kiusaamiseen.

Tutkijoiden havainnot ovat luotettava osoitus lapsuudessa tapahtuvan kiusaamisen pitkäaikaisista ja mahdollisesti pysyvistä vaurioista. Kiusaamisen uhreilla on mielenterveysongelmien lisäksi mm. taloudellisia ongelmia sekä vaikeuksia solmia ihmissuhteita, aiemmista tutkimuksista tiedetään.

Tulokset julkaistiin arvostetussa Jama Psychiatry -lehdessä.

Uutispalvelu Duodecim
(Jama Psychiatry 2015;DOI:10.1001/jamapsychiatry.2015.2419)
http://dx.doi.org/10.1001/jamapsychiatry.2015.2419

Runsaasti kahvia juovien on useissa tutkimuksissa nähty välttyvän mm. diabetekselta muita todennäköisemmin, mutta kahvilla saattaa olla suotuisia vaikutuksia myös suolistosyöpää sairastaviin. Tuoreessa tutkimuksessa säännöllinen kahvinjuonti yhdistettiin pienempään riskiin menehtyä suolistosyöpään.Havainnot perustuvat tunnettujen Nurse’s Health Study ja Health Professionals Follow-up Study -tutkimusten aineistoihin. Keskimäärin kahdeksan vuoden seurannan aikana osallistujista 800 menehtyi. Kuolemista 190 johtui suolistosyövästä.Verrattuna osallistujiin, jotka eivät juoneet lainkaan kahvia, vähintään neljä kahvikupillista päivittäin juovien riski menehtyä suolistosyöpään oli 50 prosenttia pienempi. Myös muista syistä aiheutuvat kuolemat olivat heillä vähäisempiä seurannan aikana.Samanlainen yhteys havaittiin analyysissa, jossa huomioitiin syöpädiagnoosia edeltävä ja sen jälkeinen kahvinkulutus. Sekä ennen diagnoosia että sen jälkeen yli kaksi kuppia päivässä kahvittelevien kuolleisuus oli 30–40 prosenttia vähäisempää kuin tasaisesti korkeintaan kaksi kuppia päivässä juovien.Havainnot ovat uusin viittaus kahvin mahdollisiin moninaisiin terveysvaikutuksiin, mutta lukuisista tutkimuksista huolimatta vieläkään ei tiedetä, mistä yhteydet tarkalleen johtuvat. Kahvin lisäksi hyvin moni muu seikka, joka erottaa paljon kahvia juovat kahvia vieroksuvista, voi selittää tulokset, ja tämän takia tuloksiin kannattaa suhtautua varauksella.Tutkimus julkaistiin Gastroenterology-lehdessä.Uutispalvelu Duodecim (Gastroenterology 2017;DOI:10.1053/j.gastro.2017.11.010)http://www.gastrojournal.org/article/S0016-5085(17)36368-0/fulltext

(20171214) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Vuosittain noin yksi tuhannesta suomalaisvangista päätyy itsemurhaan, Oxfordin yliopiston tutkimus osoittaa. Luku on kansainvälisesti korkeahko, mutta samaa tasoa mm. Ruotsin kanssa.
Tutkimuksessa analysoitiin 24 suhteellisen varakkaan maan vankilaviranomaisten tietoja vuosilta 2011–2014. Tänä aikana 3 900 vankia teki itsemurhan. Monien Euroopan maiden lisäksi analyysissa oli mukana Yhdysvallat, Australia, Uusi-Seelanti ja Kanada.Hieman yllättäen vankien itsemurhat olivat suhteellisesti yleisimpiä Pohjoismaissa - missä joka vuosi noin yksi tuhannesta vangista päätyi itsemurhaan – ja Länsi-Euroopassa, Belgiassa, Ranskassa ja Portugalissa. Suurimmat luvut olivat Norjassa ja Ranskassa, missä vuosittain sadasta vangista keskimäärin 1,7 teki itsemurhan. Kun kaikkia maita tarkasteltiin yhdessä, miesvangit päätyivät itsemurhaan kolme kertaa todennäköisemmin ja naisvangit yhdeksän kertaa todennäköisemmin kuin samanikäinen väestö keskimäärin.Tutkimuksessa ei löytynyt yhtä selittävää tekijää maiden välisille eroille, mutta vankien itsemurhat näyttivät olevan yleisempiä maissa, joissa vankeja on väestöön nähden suhteellisesti vähän. Tutkijat pitävät mahdollisena, että näissä maissa vankiloihin päätyy ongelmaisempia vankeja, mutta varmaa tietoa tästä ei ole.Suomessa vuosina 2011–2014 yhteensä 13 vankia teki itsemurhan, joten tapauksia on noin kolme vuodessa. Itsemurha on Suomessa vankien yleisin kuolinsyy.

Tutkimus julkaistiin Lancet Psychiatry -lehdessä.Uutispalvelu Duodecim (Lancet Psychiatry 2017;4:946–952)http://www.thelancet.com/journals/lanpsy/article/PIIS2215-0366(17)30435-2/abstract

(20171214) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.