Kroonista munuaissairautta potevat voivat sairastua myös sydäntauteihin, jos he saavat liikaa suolaa ravinnostaan. Suolaan liitetty vaikutus ei selity vain verenpaineen kohoamisella, vaikka yleensä suolan sydän- ja verisuonihaitat välittyvät verenpaineen kautta.

Tuoreen tutkimuksen havainnot ovat mielenkiintoisia, sillä suolan vaikutus munuaissairaiden sairastumisriskiin on jäänyt vähemmälle huomiolle.

Tutkimuksessa vajaan 3 800 keskimäärin 58-vuotiaan munuaispotilaan suolansaantia mitattiin vuorokausivirtsasta. Sydänkohtaukseen, sydämen vajaatoimintaan tai aivoverenkiertohäiriöön sairastui 800 potilasta seitsenvuotisen seurannan aikana.

Riski sairastua sydänoireisiin oli tulosten perusteella sitä suurempi mitä suurempaa potilaan suolansaanti oli. Sydämen vajaatoimintaan sairastui 23 prosenttia potilaista, joiden suolan saanti oli runsainta, kun vähiten suolaa syövistä sairastui 13 prosenttia. Sydänkohtaukseen paljon suolaa saavista sairastui puolestaan 11 prosenttia ja aivoinfarktiin tai aivoverenvuotoon runsaat 6 prosenttia, kun vähiten suolaa syövistä sairastui vain 8 ja 3 prosenttia.

Yhteydet havaittiin riippumatta potilaiden verenpaineesta, mahdollisista verenpainelääkityksistä ja aiemmista sydänoireista. Tämä viittaa siihen, että liika suola vaikutti potilaiden sydänriskeihin muita reittejä.

Tutkimus julkaistiin Yhdysvaltojen lääkäriliiton JAMA-lehdessä.

Suomalaiset syövät keskimäärin 10 grammaa suolaa päivässä eli tuplasti enemmän kuin suositellaan. Maailmanlaajuisesti liika suola aiheuttaa joka vuosi ainakin 1,7 miljoonaa sydäntautikuolemaa.

Uutispalvelu Duodecim
(JAMA 2016;315:2200–2210)
http://dx.doi.org/10.1001/jama.2016.4447

Autoliikenteen päästöjen on monissa tutkimuksissa osoitettu altistavan sydän- ja verisuonitaudeille ja myös aivoverenkierron häiriöille. Tuore yhdysvaltalaistutkimus lisää näyttöä entisestään, ja osoittaa suurten katujen lähellä asuvien kaupunkilaisten sairastuvan muita todennäköisemmin aivoinfarkteihin.Tulokset julkaistiin Stroke-lehdessä, ja ne perustuvat pitkäaikaisen Northern Manhattan Studyn aineistoihin. Tutkimuksessa 3 300 manhattanilaista miestä ja naista seurattiin 15 vuoden ajan, ja tuona aikana heistä 11 prosenttia sairastui aivoinfarktiin.Riski sairastua aivoinfarktiin oli 40 prosenttia suurempi osallistujilla, jotka asuivat alle 100 metrin päässä suuresta ja tiheästi liikennöidystä kadusta, kun vertailukohtana olivat osallistujat, joiden koti oli ainakin 400 metrin päässä. Tarkemmassa analyysissa sairastumisriski oli kuitenkin suurentunut vain savuttomilla osallistujilla. Toisin sanoen tupakoivien sairastumisriskiin suuren kadun läheisyys ei vaikuttanut. Yhdysvaltalaisten tulokset lisäävät todisteita ilmansaasteiden terveyshaitoista ja osoittavat niiden vaihtelevan jopa saman kaupunginosan sisällä. Joidenkin arvioiden mukaan mahdollisesti jopa kolmannes kaikista aivoverenkiertohäiriöistä olisi yhteydessä ilmansaasteisiin. Erityisesti saasteet ovat ongelma köyhissä ja kehittyvissä maissa.Uutispalvelu Duodecim(Stroke 2018;49:835–841)http://doi.org/10.1161/STROKEAHA.117.019580

(2018522) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Diabeteksen taloudelliset vaikutukset mittavia – näkyy myös tuottavuudessa

Diabeteksesta aiheutuu suuria taloudellisia menetyksiä, ja ne tulevat myös jatkossa kasvamaan, tuore selvitys osoittaa. Jos arviot pitävät paikkansa, vuonna 2030 diabetekseen saattaa upota globaalisti jopa 2 200 miljardia euroa vuosittain.Tiedot perustuvat 180 maata kattavaan mallinnukseen, jossa arvioitiin aikuisten diabeteksen vaikutuksia bruttokansantuotteeseen.Mallinnuksen perusteella vuonna 2015 diabetes aiheutti maiden bruttokansantuotteisiin arviolta 1 100 miljardin euron loven, mutta vuoteen 2030 mennessä vuosittainen summa tulee kasvamaan positiivisimmissa laskelmissa 1 800 miljardiin ja nykytahdilla 2 200 miljardiin euroon.Samassa lehdessä julkaistiin myös australialaisselvitys, jossa arvioitiin diabeteksen vaikutuksia tuottavuuteen. Arvion perusteella diabetes ja siitä aiheutuvat kuolemat vähentävät tuottavuutta noin 12 prosenttia, ja vaikutus nähdään varsinkin nuorilla potilailla.Arvioiden mukaan globaalisti noin 425 miljoonaa aikuista sairastaa diabetesta. Suomalaisista noin 500 000 sairastaa tyypin 2 diabetesta, mutta luku on todennäköisesti suurempi eikä merkittävä osa potilaista tiedä sairastuneensa. Tyypin 1 diabetesta sairastaa noin 50 000 suomalaista. Uutispalvelu Duodecim(Diabetes Care 2018;41:963–970) http://doi.org/10.2337/dc17-1962(Diabetes Care 2018;41:979–984)http://doi.org/10.2337/dc17-2138

(2018522) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.