Liikunta voi ehkäistä luultua useampaa syöpätyyppiä, tuore tutkimus osoittaa. Sen perusteella ainakin kolmentoista eri syövän riski pienenee liikunnan avulla. Tulokset perustuvat 12 tutkimuksen ja 1,4 miljoonan potilaan tietoihin.

Kun tutkijat ryhmittelivät osallistujat heidän harrastamansa vapaa-ajan liikunnan perusteella, paljon vapaa-ajan liikuntaa harrastavien riski sairastua mihin tahansa syöpään oli pienempi kuin osallistujien, jotka eivät harrastaneet liikuntaa juuri lainkaan. Tutkimuksiin osallistuneilla todettiin yhteensä 187 000 syöpää keskimäärin yksitoistavuotisten seurantojen aikana.

Paljon liikkuvien riski sairastua ruokatorven karsinoomaan oli yli 40 prosenttia pienempi ja maksasyöpään ja keuhkosyöpään 30 prosenttia pienempi kuin liikuntaa vain vähän harrastavien. Munuaissyövän, mahansuu- ja kohdun limakalvon syövän sekä myelooisen leukemian ja pahanlaatuisen myelooma-luuydinsyövän riski oli heillä puolestaan noin 20 prosenttia pienempi. Myös paksusuolisyöpä, pään ja niskan syövät, peräsuolisyöpä, virtsarakkosyöpä ja rintasyöpä olivat paljon liikkuvilla harvinaisempia.

Osa yhteyksistä heikkeni, kun analyysissa huomioitiin osallistujien painoindeksi ja mahdollinen lihavuus, mutta pääpiirteittäin tulokset pysyivät silti ennallaan. Tupakoinnin huomioimisen jälkeen liikunta ei enää vaikuttanut keuhkosyövän riskiin, mutta muilta osin tulokset eivät muuttuneet.

Yllättäen riski sairastua pahalaatuiseen melanoomaan oli liikuntaa harrastavilla suurempi kuin muilla, mutta yhteys havaittiin vain seuduilla, joissa aurinkoaltistus on suurta. Todennäköisesti melanoomat johtuivatkin suuremmasta altistumisesta auringonvalolle esimerkiksi lenkkeilyn tai ulkopelien seurauksena.

Tutkijoiden havainnot viittaavat vahvasti siihen, että liikunnan lisääminen voisi pienentää monien eri syöpätyyppien riskiä. Lisäksi vaikuttaisi siltä, että liikunnan hyödyt koskevat myös ylipainoisia ja tupakoivia. On silti mahdollista, että osa nyt liikuntaan liitetystä vaikutuksesta selittyy jollain muulla elämäntavalla, kuten ruokavaliolla tai muulla vastaavalla seikalla, jota ei tässä tutkimuksessa voitu huomioida.

Tutkimus julkaistiin Jama Internal Medicine -lehdessä.

Uutispalvelu Duodecim
(Jama Internal Medicine 2016;DOI:10.1001/jamainternmed.2016.1548)
http://dx.doi.org/10.1001/jamainternmed.2016.1548

Lapsuudessa ja nuoruudessa kertyneet liikakilot saattavat tuoreen tutkimuksen perusteella vaikuttaa haitallisesti lapsen hengitykseen. Tulosten perusteella varsinkin pitkään jatkuva lihavuus on yhteydessä hengitysteiden ahtautumiseen.

Ylipaino ja lihavuus lisäsivät hengitysteiden ahtautumisen todennäköisyyttä, ja lihavien poikien hengitystiet myös ahtautuivat tyttöjen hengitysteitä enemmän seurannan aikana, tulokset osoittivat. Liikakilot eivät kuitenkaan vaikuttaneet haitallisesti keuhkotilavuuteen. Lihavien keuhkotilavuus oli jopa suurempi kuin normaalipainoisten.

Tutkimuksessa ei selvitetty onko nyt havaituilla muutoksilla käytännössä millainen vaikutus esimerkiksi lasten astmariskiin, mutta aiempien tutkimusten valossa vaikutuksia saattaa olla. Lihavien astmapotilaiden on muun muassa havaittu tarvitsevan useammin sairaalahoitoa astmansa takia. Astmaa sairastavien lasten on puolestaan huomattu olevan muita alttiimpia lihomaan.

Tutkimus julkaistiin Thorax-lehdessä, ja siinä 2 900 lapsen ja nuoren keuhkotoiminta tutkittiin heidän ollessaan 8–16-vuotiaita.Uutispalvelu Duodecim(Thorax 2018;DOI:10.1136/thoraxjnl-2017-210716)http://doi.org/10.1136/thoraxjnl-2017-210716

(201865) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Sydämen vajaatoimintaa sairastavat saattavat kärsiä liian suuresta veren kaliumpitoisuudesta useammin kuin on ajateltu. Monilla tilanne myös uusiutuu ja tämä näkyy myös potilaiden ennusteessa. Kaliumin runsaus eli hyperkalemia voi aiheuttaa mm. rytmihäiriöitä ja pahimmillaan kuoleman, jos tilannetta ei korjata.Tiedot käyvät ilmi tanskalaistutkimuksesta, jossa 32 000 sydämen vajaatoimintaa potevaa seurattiin runsaan kahden vuoden ajan.Seurannan aikana peräti 40 prosentilla potilaista todettiin hyperkalemia ja heistä merkittävällä osalla tilanne jatkui ja havaittiin uudelleen jopa neljästi.Hyperkalemia oli yleistä varsinkin potilailla, jotka potivat kroonista munuaistautia tai diabetesta tai joita hoidettiin spironolaktoni-verenpainelääkkeillä.Potilaiden korkeat kaliumtasot todennäköisesti vaikuttivat myös heidän ennusteeseensa, sillä hyperkalemia liittyi selvästi suurentuneeseen riskiin joutua sairaalahoitoon. Myös riski menehtyä seurannan aikana oli heillä suurempi kuin potilailla, joiden kaliumtasot olivat normaalit.Sydämen vajaatoiminnan hoitoon on viime vuosina saatu uusia lääkeryhmiä, jotka voivat vaikuttaa potilaiden kaliumtasoihin, joten nyt julkaistut tulokset ovat hyvin ajankohtaisia. Kaliumtasojen nousu on tiedetty ongelmaksi tätäkin ennen ja tulokset korostavat kaliumtasojen seurannan tärkeyttä varsinkin tietyissä potilasryhmissä.Tutkimus julkaistiin Journal of the American Heart Association -lehdessä.Uutispalvelu Duodecim(Journal of the American Heart Association 2018;DOI:10.1161/JAHA.118.008912)http://doi.org/10.1161/JAHA.118.008912

(201865) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.