Liikunta ja riittävä opastus voivat ehkäistä alaselkäkipuja ja niiden uusiutumista. Vaikutukset jäävät kuitenkin parhaimmillaankin lyhytaikaisiksi, jos liikunnasta ei tule pysyvää elämäntapaa.

Alaselkäkivut ovat erittäin yleinen ongelma ympäri maailmaa, joten kaikki keinot niiden ehkäisemiseksi ovat tervetulleita. Alaselkäkivut myös usein uusiutuvat ja aiheuttavat runsaasti sairauspoissaoloja.

Nyt julkaistut tulokset perustuvat tuoreeseen meta-analyysiin, jossa yhdistettiin ja analysoitiin 23 alaselkäkipututkimuksen aineistot. Yhteensä tutkimuksiin oli osallistunut runsaat 30 000 potilasta.

Tutkimuksissa selvitettiin monien eri keinojen sopivuutta alaselkäkivun ehkäisyyn, mutta tehokkaaksi osoittautui ainoastaan liikunta. Yhdistettynä potilaan opastukseen liikunta pienensi alaselkäkipujen riskiä noin 50 prosenttia. Myös pelkkä liikunta auttoi välttämään selkäkipuja, tulokset osoittivat.

Pelkkä opastus ei ehkäissyt alaselkäkipuja, kuten eivät myöskään selkätuet tai tukipohjalliset. Liikunnan ja opastuksen yhteisvaikutus sekin hiipui ja pelkän liikunnan vaikutus katosi kokonaan vuoden kuluessa harjoituksista. Näyttääkin siltä, että liikuntaa pitää harrastaa säännöllisesti, jotta alaselkäkivut pysyvät poissa.

Tutkimus julkaistiin Jama Internal Medicine -lehdessä.

Suomessa alle kuusi viikkoa kestäviä alaselkäkipuja hoidetaan pääasiassa tulehduskipulääkkeillä. Yleensä lyhyt sairasloma riittää. Potilaita kannustetaan pysymään liikkeellä, välttämään vuodelepoa ja jatkamaan normaalia elämää kipujen sallimissa rajoissa.

Uutispalvelu Duodecim
(Jama Internal Medicine 2016;DOI:10.1001/jamainternmed.2015.7431)
http://dx.doi.org/10.1001/jamainternmed.2015.7431

Autoliikenteen päästöjen on monissa tutkimuksissa osoitettu altistavan sydän- ja verisuonitaudeille ja myös aivoverenkierron häiriöille. Tuore yhdysvaltalaistutkimus lisää näyttöä entisestään, ja osoittaa suurten katujen lähellä asuvien kaupunkilaisten sairastuvan muita todennäköisemmin aivoinfarkteihin.Tulokset julkaistiin Stroke-lehdessä, ja ne perustuvat pitkäaikaisen Northern Manhattan Studyn aineistoihin. Tutkimuksessa 3 300 manhattanilaista miestä ja naista seurattiin 15 vuoden ajan, ja tuona aikana heistä 11 prosenttia sairastui aivoinfarktiin.Riski sairastua aivoinfarktiin oli 40 prosenttia suurempi osallistujilla, jotka asuivat alle 100 metrin päässä suuresta ja tiheästi liikennöidystä kadusta, kun vertailukohtana olivat osallistujat, joiden koti oli ainakin 400 metrin päässä. Tarkemmassa analyysissa sairastumisriski oli kuitenkin suurentunut vain savuttomilla osallistujilla. Toisin sanoen tupakoivien sairastumisriskiin suuren kadun läheisyys ei vaikuttanut. Yhdysvaltalaisten tulokset lisäävät todisteita ilmansaasteiden terveyshaitoista ja osoittavat niiden vaihtelevan jopa saman kaupunginosan sisällä. Joidenkin arvioiden mukaan mahdollisesti jopa kolmannes kaikista aivoverenkiertohäiriöistä olisi yhteydessä ilmansaasteisiin. Erityisesti saasteet ovat ongelma köyhissä ja kehittyvissä maissa.Uutispalvelu Duodecim(Stroke 2018;49:835–841)http://doi.org/10.1161/STROKEAHA.117.019580

(2018522) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Diabeteksen taloudelliset vaikutukset mittavia – näkyy myös tuottavuudessa

Diabeteksesta aiheutuu suuria taloudellisia menetyksiä, ja ne tulevat myös jatkossa kasvamaan, tuore selvitys osoittaa. Jos arviot pitävät paikkansa, vuonna 2030 diabetekseen saattaa upota globaalisti jopa 2 200 miljardia euroa vuosittain.Tiedot perustuvat 180 maata kattavaan mallinnukseen, jossa arvioitiin aikuisten diabeteksen vaikutuksia bruttokansantuotteeseen.Mallinnuksen perusteella vuonna 2015 diabetes aiheutti maiden bruttokansantuotteisiin arviolta 1 100 miljardin euron loven, mutta vuoteen 2030 mennessä vuosittainen summa tulee kasvamaan positiivisimmissa laskelmissa 1 800 miljardiin ja nykytahdilla 2 200 miljardiin euroon.Samassa lehdessä julkaistiin myös australialaisselvitys, jossa arvioitiin diabeteksen vaikutuksia tuottavuuteen. Arvion perusteella diabetes ja siitä aiheutuvat kuolemat vähentävät tuottavuutta noin 12 prosenttia, ja vaikutus nähdään varsinkin nuorilla potilailla.Arvioiden mukaan globaalisti noin 425 miljoonaa aikuista sairastaa diabetesta. Suomalaisista noin 500 000 sairastaa tyypin 2 diabetesta, mutta luku on todennäköisesti suurempi eikä merkittävä osa potilaista tiedä sairastuneensa. Tyypin 1 diabetesta sairastaa noin 50 000 suomalaista. Uutispalvelu Duodecim(Diabetes Care 2018;41:963–970) http://doi.org/10.2337/dc17-1962(Diabetes Care 2018;41:979–984)http://doi.org/10.2337/dc17-2138

(2018522) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.