Vapaa-ajallaan liikuntaa harrastavat sairastuvat muita harvemmin eteisvärinä-rytmihäiriöön, mutta tämä koskee vain kohtuullisesti liikkuvia. Kovempi ja rankempi harrastaminen vie hyödyt ja saattaa jopa altistaa eteisvärinälle, norjalaistutkimus osoittaa.

Norjalaistutkijoiden mukaan raja kulkee kävelyssä ja pyöräilyssä. Neljä tuntia viikoittain niitä tai vastaavia liikuntamuotoja harrastavat sairastuvat eteisvärinään noin viidenneksen harvemmin kuin henkilöt, jotka liikkuvat vain vähän.

Liikuntaan liitettyä suojavaikutusta ei enää näkynyt osallistujilla, jotka harrastivat fyysisesti rankempia liikuntamuotoja ja urheilulajeja. Kovaa ja kilpailumaisesti liikuntaa harrastavat saattoivat jopa olla suurentuneessa sairastumisvaarassa, mutta tältä osin tulokset olivat epävarmoja.

Tutkijat selvittivät myös liittyykö alhaiseen sydämen leposykkeeseen eteisvärinän vaaraa, kuten joissain tutkimuksissa on havaittu. Tulosten perusteella näin on, ja tuo vaara suurenee tasaisesti mitä alhaisempi syke on. Hyväkuntoisten ja kovaa harjoittelevien leposyke on yleensä alhainen.

Tutkimukseen osallistui runsaat 20 000 keskimäärin 38-vuotiasta miestä ja naista, joita seurattiin kahdenkymmenen vuoden ajan. Tuona aikana 750 osallistujalla diagnosoitiin eteisvärinä.

Eteisvärinä on rytmihäiriöistä yleisin. Se aiheuttaa mm. sydämen tykytystä, hengenahdistusta, väsymystä ja altistaa aivohalvauksille. Eteisvärinää potee joka kymmenes yli 65-vuotias.

Tulokset julkaistiin European Heart Journal -lehdessä.

Uutispalvelu Duodecim
(European Heart Journal 2016;37:2307–2313)
http://dx.doi.org/10.1093/eurheartj/ehw059

Masentuneet iäkkäät pärjäävät muistikokeissa ikätovereitaan heikommin, tuore tutkimus vahvistaa. Masennus saattaa olla muistisairauksien ensioireita, mutta myös seuraus heikentyneestä toimintakyvystä, aiemmista tutkimuksista tiedetään.Nyt Neurology-lehden julkaisemat tulokset perustuvat 1 100 terveen keskimäärin 71-vuotiaan aivotutkimuksiin ja psykologisiin arviointeihin. Muistia ja muita kognitiivisia mielentoimintoja tutkittiin uudelleen viiden vuoden seurannan päätteeksi.

Tutkimuksen alussa viidennes osallistujista poti masennusoireita. Kun analyysista suljettiin pois monia tuloksiin mahdollisesti vaikuttavia seikkoja, kuten osallistujien ikä ja lääkitykset, masennusoireita potevien tapahtumamuisti havaittiin heikommaksi kuin osallistujien, jotka eivät olleet masentuneita.Masennuksesta kärsivien aivoissa oli lisäksi rakenteellisia muutoksia. Muun muassa aivojen tilavuus oli heillä pienempi kuin oireettomilla. Heillä oli myös todennäköisemmin aivojen pienten verisuonten vaurioita, tutkijat havaitsivat.

Aiemmissa tutkimuksissa masennus on yhdistetty muistisairauksiin, mutta tutkimuksista riippuen tuloksia on tulkittu eri tavoin. On viitteitä siitä, että monien Alzheimerin tautiin sairastuvien masennusoireet alkavat jo ennen kuin varsinaiset muistioireet tunnistetaan, mikä viittaa masennuksen olevan mahdollisesti ensimmäisiä dementian merkkejä. Toisaalta on mahdollista, että masennuksella ja muistisairauksilla on yhteisiä aiheuttajia ja riskitekijöitä, jotka selittävät yhteydet.

Arviolta 15–20 prosenttia iäkkäistä sairastaa masennusta. Muistin ja muiden tiedonkäsittelykykyjen heikentymää on noin 200 000 suomalaisella. Suurin piirtein yhtä moni sairastaa varsinaista dementiaa.

Uutispalvelu Duodecim(Neurology 2018)www.neurology.org

(201865) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Maatilalla kasvaneiden tiedetään sairastuvan muita harvemmin allergioihin ja atopiaan, mutta sama näyttäisi koskevan myös eläintilojen lähettyvillä asuvia, vaikka he eivät itse olisi mukana maanviljelyssä. Hollantilaistutkimuksen tulokset perustuvat 2 400 aikuisen terveystietoihin ja vasta-ainetutkimuksiin. Osallistujat olivat 20–72-vuotiaita.Tulokset osoittivat atooppisen ihottuman ja allergioiden olevan noin viidenneksen harvinaisempia osallistujilla, jotka asuivat noin 300 metrin päässä eläintilasta, kuin osallistujilla, jotka asuivat ainakin 500 metrin päässä. Yhteys oli vielä jonkin verran voimakkaampi osallistujilla, jotka olivat viettäneet lapsuutensa maatilalla.

Havainnot tukevat ns. hygieniahypoteesia, jonka mukaan lapsuuden infektioiden vähentyminen on lisännyt monia sairauksia, mm. allergioita ja astmaa. Jos lapset altistuvat monipuolisesti erilaisille bakteereille, eläinhilseelle ja muille allergeeneille, heidän sairastumisriskinsä on pienempi. On kuitenkin myös mahdollista, että eläintilojen lähettyville valikoituu ihmisiä, joilla ei ole atooppisia sairauksia. Tutkimus julkaistiin Occupational & Environmental Medicine -lehdessä.Uutispalvelu Duodecim(Occupational & Environmental Medicine 2018;DOI:10.1136/oemed-2017-104769)http://dx.doi.org/10.1136/oemed-2017-104769

(201865) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.