Kroonistuneita ala-selkäkipuja potevat eivät todennäköisesti saa apua miedoista opioidipohjaisista kipulääkkeistä. Havainto on mielenkiintoinen, sillä hiljattain myös parasetamoli ja osa muista kipulääkkeistä todettiin tehottomiksi alaselkäkipujen hoidossa.

Nyt julkaistut tulokset perustuvat kahdenkymmenen satunnaistetun ja lumekontrolloidun tutkimuksen aineistoihin, ja niiden perusteella opioidilääkkeet vähentävät potilaiden kipuja, mutta vaikutus on pieni ja lyhytaikainen. Vain harvat potilaat saavat niistä niin suuren avun, että sitä voi pitää käytännössä merkittävänä. Lisäksi noin puolet potilaista keskeyttää lääkityksen haittavaikutusten tai tehottomuuden vuoksi.

Opioidilääkkeitä useammin alaselkäkipuja hoidetaan tulehduskipulääkkeillä tai parasetamolilla, mutta viimeaikaiset tutkimukset ovat viitanneet myös niiden olevan paljon toivottua tehottomampia. Parasetamoli on tutkimusten mukaan todennäköisesti tehoton alaselkäkipujen lisäksi myös niskakipuihin sekä polven ja lonkan nivelrikkokipuihin. Tulehduskipulääkkeet ovat tehokkaampia, mutta pitkään käytettynä niihin liittyy omat haittavaikutuksensa.

Suomessa arviolta kahdeksan aikuista kymmenestä potee alaselkäkipuja elämänsä aikana. Suuri osa tapauksista paranee itsestään, mutta osa edellyttää lääkärin hoitoa. Alaselän kivut ovat yleisimpiä työkyvyttömyyden ja sairauspoissaolojen aiheuttajia.

Tulokset julkaistiin Jama Internal Medicine -lehdessä.

Uutispalvelu Duodecim
(Jama Internal Medicine 2016;DOI:10.1001/jamainternmed.2016.1251)
http://dx.doi.org/10.1001/jamainternmed.2016.1251

Lääkärien kannattaisi kysyä potilailtaan heidän kävelyvauhdistaan, brittitutkimus vihjaa. Tutkimuksen mukaan tämä voisi paljastaa, ketkä potilaat ovat suurentuneessa vaarassa menehtyä seuraavien vuosien aikana. Brittien tulokset julkaistiin European Heart Journal -lehdessä, ja niiden perusteella potilaat, jotka arvioivat kävelevänsä hitaasti, menehtyivät seuraavien kuuden vuoden aikana todennäköisemmin kuin potilaat, jotka kävelivät mielestään ripeästi.Yhteys havaittiin varsinkin potilailla, joiden painoindeksi oli alhainen. Heillä hidas kävely liittyi kaksi kertaa suurempaan riskiin menehtyä seurannan aikana verrattuna samanpainoisiin nopeisiin kävelijöihin. Käden puristusvoima, joka kuvaa laajasti lihaskuntoa ja terveydentilaa, ennusti sekin kuolleisuutta, mutta pääasiassa vain miehillä.Hidas kävely on aiemminkin yhdistetty suurentuneeseen kuolleisuuteen, mutta lähinnä tutkimuksissa, joissa kävelyä on mitattu kokeellisesti. Nyt julkaistut tulokset laajentavat tietämystä ja osoittavat myös potilaiden omien arvioiden usein riittävän. Tuloksia kannattaa silti tulkita varoen, sillä kävelynopeuden lisäksi moni taustamuuttuja on voinut vaikuttaa yhteyteen. Tulokset perustuvat 230 000 naisen ja 190 000 miehen terveystietoihin. Kuusivuotisen seurannan aikana heistä 8 600 menehtyi. Osallistujista nuorimmat olivat 39-vuotiaita ja vanhimmat 74-vuotiaita. Keskimääräinen ikä oli 56 vuotta.Uutispalvelu Duodecim (European Heart Journal 2017;38:3232–3240)https://academic.oup.com/eurheartj/article/38/43/3232/4090989#100582361

(20171211) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Täysikuun aikaan ajavat moottoripyöräilijät näyttäisivät olevan suurentuneessa vaarassa joutua kohtalokkaaseen onnettomuuteen. Yhteys ei ole kovin voimakas, mutta se kannattaa huomioida silti, tutkijat kirjoittavat.
Yhdysvaltalaistutkijoiden tulokset julkaistiin British Medical Journalin perinteisessä joulunumerossa, joka tunnetaan leikkimielisistä, mutta tieteelliset kriteerit ainakin jotenkuten täyttävistä tutkimuksista.Tutkimustaan varten tutkijat analysoivat kaikki vuosina 1975–2014 Yhdysvalloissa kuolemaan johtaneet moottoripyöräonnettomuudet ja laskivat, miten moni tapauksista oli sattunut yöllä täysikuun aikaan. Vertailukohtana olivat ajanjaksot viikkoa ennen täysikuuta ja viikko sen jälkeen.Seurantavuosien aikana yhteensä 13 000 henkilöä menehtyi moottoripyöräonnettomuudessa. Yleensä onnettomuus oli sattunut suuritehoista katupyörää ajavalle kolmikymppiselle miehelle. Tapahtumapaikka oli useimmiten maaseudulla ja valtaosa menehtyneistä ei käyttänyt kypärää.Analyysin perusteella kohtalokkaat onnettomuudet olivat jonkin verran yleisempiä täysikuun aikaan, mutta ero ei ollut kovin suuri. Käytännössä se tarkoitti täysikuun aikaan keskimäärin yhtä onnettomuutta enemmän kuin verrokkiaikoina. Yhteys oli selvempi, kun tutkijat rajasivat tarkastelun öihin, jolloin taivaalla oli ns. superkuu, joka näyttää selvästi tavallista kuuta suuremmalta. Tällöin onnettomuuksia sattui kaksi enemmän kuin tavallisina öinä.Tutkijat pitävät tuloksiaan luotettavina, mutta myöntävät niiden voivan selittyä hyvin monilla seikoilla. Täysikuu saattaa häiritä moottoripyöräilijöitä tai täysikuun aikaan ajavat saattavat käyttäytyä jotenkin eri tavoin kuin muina öinä. Oli syy mikä tahansa, tulokset antavat aiheen erityiseen varovaisuuteen täysikuun aikaan ajaville ja korostavat kypärän käyttöä aina.Muissa joulunumeron tutkimuksissa selvitettiin mm. miesflunssan paikkansapitävyyttä ja ylpeyden vaikutuksia kaatuiluun. Tulosten valossa miesflunssa saattaa olla totta, mutta ylpeys ei käy lankeemuksen edellä.Uutispalvelu Duodecim (BMJ 2017;359:j5367)http://www.bmj.com/content/359/bmj.j5367

(20171211) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.