Makrolidi-antibiooteilla hoidettavat voivat olla hieman suurentuneessa vaarassa menehtyä sydänperäiseen äkkikuolemaan ja muihin sydänperäisiin syihin. Käytännössä riski ei ole kuitenkaan kovin suuri.

Kiinalaistutkijoiden tutkimuskatsauksen perusteella makrolideilla hoidettujen riski sairastua kammiotiheälyöntisyyteen tai kuolla sydänperäiseen äkkikuolemaan tai muuhun sydänoireeseen on 1,3–3,6 kertaa suurempi kuin potilaiden, joita ei hoideta makrolideilla. Riskit vaihtelevat riippuen käytetystä makrolidilääkkeestä.

Käytännössä havaitut riskit eivät ole kovin suuria, sillä sadastatuhannesta lääkitystä potilaasta arviolta 12 sairastuu kammiotiheälyöntisyyteen tai menehtyy sydänperäiseen äkkikuolemaan makrolidihoidon takia. Sydän- ja verisuonitauteihin liittyviä kuolemia makrolidit aiheuttavat noin neljälle hoidetulle sadastatuhannesta, tutkijat arvioivat.

Tulokset eivät paljasta johtuvatko nyt varmistetut haitat ainoastaan makrolideista vai ovatko niillä hoidetut potilaat esimerkiksi muuten alttiita sydänperäisille kuolemille. Asian varmistamiseksi makrolidien turvallisuudesta pitäisi tehdä suuria satunnaistettuja ja lumekontrolloituja tutkimuksia.

Tutkimus julkaistiin Journal of American College of Cardiology -lehdessä. Tutkimuksessa analysoitiin 33 tutkimuksen aineistot, jotka koostuivat yli 20 miljoonan potilaan terveystiedoista.

Uutispalvelu Duodecim
(Journal of American College of Cardiology 2015;66:2173–2184)
http://www.sciencedirect.com/science/article/pii/S0735109715062968

Sikiöaikana liian niukasti ravintoa saavat voivat aikuisena sairastua muita todennäköisemmin tyypin 2 diabetekseen. Myös lihavuuteen liittyvä diabetesriski näyttäisi olevan heillä suurentunut, tuore tutkimus osoittaa.Kiinalaistutkijoiden havainnot perustuvat 89 000 Kiinan 1959–1961 nälänhädän aikoihin syntyneen seitsenvuotiseen seurantaan. Osallistujat jaettiin ryhmiin sen perusteella olivatko he altistuneet nälänhädälle sikiöaikana vai varhaislapsuudessa. Vertailukohtana olivat nälänhädän jälkeen vuosina 1962–1964 syntyneet.Sikiöaikana altistuneet sairastuivat tyypin 2 diabetekseen seurannan aikana neljänneksen todennäköisemmin kuin lapsena nälänhädän kokeneet tai nälänhädän jälkeen syntyneet.Lihavuus ja vyötärölihavuus suurensivat kaikkien diabetesriskiä, mutta suurin vaikutus havaittiin sikiöaikana nälänhädälle altistuneilla. Heillä lihavuus ja vyötärölihavuus liittyivät neljä kertaa suurempaan sairastumisriskiin, kun vertailukohtana olivat normaalipainoiset.Samanlaisia tuloksia on saatu aiemminkin ja muissa väestöissä. Aiemmissa tutkimuksissa myös mm. lihavuus, kolesteroliongelmat ja sydänsairaudet on yhdistetty sikiöajan puutteelliseen ravintoon.Tutkimus julkaistiin International Journal of Epidemiology -lehdessä.
Uutispalvelu Duodecim(International Journal of Epidemiology 2018;DOI:10.1093/ije/dyx228)http://doi.org/10.1093/ije/dyx228

(2018521) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Ulosteensiirron hyödyt pitkäaikaisia – potilaat tyytyväisiä

Valtaosa potilaista saa ulosteensiirrosta pitkäaikaisen avun Clostridium difficile -infektioon ja sen aiheuttamaan ripuliin. Tuoreen tutkimuksen perusteella teho on yli 80 prosentin luokkaa.Ulosteensiirron teho ja turvallisuus on tiedetty toki tätäkin ennen, mutta pitkäaikaisvaikutuksia ja potilaiden tyytyväisyyttä ei ole pahemmin selvitetty. Nyt julkaistussa tutkimuksessa 140 potilasta seurattiin keskimäärin kahden vuoden ajan ulosteensiirrosta.
Seurannan päättyessä 82 prosenttia potilaista oli terveitä eikä heidän Clostridium difficile -infektionsa ollut uusiutunut. Niillä 18 prosentilla, joilla infektio uusiutui, merkittävä selittävä tekijä oli luultavasti antibioottikuurit, jotka todennäköisesti sekoittivat suoliston bakteeritasapainon. Uudelleen infektioon sairastuneista 75 prosenttia oli saanut antibiootteja ulosteensiirron jälkeen, kun uusiutumiselta säästyneistä lääkityksellä oli ollut vain 38 prosenttia.

Potilaat olivat ymmärrettävästi hyvin tyytyväisiä ulosteensiirtoon, ja heistä 95 prosenttia kertoi menevänsä hoitoon tarvittaessa uudelleen. Valtaosa piti ulosteensiirtoa parempana kuin antibioottihoitoja, joita myös käytetään uusiutuvan Clostridium difficile -infektion hoidossa.

Ulosteensiirtoja on käytetty Clostridium difficile -infektion hoidossa myös Suomessa, ja hoitotulokset ovat olleet erittäin hyviä. Yleensä siirre saadaan lähiomaiselta. Ulosteensiirtoja on kokeiltu myös muiden sairauksien hoidossa.

Uutispalvelu Duodecim (Clinical Infectious Diseases 2018;DOI:10.1093/cid/cix1097)http://doi.org/10.1093/cid/cix1097

(2018521) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.