Kohtuullisesti alkoholia käyttävät saattavat säästyä aikuistyypin diabetekselta todennäköisemmin kuin henkilöt, jotka eivät käytä alkoholia lainkaan tai äärimmäisen harvoin.

Tämä käy ilmi tuoreesta tutkimuksesta, jossa 26 tutkimuksen ja 700 000 potilaan tiedot yhdistettiin ja analysoitiin uudelleen. Tutkimusten seurantojen aikana 32 000 osallistujaa sairastui aikuistyypin diabetekseen.

Tulosten perusteella kohtuudella alkoholia käyttävät sairastuivat diabetekseen 17–26 prosenttia epätodennäköisemmin kuin osallistujat, jotka eivät käyttäneet alkoholia. Alkoholia yli kohtuukäytön juovat eivät sairastuneet sen todennäköisemmin tai harvemmin kuin alkoholia välttävätkään. Kohtuukäyttönä pidetään yleensä naisilla enintään yhtä ja miehillä enintään kahta alkoholiannosta päivässä.

Hiljattain julkaistiin myös tutkimus, jossa lasillinen puna- tai valkoviiniä aterian yhteydessä paransi aikuistyypin diabetesta sairastavien kolesteroli- ja glukoositasoja. Kohtuullinen alkoholinkäyttö on yhdistetty myös pienentyneeseen sydän- ja verisuonitautien riskiin. Tutkimuksissa havaittuihin yhteyksiin on kuitenkin voinut vaikuttaa alkoholin lisäksi aikaisempi sairaushistoria ja hyvin moni muu elämäntapoihin liittyvä seikka, joten alkoholinkäyttöä ei kannata lisätä terveyshyötyjen toivossa.

Tutkimus julkaistiin American Journal of Nutrition -lehdessä.

Uutispalvelu Duodecim
(American Journal of Nutrition 2016;DOI:10.3945/ajcn.115.114389)
http://ajcn.nutrition.org/content/early/2016/02/03/ajcn.115.114389.abstract

Autoliikenteen päästöjen on monissa tutkimuksissa osoitettu altistavan sydän- ja verisuonitaudeille ja myös aivoverenkierron häiriöille. Tuore yhdysvaltalaistutkimus lisää näyttöä entisestään, ja osoittaa suurten katujen lähellä asuvien kaupunkilaisten sairastuvan muita todennäköisemmin aivoinfarkteihin.Tulokset julkaistiin Stroke-lehdessä, ja ne perustuvat pitkäaikaisen Northern Manhattan Studyn aineistoihin. Tutkimuksessa 3 300 manhattanilaista miestä ja naista seurattiin 15 vuoden ajan, ja tuona aikana heistä 11 prosenttia sairastui aivoinfarktiin.Riski sairastua aivoinfarktiin oli 40 prosenttia suurempi osallistujilla, jotka asuivat alle 100 metrin päässä suuresta ja tiheästi liikennöidystä kadusta, kun vertailukohtana olivat osallistujat, joiden koti oli ainakin 400 metrin päässä. Tarkemmassa analyysissa sairastumisriski oli kuitenkin suurentunut vain savuttomilla osallistujilla. Toisin sanoen tupakoivien sairastumisriskiin suuren kadun läheisyys ei vaikuttanut. Yhdysvaltalaisten tulokset lisäävät todisteita ilmansaasteiden terveyshaitoista ja osoittavat niiden vaihtelevan jopa saman kaupunginosan sisällä. Joidenkin arvioiden mukaan mahdollisesti jopa kolmannes kaikista aivoverenkiertohäiriöistä olisi yhteydessä ilmansaasteisiin. Erityisesti saasteet ovat ongelma köyhissä ja kehittyvissä maissa.Uutispalvelu Duodecim(Stroke 2018;49:835–841)http://doi.org/10.1161/STROKEAHA.117.019580

(2018522) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Diabeteksen taloudelliset vaikutukset mittavia – näkyy myös tuottavuudessa

Diabeteksesta aiheutuu suuria taloudellisia menetyksiä, ja ne tulevat myös jatkossa kasvamaan, tuore selvitys osoittaa. Jos arviot pitävät paikkansa, vuonna 2030 diabetekseen saattaa upota globaalisti jopa 2 200 miljardia euroa vuosittain.Tiedot perustuvat 180 maata kattavaan mallinnukseen, jossa arvioitiin aikuisten diabeteksen vaikutuksia bruttokansantuotteeseen.Mallinnuksen perusteella vuonna 2015 diabetes aiheutti maiden bruttokansantuotteisiin arviolta 1 100 miljardin euron loven, mutta vuoteen 2030 mennessä vuosittainen summa tulee kasvamaan positiivisimmissa laskelmissa 1 800 miljardiin ja nykytahdilla 2 200 miljardiin euroon.Samassa lehdessä julkaistiin myös australialaisselvitys, jossa arvioitiin diabeteksen vaikutuksia tuottavuuteen. Arvion perusteella diabetes ja siitä aiheutuvat kuolemat vähentävät tuottavuutta noin 12 prosenttia, ja vaikutus nähdään varsinkin nuorilla potilailla.Arvioiden mukaan globaalisti noin 425 miljoonaa aikuista sairastaa diabetesta. Suomalaisista noin 500 000 sairastaa tyypin 2 diabetesta, mutta luku on todennäköisesti suurempi eikä merkittävä osa potilaista tiedä sairastuneensa. Tyypin 1 diabetesta sairastaa noin 50 000 suomalaista. Uutispalvelu Duodecim(Diabetes Care 2018;41:963–970) http://doi.org/10.2337/dc17-1962(Diabetes Care 2018;41:979–984)http://doi.org/10.2337/dc17-2138

(2018522) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.