Migreeniä sairastavat naiset sairastuvat tavallista todennäköisemmin sydän- ja verisuonitauteihin ja myös menehtyvät niihin useammin kuin terveet samanikäiset.

Tutkijoiden havainto on mielenkiintoinen, sillä vaikka migreeni on yhdistetty suurentuneeseen aivoinfarktien riskiin, sydän- ja verisuonitauteja koskevat havainnot ovat harvinaisempia.

British Medical Journalin julkaisemat tulokset perustuvat 116 000 yhdysvaltalaisen 25–42-vuotiaan naisen yli kaksikymmentä vuotta jatkuneeseen seurantaan. Naiset eivät sairastaneet sydän- ja verisuonitauteja tutkimuksen alussa, mutta seurannan aikana heistä 1 300 sai jonkin sydänoireen ja 220 menehtyi sellaiseen. Migreeniä poti vajaat 18 000.

Kun tutkijat yhdistivät tiedot migreeneistä ja sydänoireista, he havaitsivat migreenipotilaiden sairastuneen noin 50 prosenttia todennäköisemmin kuin naisten, jotka eivät sairastaneet migreeniä. He myös menehtyivät seurannan aikana muita todennäköisemmin.

Yhteydet koskivat sydänkohtauksia, aivoverenkiertohäiriöitä sekä ohitusleikkauksia ja rasitusrintakipua. Ne havaittiin myös riippumatta naisen iästä, tupakoinnista, hormonihoidoista, verenpainetaudista tai muista tuloksiin mahdollisesti vaikuttavista tekijöistä.

Tutkijat huomauttavat, että vaikka 50 prosenttia suurempi sairastumisriski kuulostaa pelottavalta, yksilötasolla se ei ole kovin suuri. Väestötasolla sillä on kuitenkin merkitystä, koska migreeni on niin yleinen.

Migreeniä sairastaa noin 5 prosenttia miehistä ja 15 prosenttia naisista.

Uutispalvelu Duodecim
(BMJ 2016,353:i2610)
http://www.bmj.com/content/353/bmj.i2806

Tekoäly-algoritmit voivat tulevaisuudessa auttaa patologeja tunnistamaan rintasyövän etäpesäkkeet kudosnäytteistä. Tällä hetkellä tekoäly näyttäisi suoriutuvan tehtävästä ainakin yhtä hyvin kuin ihminen, mutta tämä havaittiin keinotekoisessa koetilanteessa.
JAMA-lehden julkaisemassa tutkimuksessa 32 eri tekoälyn arvioita verrattiin kokeneiden patologien arvioihin samoista kudosnäytteistä. Digitaalisista näytekuvista piti onnistuneesti tunnistaa, oliko potilaan rintasyöpä lähettänyt etäpesäkkeitä imusolmukkeisiin.Tulosten perusteella parhaat tekoälyt olivat yhtä hyviä kuin kokenut patologi, joka sai tutkia näytteitä vapaasti niin pitkään kuin halusi. Tekoälyt sen sijaan päihittivät yhdentoista patologin ryhmäarvioinnin tilanteessa, jossa patologien piti tehdä arvionsa kiireessä.Tutkijat pitävät havaintojaan osoituksena syväoppimiseen perustuvien tekoälyjen soveltuvuudesta syövän kudosnäytteiden arviointiin, mutta näiden tulosten perusteella tekoälyt eivät vielä ole korvaamassa patologeja. Jos tulokset kuitenkin varmistuvat lisätutkimuksissa, jotka paremmin kuvaavat käytännön hoitotyössä vastaan tulevia tapauksia, tekoäly voi tulla patologien avuksi hyvinkin pian.Tekoälyjä on kokeiltu menestyksekkäästi myös mm. diabeettisen retinopatian eli verkkokalvotaudin tunnistamisessa.Uutispalvelu Duodecim (JAMA 2017;318:2199–2210)http://jamanetwork.com/journals/jama/fullarticle/10.1001/jama.2017.14585

(20171212) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Lääkärien kannattaisi kysyä potilailtaan heidän kävelyvauhdistaan, brittitutkimus vihjaa. Tutkimuksen mukaan tämä voisi paljastaa, ketkä potilaat ovat suurentuneessa vaarassa menehtyä seuraavien vuosien aikana. Brittien tulokset julkaistiin European Heart Journal -lehdessä, ja niiden perusteella potilaat, jotka arvioivat kävelevänsä hitaasti, menehtyivät seuraavien kuuden vuoden aikana todennäköisemmin kuin potilaat, jotka kävelivät mielestään ripeästi.Yhteys havaittiin varsinkin potilailla, joiden painoindeksi oli alhainen. Heillä hidas kävely liittyi kaksi kertaa suurempaan riskiin menehtyä seurannan aikana verrattuna samanpainoisiin nopeisiin kävelijöihin. Käden puristusvoima, joka kuvaa laajasti lihaskuntoa ja terveydentilaa, ennusti sekin kuolleisuutta, mutta pääasiassa vain miehillä.Hidas kävely on aiemminkin yhdistetty suurentuneeseen kuolleisuuteen, mutta lähinnä tutkimuksissa, joissa kävelyä on mitattu kokeellisesti. Nyt julkaistut tulokset laajentavat tietämystä ja osoittavat myös potilaiden omien arvioiden usein riittävän. Tuloksia kannattaa silti tulkita varoen, sillä kävelynopeuden lisäksi moni taustamuuttuja on voinut vaikuttaa yhteyteen. Tulokset perustuvat 230 000 naisen ja 190 000 miehen terveystietoihin. Kuusivuotisen seurannan aikana heistä 8 600 menehtyi. Osallistujista nuorimmat olivat 39-vuotiaita ja vanhimmat 74-vuotiaita. Keskimääräinen ikä oli 56 vuotta.Uutispalvelu Duodecim (European Heart Journal 2017;38:3232–3240)https://academic.oup.com/eurheartj/article/38/43/3232/4090989#100582361

(20171211) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.