Migreeniä sairastavat naiset sairastuvat tavallista todennäköisemmin sydän- ja verisuonitauteihin ja myös menehtyvät niihin useammin kuin terveet samanikäiset.

Tutkijoiden havainto on mielenkiintoinen, sillä vaikka migreeni on yhdistetty suurentuneeseen aivoinfarktien riskiin, sydän- ja verisuonitauteja koskevat havainnot ovat harvinaisempia.

British Medical Journalin julkaisemat tulokset perustuvat 116 000 yhdysvaltalaisen 25–42-vuotiaan naisen yli kaksikymmentä vuotta jatkuneeseen seurantaan. Naiset eivät sairastaneet sydän- ja verisuonitauteja tutkimuksen alussa, mutta seurannan aikana heistä 1 300 sai jonkin sydänoireen ja 220 menehtyi sellaiseen. Migreeniä poti vajaat 18 000.

Kun tutkijat yhdistivät tiedot migreeneistä ja sydänoireista, he havaitsivat migreenipotilaiden sairastuneen noin 50 prosenttia todennäköisemmin kuin naisten, jotka eivät sairastaneet migreeniä. He myös menehtyivät seurannan aikana muita todennäköisemmin.

Yhteydet koskivat sydänkohtauksia, aivoverenkiertohäiriöitä sekä ohitusleikkauksia ja rasitusrintakipua. Ne havaittiin myös riippumatta naisen iästä, tupakoinnista, hormonihoidoista, verenpainetaudista tai muista tuloksiin mahdollisesti vaikuttavista tekijöistä.

Tutkijat huomauttavat, että vaikka 50 prosenttia suurempi sairastumisriski kuulostaa pelottavalta, yksilötasolla se ei ole kovin suuri. Väestötasolla sillä on kuitenkin merkitystä, koska migreeni on niin yleinen.

Migreeniä sairastaa noin 5 prosenttia miehistä ja 15 prosenttia naisista.

Uutispalvelu Duodecim
(BMJ 2016,353:i2610)
http://www.bmj.com/content/353/bmj.i2806

Köyhät ja pienituloiset yli 65-vuotiaat näyttäisivät sairastuvan dementiaan todennäköisemmin kuin varakkaat ikätoverit. Varakkuus saattaa olla mm. koulutusta vahvempi dementiariskitekijä, brittitutkimus osoittaa.Tutkimuksen perusteella köyhimpään viidennekseen kuuluvat sairastuivat dementiaan 70 prosenttia todennäköisemmin kuin varakkaimpaan viidennekseen lukeutuvat. Yhteys havaittiin riippumatta osallistujien koulutustasosta, asuinseudusta ja monista muista taustatekijöistä, jotka olisivat voineet selittää tulokset.
Varakkailla on monella tapaa enemmän mahdollisuuksia osallistua aivoja stimuloiviin kulttuuririentoihin ja elää monipuolista ja sosiaalista elämää, mikä tutkimusten mukaan ehkäisee tai lykkää muistisairauksia. Myös ruokavalio ja muut elintavat, jotka vaikuttavat dementiariskiin, riippuvat käytössä olevista tuloista. Kaikki muistia ylläpitävät toimet eivät kuitenkaan ole rahasta kiinni. Muun muassa säännöllinen peliharrastus, käsityöt ja nikkarointi on yhdistetty pienentyneeseen muistisairauksien vaaraan. Tutkimuksessa seurattiin 6 200 yli 65-vuotiasta brittiä keskimäärin kahdentoista vuoden ajan. Seurannan aikana 460 osallistujaa eli runsaat seitsemän prosenttia osallistujista sairastui dementiaan.Tutkimus julkaistiin JAMA Psychiatry -lehdessä.Uutispalvelu Duodecim(JAMA Psychiatry 2018;DOI:10.1001/jamapsychiatry.2018.1012)https://jamanetwork.com/journals/jamapsychiatry/fullarticle/2680571

(2018517) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Psykoosipotilaiden lääkitystä kannattaisi jatkaa ainakin kolmen vuoden ajan, vaikka oireet saataisiin kuriin jo vuodessa. Kärsivällisyys palkitaan muun muassa pienempänä psykoosien uusiutumisriskinä seuraavien kymmenen vuoden aikana.Tiedot käyvät ilmi Lancet Psychiatry -lehden julkaisemasta tutkimuksesta, jossa 180 hongkongilaispotilasta seurattiin kymmenen vuoden ajan. Potilaiden psykoosioireet olivat helpottaneet vuoden mittaisella lääkityksellä, minkä jälkeen heistä puolet jatkoi (400 mg ketiapiinia päivässä) ja puolelta lääkitys lopetettiin.Kymmenen vuoden seurannan aikana psykoosioireet uusiutuivat selvästi useammilla potilailla, joiden lääkitys oli lopetettu aikaisin, ja heistä useammat tarvitsivat jatkossakin psykoosilääkkeitä. Lisäksi he tekivät todennäköisemmin itsemurhan. Itsemurhia ei kuitenkaan ollut kovin paljon.

Tulokset on hyvä varmistaa lisätutkimuksissa, mutta ne viittaavat siihebn, että psykoosiin ensimmäistä kertaa sairastuvien lääkityksiä kannattaisi jatkaa mielellään kolmen vuoden ajan, vaikka lääkkeet tepsisivät nopeamminkin.
Psykoosi tarkoittaa mielisairautta, jossa todellisuudentaju on huomattavan vääristynyt ja potilaalla on vaikeuksia tunnistaa mikä on totta ja todellista ja mikä ei. Skitsofrenia on yleisin psykoottinen häiriö. Siihen sairastuu noin yksi sadasta. Varsinkin miehillä skitsofrenia johtaa usein syrjäytymiseen, naimattomuuteen ja alhaiseen sosiaaliseen ja taloudelliseen asemaan.Uutispalvelu Duodecim(Lancet Psychiatry 2018;DOI:10.1016/S2215-0366(18)30090-7)http://doi.org/10.1016/S2215-0366(18)30090-7

(000.000) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.