Useat tutkimukset ovat osoittaneet lyhyiden yöunien liittyvän suurempaan riskiin sairastua diabetekseen, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan myös muutokset yöunien pituudessa voivat vaikuttaa diabetesriskiin.

Diabetologia-lehdessä julkaistut tulokset viittaavat siihen, että yöunien pidentyminen vuosien varrella suurentaa diabetesriskiä riippumatta monista elintavoista. Vaikutus ei ole kovin suuri, mutta silti huomion arvoinen.

Tutkimus perustuu tunnetun NHANES-tutkimuksen aineistoihin, jotka koostuvat 59 000 yhdysvaltalaisen 55–83-vuotiaan sairaanhoitajanaisen seurantiedoista. Naisilta kysyttiin yöunien pituudesta vuonna 1986 ja uudelleen vuonna 2000. Ruokavalio, liikunta ja monet muut elintavat selvitettiin 2–4 vuoden välein.

Osallistujat eivät sairastaneet diabetesta vuonna 2000 seurannan alkaessa, mutta vuoteen 2012 mennessä heistä 3 500:lla oli todettu diabetes.

Riski sairastua oli hieman suurentunut naisilla, jotka vuosien 1986 ja 2000 välillä olivat alkaneet nukkua ainakin kaksi tuntia pitempiä yöunia. Myös jatkuvasti alle kuusituntisia yöunia nukkuvien sairastumisriski oli suurentunut, mutta tämä yhteys katosi, kun analyysissa huomioitiin osallistujien painoindeksi.

Tulokset ovat mielenkiintoisia, sillä ne viittaavat yöunien pituudessa tapahtuvien muutosten vaikuttavan diabeteksen kehittymiseen. Tulokset eivät kuitenkaan osoita johtuuko yhteys juuri yöunien pituudesta vai joistain elintapojen ja elämäntilanteiden muutoksista, jotka vaikuttavat sekä uneen että diabetesriskiin.

Uutispalvelu Duodecim
(Diabetologia 2015;DOI:10.1007/s00125-015-3775-5)
http://link.springer.com/article/10.1007/s00125-015-3775-5

Runsaasti kahvia juovien on useissa tutkimuksissa nähty välttyvän mm. diabetekselta muita todennäköisemmin, mutta kahvilla saattaa olla suotuisia vaikutuksia myös suolistosyöpää sairastaviin. Tuoreessa tutkimuksessa säännöllinen kahvinjuonti yhdistettiin pienempään riskiin menehtyä suolistosyöpään.Havainnot perustuvat tunnettujen Nurse’s Health Study ja Health Professionals Follow-up Study -tutkimusten aineistoihin. Keskimäärin kahdeksan vuoden seurannan aikana osallistujista 800 menehtyi. Kuolemista 190 johtui suolistosyövästä.Verrattuna osallistujiin, jotka eivät juoneet lainkaan kahvia, vähintään neljä kahvikupillista päivittäin juovien riski menehtyä suolistosyöpään oli 50 prosenttia pienempi. Myös muista syistä aiheutuvat kuolemat olivat heillä vähäisempiä seurannan aikana.Samanlainen yhteys havaittiin analyysissa, jossa huomioitiin syöpädiagnoosia edeltävä ja sen jälkeinen kahvinkulutus. Sekä ennen diagnoosia että sen jälkeen yli kaksi kuppia päivässä kahvittelevien kuolleisuus oli 30–40 prosenttia vähäisempää kuin tasaisesti korkeintaan kaksi kuppia päivässä juovien.Havainnot ovat uusin viittaus kahvin mahdollisiin moninaisiin terveysvaikutuksiin, mutta lukuisista tutkimuksista huolimatta vieläkään ei tiedetä, mistä yhteydet tarkalleen johtuvat. Kahvin lisäksi hyvin moni muu seikka, joka erottaa paljon kahvia juovat kahvia vieroksuvista, voi selittää tulokset, ja tämän takia tuloksiin kannattaa suhtautua varauksella.Tutkimus julkaistiin Gastroenterology-lehdessä.Uutispalvelu Duodecim (Gastroenterology 2017;DOI:10.1053/j.gastro.2017.11.010)http://www.gastrojournal.org/article/S0016-5085(17)36368-0/fulltext

(20171214) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Vuosittain noin yksi tuhannesta suomalaisvangista päätyy itsemurhaan, Oxfordin yliopiston tutkimus osoittaa. Luku on kansainvälisesti korkeahko, mutta samaa tasoa mm. Ruotsin kanssa.
Tutkimuksessa analysoitiin 24 suhteellisen varakkaan maan vankilaviranomaisten tietoja vuosilta 2011–2014. Tänä aikana 3 900 vankia teki itsemurhan. Monien Euroopan maiden lisäksi analyysissa oli mukana Yhdysvallat, Australia, Uusi-Seelanti ja Kanada.Hieman yllättäen vankien itsemurhat olivat suhteellisesti yleisimpiä Pohjoismaissa - missä joka vuosi noin yksi tuhannesta vangista päätyi itsemurhaan – ja Länsi-Euroopassa, Belgiassa, Ranskassa ja Portugalissa. Suurimmat luvut olivat Norjassa ja Ranskassa, missä vuosittain sadasta vangista keskimäärin 1,7 teki itsemurhan. Kun kaikkia maita tarkasteltiin yhdessä, miesvangit päätyivät itsemurhaan kolme kertaa todennäköisemmin ja naisvangit yhdeksän kertaa todennäköisemmin kuin samanikäinen väestö keskimäärin.Tutkimuksessa ei löytynyt yhtä selittävää tekijää maiden välisille eroille, mutta vankien itsemurhat näyttivät olevan yleisempiä maissa, joissa vankeja on väestöön nähden suhteellisesti vähän. Tutkijat pitävät mahdollisena, että näissä maissa vankiloihin päätyy ongelmaisempia vankeja, mutta varmaa tietoa tästä ei ole.Suomessa vuosina 2011–2014 yhteensä 13 vankia teki itsemurhan, joten tapauksia on noin kolme vuodessa. Itsemurha on Suomessa vankien yleisin kuolinsyy.

Tutkimus julkaistiin Lancet Psychiatry -lehdessä.Uutispalvelu Duodecim (Lancet Psychiatry 2017;4:946–952)http://www.thelancet.com/journals/lanpsy/article/PIIS2215-0366(17)30435-2/abstract

(20171214) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.