Yli 75-vuotiaiden verenpainetta kannattaisi hoitaa yhtä intensiivisesti kuin nuorempien, tuore tutkimus osoittaa. Havainto haastaa nykykäytännön, jonka mukaisesti iäkkäiden verenpainetavoitteet on usein asetettu maltillisemmalle tasolle.

Tutkimuksen mukaan yli 75-vuotiaiden riski sairastua sydänkohtaukseen, sydämen vajaatoimintaan tai aivoverenkiertohäiriöön pienenee huomattavasti, jos heidän verenpaineensa lasketaan alle 120 mmHg:n tasolle. Tämä havaitaan verrattuna potilaisiin, joiden verenpainetavoite on 140 mmHg.

Tutkijat laskivat, että estääkseen yhden sairastumisen, 27 potilasta pitäisi hoitaa intensiivisesti kolmen vuoden ajan. Yhden kuoleman estäminen onnistuu hoitamalla 41 potilasta.

Havainnot perustuvat viime vuonna valmistuneen SPRINT-tutkimuksen aineistoihin ja laajentavat niitä paremmin kattamaan yli 75-vuotiaiden ikäryhmän. Ne myös haastavat nykyisiä hoitosuosituksia ja viittaavat siihen, että iäkkäiden hoitotavoitteet voisivat olla nykyistä kunnianhimoisempia. Tuloksia tulkitessa on kuitenkin syytä muistaa, että nyt julkaistut havainnot koskevat suhteellisen terveitä kotonaan asuvia iäkkäitä, joten havaintoja ei välttämättä voi yleistää hoitokodeissa asuviin tai esimerkiksi diabetesta sairastaviin.

Tutkimuksessa 2 600 yli 75-vuotiasta satunnaistettiin joko intensiiviseen, alle 120 mmHg:n verenpainetasoon tähtäävään tai maltillisempaan hoitoryhmään, jossa tavoite oli 140 mmHg. Osallistujia seurattiin kolmen vuoden ajan. Tulokset julkaistiin Yhdysvaltojen lääkäriliiton JAMA-lehdessä.

Uutispalvelu Duodecim
(JAMA 2016;DOI:10.1001/jama.2016.7050)
http://dx.doi.org/10.1001/jama.2016.7050

Köyhät ja pienituloiset yli 65-vuotiaat näyttäisivät sairastuvan dementiaan todennäköisemmin kuin varakkaat ikätoverit. Varakkuus saattaa olla mm. koulutusta vahvempi dementiariskitekijä, brittitutkimus osoittaa.Tutkimuksen perusteella köyhimpään viidennekseen kuuluvat sairastuivat dementiaan 70 prosenttia todennäköisemmin kuin varakkaimpaan viidennekseen lukeutuvat. Yhteys havaittiin riippumatta osallistujien koulutustasosta, asuinseudusta ja monista muista taustatekijöistä, jotka olisivat voineet selittää tulokset.
Varakkailla on monella tapaa enemmän mahdollisuuksia osallistua aivoja stimuloiviin kulttuuririentoihin ja elää monipuolista ja sosiaalista elämää, mikä tutkimusten mukaan ehkäisee tai lykkää muistisairauksia. Myös ruokavalio ja muut elintavat, jotka vaikuttavat dementiariskiin, riippuvat käytössä olevista tuloista. Kaikki muistia ylläpitävät toimet eivät kuitenkaan ole rahasta kiinni. Muun muassa säännöllinen peliharrastus, käsityöt ja nikkarointi on yhdistetty pienentyneeseen muistisairauksien vaaraan. Tutkimuksessa seurattiin 6 200 yli 65-vuotiasta brittiä keskimäärin kahdentoista vuoden ajan. Seurannan aikana 460 osallistujaa eli runsaat seitsemän prosenttia osallistujista sairastui dementiaan.Tutkimus julkaistiin JAMA Psychiatry -lehdessä.Uutispalvelu Duodecim(JAMA Psychiatry 2018;DOI:10.1001/jamapsychiatry.2018.1012)https://jamanetwork.com/journals/jamapsychiatry/fullarticle/2680571

(2018517) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Psykoosipotilaiden lääkitystä kannattaisi jatkaa ainakin kolmen vuoden ajan, vaikka oireet saataisiin kuriin jo vuodessa. Kärsivällisyys palkitaan muun muassa pienempänä psykoosien uusiutumisriskinä seuraavien kymmenen vuoden aikana.Tiedot käyvät ilmi Lancet Psychiatry -lehden julkaisemasta tutkimuksesta, jossa 180 hongkongilaispotilasta seurattiin kymmenen vuoden ajan. Potilaiden psykoosioireet olivat helpottaneet vuoden mittaisella lääkityksellä, minkä jälkeen heistä puolet jatkoi (400 mg ketiapiinia päivässä) ja puolelta lääkitys lopetettiin.Kymmenen vuoden seurannan aikana psykoosioireet uusiutuivat selvästi useammilla potilailla, joiden lääkitys oli lopetettu aikaisin, ja heistä useammat tarvitsivat jatkossakin psykoosilääkkeitä. Lisäksi he tekivät todennäköisemmin itsemurhan. Itsemurhia ei kuitenkaan ollut kovin paljon.

Tulokset on hyvä varmistaa lisätutkimuksissa, mutta ne viittaavat siihebn, että psykoosiin ensimmäistä kertaa sairastuvien lääkityksiä kannattaisi jatkaa mielellään kolmen vuoden ajan, vaikka lääkkeet tepsisivät nopeamminkin.
Psykoosi tarkoittaa mielisairautta, jossa todellisuudentaju on huomattavan vääristynyt ja potilaalla on vaikeuksia tunnistaa mikä on totta ja todellista ja mikä ei. Skitsofrenia on yleisin psykoottinen häiriö. Siihen sairastuu noin yksi sadasta. Varsinkin miehillä skitsofrenia johtaa usein syrjäytymiseen, naimattomuuteen ja alhaiseen sosiaaliseen ja taloudelliseen asemaan.Uutispalvelu Duodecim(Lancet Psychiatry 2018;DOI:10.1016/S2215-0366(18)30090-7)http://doi.org/10.1016/S2215-0366(18)30090-7

(000.000) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.