Kilpirauhashormonin vähyys raskauden aikana voi haitata sikiön aivojen kehittymistä, mutta sama havaitaan, kun äidin kilpirauhashormonin pitoisuus on suuri. Tiedot käyvät ilmi tuoreesta hollantilaistutkimuksesta, jossa tutkittiin vajaat 4 000 äitiä ja lasta.

Tutkimuksessa lapsille tehtiin älykkyystestit kuusivuotiaana, minkä lisäksi osan aivot kuvattiin magneettikuvauksella kahdeksanvuotiaana.

Kun tulokset yhdistettiin tietoihin äitien tyroksiinin eli kilpirauhashormonin pitoisuuksista raskauden aikana, älykkyystestitulokset havaittiin huonoimmiksi lapsilla, joiden äidin tyroksiinipitoisuus oli ollut pieni tai suuri. Magneettikuvauksen perusteella näiden lasten aivojen harmaan aineen sekä aivokuoren tilavuudet olivat lisäksi pienempiä kuin muiden.

Tyroksiini säätelee aivojen kehittymistä, mutta suuren osan raskaudesta sikiö on äidin tyroksiinin varassa. Aivojen kehityksen turvaamiseksi äidin tyroksiinitasojen alhaisuutta pyritäänkin korjaamaan lääkityksellä. Sikiön oma kilpirauhanen alkaa toimia kunnolla vasta raskausviikoilla 18–20.

Vaikka tulokset osoittavat äidin tyroksiinitasojen liittyvän lapsen älykkyysosamäärään ja aivojen rakenteeseen, myös moni muu seikka voi selittää yhteyden. Esimerkiksi äidin ruokavalio ja monet muut elämäntavat ja riskitekijät voivat olla yhteyden taustalla. Tästä huolimatta lääkärien kannattaisi varmuuden vuoksi olla varovaisia raskaana olevien tyroksiinilääkityksissä, jotta pitoisuudet eivät kasvaisi kovin suuriksi.

Tutkimus julkaistiin lääketieteellisessä Lancet Diabetes & Endocrinology -lehdessä.

Uutispalvelu Duodecim
(Lancet Diabetes & Endocrinology 2016;4:35–43)
http://thelancet.com/journals/landia/article/PIIS2213-8587%2815%2900470-...