Närästyksen ja vatsahaavan hoitoon käytettävät protonipumpun estäjä -lääkkeet on yhdistetty monien sairauksien riskiin. Nyt julkaistussa saksalaistutkimuksessa lääkitykset liitettiin myös suurentuneeseen riskiin sairastua dementiaan.

Saksalaisten tutkimus perustuu 74 000 yli 75-vuotiaan rekisteritietoihin, ja niiden perusteella protonipumpun estäjiä säännöllisesti käyttävien riski sairastua dementiaan on noin 40 prosenttia suurempi kuin muiden samanikäisten. Sama tutkijaryhmä löysi vastaavan yhteyden myös aikaisemmassa, pienemmässä tutkimuksessaan.

Protonipumpun estäjien on joissain hiiritutkimuksissa havaittu kulkeutuvan koe-eläinten aivoihin, joten periaatteessa dementiavaikutus voisi olla mahdollinen. Protonipumpun estäjiä käyttävillä on myös havaittu tavallista enemmän B12-vitamiinin puutosta, mikä voi altistaa dementiaoireille.

Aineiston luonteesta johtuen tuloksista ei voi päätellä johtuuko yhteys vain ja ainoastaan protonipumpun estäjistä vai onko taustalla jokin muu sekä dementiaan että närästyslääkkeiden käyttöön liittyvä tekijä. Ennen lisätutkimuksia ja tulosten varmistusta lääkärien voisi olla hyvä tarkistaa iäkkäiden potilaidensa lääkitykset. Aiempien tutkimusten perusteella merkittävä osa protonipumpun estäjiä käyttävistä syö niitä turhaan tai liian pitkään oireiden jo päätyttyä.

Tutkimus julkaistiin Jama Neurology -lehdessä.

Uutispalvelu Duodecim
(Jama Neurology 2016;DOI:10.1001/jamaneurol.2015.4791)
http://dx.doi.org/10.1001/jamaneurol.2015.4791

Lääkärien kannattaisi kysyä potilailtaan heidän kävelyvauhdistaan, brittitutkimus vihjaa. Tutkimuksen mukaan tämä voisi paljastaa, ketkä potilaat ovat suurentuneessa vaarassa menehtyä seuraavien vuosien aikana. Brittien tulokset julkaistiin European Heart Journal -lehdessä, ja niiden perusteella potilaat, jotka arvioivat kävelevänsä hitaasti, menehtyivät seuraavien kuuden vuoden aikana todennäköisemmin kuin potilaat, jotka kävelivät mielestään ripeästi.Yhteys havaittiin varsinkin potilailla, joiden painoindeksi oli alhainen. Heillä hidas kävely liittyi kaksi kertaa suurempaan riskiin menehtyä seurannan aikana verrattuna samanpainoisiin nopeisiin kävelijöihin. Käden puristusvoima, joka kuvaa laajasti lihaskuntoa ja terveydentilaa, ennusti sekin kuolleisuutta, mutta pääasiassa vain miehillä.Hidas kävely on aiemminkin yhdistetty suurentuneeseen kuolleisuuteen, mutta lähinnä tutkimuksissa, joissa kävelyä on mitattu kokeellisesti. Nyt julkaistut tulokset laajentavat tietämystä ja osoittavat myös potilaiden omien arvioiden usein riittävän. Tuloksia kannattaa silti tulkita varoen, sillä kävelynopeuden lisäksi moni taustamuuttuja on voinut vaikuttaa yhteyteen. Tulokset perustuvat 230 000 naisen ja 190 000 miehen terveystietoihin. Kuusivuotisen seurannan aikana heistä 8 600 menehtyi. Osallistujista nuorimmat olivat 39-vuotiaita ja vanhimmat 74-vuotiaita. Keskimääräinen ikä oli 56 vuotta.Uutispalvelu Duodecim (European Heart Journal 2017;38:3232–3240)https://academic.oup.com/eurheartj/article/38/43/3232/4090989#100582361

(20171211) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Täysikuun aikaan ajavat moottoripyöräilijät näyttäisivät olevan suurentuneessa vaarassa joutua kohtalokkaaseen onnettomuuteen. Yhteys ei ole kovin voimakas, mutta se kannattaa huomioida silti, tutkijat kirjoittavat.
Yhdysvaltalaistutkijoiden tulokset julkaistiin British Medical Journalin perinteisessä joulunumerossa, joka tunnetaan leikkimielisistä, mutta tieteelliset kriteerit ainakin jotenkuten täyttävistä tutkimuksista.Tutkimustaan varten tutkijat analysoivat kaikki vuosina 1975–2014 Yhdysvalloissa kuolemaan johtaneet moottoripyöräonnettomuudet ja laskivat, miten moni tapauksista oli sattunut yöllä täysikuun aikaan. Vertailukohtana olivat ajanjaksot viikkoa ennen täysikuuta ja viikko sen jälkeen.Seurantavuosien aikana yhteensä 13 000 henkilöä menehtyi moottoripyöräonnettomuudessa. Yleensä onnettomuus oli sattunut suuritehoista katupyörää ajavalle kolmikymppiselle miehelle. Tapahtumapaikka oli useimmiten maaseudulla ja valtaosa menehtyneistä ei käyttänyt kypärää.Analyysin perusteella kohtalokkaat onnettomuudet olivat jonkin verran yleisempiä täysikuun aikaan, mutta ero ei ollut kovin suuri. Käytännössä se tarkoitti täysikuun aikaan keskimäärin yhtä onnettomuutta enemmän kuin verrokkiaikoina. Yhteys oli selvempi, kun tutkijat rajasivat tarkastelun öihin, jolloin taivaalla oli ns. superkuu, joka näyttää selvästi tavallista kuuta suuremmalta. Tällöin onnettomuuksia sattui kaksi enemmän kuin tavallisina öinä.Tutkijat pitävät tuloksiaan luotettavina, mutta myöntävät niiden voivan selittyä hyvin monilla seikoilla. Täysikuu saattaa häiritä moottoripyöräilijöitä tai täysikuun aikaan ajavat saattavat käyttäytyä jotenkin eri tavoin kuin muina öinä. Oli syy mikä tahansa, tulokset antavat aiheen erityiseen varovaisuuteen täysikuun aikaan ajaville ja korostavat kypärän käyttöä aina.Muissa joulunumeron tutkimuksissa selvitettiin mm. miesflunssan paikkansapitävyyttä ja ylpeyden vaikutuksia kaatuiluun. Tulosten valossa miesflunssa saattaa olla totta, mutta ylpeys ei käy lankeemuksen edellä.Uutispalvelu Duodecim (BMJ 2017;359:j5367)http://www.bmj.com/content/359/bmj.j5367

(20171211) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.