Nuoruudessa ja nuorena aikuisena hyvässä fyysisessä kunnossa olevat välttyvät sydän- ja verisuonitaudeilta ja niistä aiheutuvalta kuolemalta muita todennäköisemmin. Tuoreen tutkimuksen mukaan vaikutus johtuu todennäköisesti sydänlihaksen paremmasta toiminnasta.

Tutkimus perustuu 4 900:n tutkimuksen alussa 18–30-vuotiaan 27 vuotta kestäneeseen seurantaan. Kaikki osallistujat kävivät kuntotestissä tutkimuksen alussa ja 2 500 myös seitsemän vuotta myöhemmin.

Osallistujien riski kuolla tai sairastua sydänsairauksiin seurannan aikana oli sitä pienempi mitä paremmin hän kuntotestissä pärjäsi. Jokainen lisäminuutti, jonka osallistuja oli jaksanut kuntotestissä polkea, liittyi seurannan aikana 15 prosenttia pienempään riskiin kuolla ja 12 prosenttia pienempään riskiin sairastua sydän- ja verisuonitauteihin. Kuntotestitulosten heikkeneminen vuosien varrella puolestaan liittyi kuolleisuuden ja sydäntautien riskin suurentumiseen.

Hyvä fyysinen kunto ei näkynyt vähäisempänä sepelvaltimoiden kalkkeutumisena, mikä tutkijoiden mukaan on yllättävää, sillä vanhemmissa ikäluokissa sepelvaltimoiden kunto on merkittävä sydänriskien ennustaja.

Sepelvaltimoiden sijaan vaikutus näkyi sydänlihaksessa, sillä hyvässä fyysisessä kunnossa olevien vasen sydänkammio oli kimmoisampi ja massaltaan alhaisempi, mikä kertoo pienemmästä sydänoireiden riskistä.

Tulokset vahvistavat ja lisäävät näyttöä liikunnan ja hyvän fyysisen kunnon tärkeydestä sydän- ja verisuonitautien ehkäisyssä. Ne viittaavat myös siihen, että liikunnan suotuisat sydänvaikutukset saattavat välittyä nuorilla eri väyliä kuin vanhemmissa ikäluokissa.

Tutkimus julkaistiin Jama Internal Medicine -lehdessä.

Uutispalvelu Duodecim
(Jama Internal Medicine 2015;DOI:10.1001/jamainternmed.2015.6309)
http://dx.doi.org/10.1001/jamainternmed.2015.6309

Autoliikenteen päästöjen on monissa tutkimuksissa osoitettu altistavan sydän- ja verisuonitaudeille ja myös aivoverenkierron häiriöille. Tuore yhdysvaltalaistutkimus lisää näyttöä entisestään, ja osoittaa suurten katujen lähellä asuvien kaupunkilaisten sairastuvan muita todennäköisemmin aivoinfarkteihin.Tulokset julkaistiin Stroke-lehdessä, ja ne perustuvat pitkäaikaisen Northern Manhattan Studyn aineistoihin. Tutkimuksessa 3 300 manhattanilaista miestä ja naista seurattiin 15 vuoden ajan, ja tuona aikana heistä 11 prosenttia sairastui aivoinfarktiin.Riski sairastua aivoinfarktiin oli 40 prosenttia suurempi osallistujilla, jotka asuivat alle 100 metrin päässä suuresta ja tiheästi liikennöidystä kadusta, kun vertailukohtana olivat osallistujat, joiden koti oli ainakin 400 metrin päässä. Tarkemmassa analyysissa sairastumisriski oli kuitenkin suurentunut vain savuttomilla osallistujilla. Toisin sanoen tupakoivien sairastumisriskiin suuren kadun läheisyys ei vaikuttanut. Yhdysvaltalaisten tulokset lisäävät todisteita ilmansaasteiden terveyshaitoista ja osoittavat niiden vaihtelevan jopa saman kaupunginosan sisällä. Joidenkin arvioiden mukaan mahdollisesti jopa kolmannes kaikista aivoverenkiertohäiriöistä olisi yhteydessä ilmansaasteisiin. Erityisesti saasteet ovat ongelma köyhissä ja kehittyvissä maissa.Uutispalvelu Duodecim(Stroke 2018;49:835–841)http://doi.org/10.1161/STROKEAHA.117.019580

(2018522) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Diabeteksen taloudelliset vaikutukset mittavia – näkyy myös tuottavuudessa

Diabeteksesta aiheutuu suuria taloudellisia menetyksiä, ja ne tulevat myös jatkossa kasvamaan, tuore selvitys osoittaa. Jos arviot pitävät paikkansa, vuonna 2030 diabetekseen saattaa upota globaalisti jopa 2 200 miljardia euroa vuosittain.Tiedot perustuvat 180 maata kattavaan mallinnukseen, jossa arvioitiin aikuisten diabeteksen vaikutuksia bruttokansantuotteeseen.Mallinnuksen perusteella vuonna 2015 diabetes aiheutti maiden bruttokansantuotteisiin arviolta 1 100 miljardin euron loven, mutta vuoteen 2030 mennessä vuosittainen summa tulee kasvamaan positiivisimmissa laskelmissa 1 800 miljardiin ja nykytahdilla 2 200 miljardiin euroon.Samassa lehdessä julkaistiin myös australialaisselvitys, jossa arvioitiin diabeteksen vaikutuksia tuottavuuteen. Arvion perusteella diabetes ja siitä aiheutuvat kuolemat vähentävät tuottavuutta noin 12 prosenttia, ja vaikutus nähdään varsinkin nuorilla potilailla.Arvioiden mukaan globaalisti noin 425 miljoonaa aikuista sairastaa diabetesta. Suomalaisista noin 500 000 sairastaa tyypin 2 diabetesta, mutta luku on todennäköisesti suurempi eikä merkittävä osa potilaista tiedä sairastuneensa. Tyypin 1 diabetesta sairastaa noin 50 000 suomalaista. Uutispalvelu Duodecim(Diabetes Care 2018;41:963–970) http://doi.org/10.2337/dc17-1962(Diabetes Care 2018;41:979–984)http://doi.org/10.2337/dc17-2138

(2018522) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.