Nuoruustyypin diabetesta sairastavat voivat sairastua myös epilepsiaan tavallista herkemmin. Riski saattaa johtua veren glukoositasojen liiallisesta noususta ja laskusta ja niiden haitallisista vaikutuksista hermostoon.

Tiedot perustuvat taiwanilaistutkimukseen, jossa 2 600 nuoruustyypin eli tyypin 1 diabetesta sairastavaa verrattiin 26 000 diabeteksen suhteen terveeseen. Potilaiden terveystiedot saatiin kansallisesta sairausvakuutusrekisteristä.

Vertailun perusteella nuoruustyypin diabetesta sairastavien riski sairastua epilepsiaan oli noin kolme kertaa suurempi kuin muiden potilaiden. Riski havaittiin senkin jälkeen, kun analyysissa huomioitiin monia tuloksiin mahdollisesti vaikuttavia seikkoja.

Tutkimus ei paljasta, mistä suurentunut sairastumisriski johtuu, mutta nuoruustyypin diabetesta potevien veren glukoositasot nousevat välillä haitallisen suureksi ja toisaalta ne laskevat välillä liian alas. Tämä saattaa tutkimusten perusteella olla vahingoksi keskushermostolle ja aiheuttaa hermostollisia ongelmia. Toinen selitys voi olla nuoruustyypin diabeteksen autoimmuunisissa ja tulehduksellisissa piirteissä. Nämä saattavat selittää yhteydet epilepsiaan, mutta varmaa tietoa mekanismista ei ole.

Nuoruustyypin diabeteksessa kehon immuunijärjestelmä hyökkää insuliinia tuottavia haimasoluja vastaan, mikä vähitellen johtaa veren glukoositasoja säätelevän insuliinin vähentymiseen. Tämän vuoksi potilaat tarvitsevat insuliinia pistoksina. Suomessa nuoruustyypin diabetesta sairastavia on noin 40 000, mikä on enemmän kuin missään muualla.

Tutkimus julkaistiin arvostetussa Diabetologia-lehdessä.

Uutispalvelu Duodecim
(Diabetologia 2016;DOI:10.1007/s00125-016-3929-0)
http://dx.doi.org/10.1007/s00125-016-3929-0

Köyhät ja pienituloiset yli 65-vuotiaat näyttäisivät sairastuvan dementiaan todennäköisemmin kuin varakkaat ikätoverit. Varakkuus saattaa olla mm. koulutusta vahvempi dementiariskitekijä, brittitutkimus osoittaa.Tutkimuksen perusteella köyhimpään viidennekseen kuuluvat sairastuivat dementiaan 70 prosenttia todennäköisemmin kuin varakkaimpaan viidennekseen lukeutuvat. Yhteys havaittiin riippumatta osallistujien koulutustasosta, asuinseudusta ja monista muista taustatekijöistä, jotka olisivat voineet selittää tulokset.
Varakkailla on monella tapaa enemmän mahdollisuuksia osallistua aivoja stimuloiviin kulttuuririentoihin ja elää monipuolista ja sosiaalista elämää, mikä tutkimusten mukaan ehkäisee tai lykkää muistisairauksia. Myös ruokavalio ja muut elintavat, jotka vaikuttavat dementiariskiin, riippuvat käytössä olevista tuloista. Kaikki muistia ylläpitävät toimet eivät kuitenkaan ole rahasta kiinni. Muun muassa säännöllinen peliharrastus, käsityöt ja nikkarointi on yhdistetty pienentyneeseen muistisairauksien vaaraan. Tutkimuksessa seurattiin 6 200 yli 65-vuotiasta brittiä keskimäärin kahdentoista vuoden ajan. Seurannan aikana 460 osallistujaa eli runsaat seitsemän prosenttia osallistujista sairastui dementiaan.Tutkimus julkaistiin JAMA Psychiatry -lehdessä.Uutispalvelu Duodecim(JAMA Psychiatry 2018;DOI:10.1001/jamapsychiatry.2018.1012)https://jamanetwork.com/journals/jamapsychiatry/fullarticle/2680571

(2018517) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Psykoosipotilaiden lääkitystä kannattaisi jatkaa ainakin kolmen vuoden ajan, vaikka oireet saataisiin kuriin jo vuodessa. Kärsivällisyys palkitaan muun muassa pienempänä psykoosien uusiutumisriskinä seuraavien kymmenen vuoden aikana.Tiedot käyvät ilmi Lancet Psychiatry -lehden julkaisemasta tutkimuksesta, jossa 180 hongkongilaispotilasta seurattiin kymmenen vuoden ajan. Potilaiden psykoosioireet olivat helpottaneet vuoden mittaisella lääkityksellä, minkä jälkeen heistä puolet jatkoi (400 mg ketiapiinia päivässä) ja puolelta lääkitys lopetettiin.Kymmenen vuoden seurannan aikana psykoosioireet uusiutuivat selvästi useammilla potilailla, joiden lääkitys oli lopetettu aikaisin, ja heistä useammat tarvitsivat jatkossakin psykoosilääkkeitä. Lisäksi he tekivät todennäköisemmin itsemurhan. Itsemurhia ei kuitenkaan ollut kovin paljon.

Tulokset on hyvä varmistaa lisätutkimuksissa, mutta ne viittaavat siihebn, että psykoosiin ensimmäistä kertaa sairastuvien lääkityksiä kannattaisi jatkaa mielellään kolmen vuoden ajan, vaikka lääkkeet tepsisivät nopeamminkin.
Psykoosi tarkoittaa mielisairautta, jossa todellisuudentaju on huomattavan vääristynyt ja potilaalla on vaikeuksia tunnistaa mikä on totta ja todellista ja mikä ei. Skitsofrenia on yleisin psykoottinen häiriö. Siihen sairastuu noin yksi sadasta. Varsinkin miehillä skitsofrenia johtaa usein syrjäytymiseen, naimattomuuteen ja alhaiseen sosiaaliseen ja taloudelliseen asemaan.Uutispalvelu Duodecim(Lancet Psychiatry 2018;DOI:10.1016/S2215-0366(18)30090-7)http://doi.org/10.1016/S2215-0366(18)30090-7

(000.000) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.