Nuoruustyypin diabetesta sairastavat saattavat sairastua useisiin syöpiin todennäköisemmin kuin muu väestö. Toisaalta jotkin syövät näyttäisivät olevan heillä myös tavallista harvinaisempia, tuore tutkimus osoittaa.

Diabetologia-lehden julkaisemat tulokset ovat mielenkiintoisia, sillä tätä ennen diabeteksen ja syöpien yhteyttä on selvitetty lähinnä tyypin 2 eli aikuisiän diabeteksen kohdalta. Nyt julkaistu tutkimus onkin tiettävästi suurin nuoruustyypin eli tyypin 1 diabeteksen ja syöpien yhteyksistä tehty selvitys. Tutkimus perustuu rekisteritietoihin Suomesta ja neljästä muusta maasta.

Tulosten perusteella nuoruustyypin diabetesta potevat sairastuvat muuta väestöä todennäköisemmin vatsasyöpään, maksasyöpään, haima- ja munuaissyöpään sekä kohdun limakalvon syöpään. Miehillä nuoruustyypin diabetes liittyi toisaalta myös pienempään riskiin sairastua eturauhassyöpään ja naisilla pienempään rintasyövän vaaraan.

Tutkijat havaitsivat diabetekseen liitettyjen syöpäriskien olevan suurimmillaan seurannan alkupuolella ja vähitellen pienentyvän vuosien varrella. Tutkijoiden mukaan onkin todennäköistä, että osa potilaiden syövistä oli kehittynyt jo aiemmin ennen seurannan alkua.

Nuoruustyypin diabetesta sairastavilla havaitut syöpäriskit olivat kokonaisuudessaan suurin piirtein samaa tasoa kuin tyypin 2 diabetesta sairastavien. Tämän vuoksi tutkijat pitävät epätodennäköisenä, että diabeetikoiden syöpäriskit johtuisivat insuliinihoidosta. Jos insuliini olisi syöpien takana, yhteys olisi voimakkaampi nuoruustyypin diabetesta sairastavilla, joilla insuliinihoidot ovat huomattavasti yleisempiä. Onkin todennäköisempää, että syöpäriskit selittää korkea verensokeri tai jokin muu nuoruustyypin ja aikuistyypin diabetesta sairastavia yhdistävä tekijä.

Uutispalvelu Duodecim
(Diabetologia 2016;DOI:10.1007/s00125-016-3884-9)
http://link.springer.com/article/10.1007/s00125-016-3884-9

Tekoäly-algoritmit voivat tulevaisuudessa auttaa patologeja tunnistamaan rintasyövän etäpesäkkeet kudosnäytteistä. Tällä hetkellä tekoäly näyttäisi suoriutuvan tehtävästä ainakin yhtä hyvin kuin ihminen, mutta tämä havaittiin keinotekoisessa koetilanteessa.
JAMA-lehden julkaisemassa tutkimuksessa 32 eri tekoälyn arvioita verrattiin kokeneiden patologien arvioihin samoista kudosnäytteistä. Digitaalisista näytekuvista piti onnistuneesti tunnistaa, oliko potilaan rintasyöpä lähettänyt etäpesäkkeitä imusolmukkeisiin.Tulosten perusteella parhaat tekoälyt olivat yhtä hyviä kuin kokenut patologi, joka sai tutkia näytteitä vapaasti niin pitkään kuin halusi. Tekoälyt sen sijaan päihittivät yhdentoista patologin ryhmäarvioinnin tilanteessa, jossa patologien piti tehdä arvionsa kiireessä.Tutkijat pitävät havaintojaan osoituksena syväoppimiseen perustuvien tekoälyjen soveltuvuudesta syövän kudosnäytteiden arviointiin, mutta näiden tulosten perusteella tekoälyt eivät vielä ole korvaamassa patologeja. Jos tulokset kuitenkin varmistuvat lisätutkimuksissa, jotka paremmin kuvaavat käytännön hoitotyössä vastaan tulevia tapauksia, tekoäly voi tulla patologien avuksi hyvinkin pian.Tekoälyjä on kokeiltu menestyksekkäästi myös mm. diabeettisen retinopatian eli verkkokalvotaudin tunnistamisessa.Uutispalvelu Duodecim (JAMA 2017;318:2199–2210)http://jamanetwork.com/journals/jama/fullarticle/10.1001/jama.2017.14585

(20171212) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Lääkärien kannattaisi kysyä potilailtaan heidän kävelyvauhdistaan, brittitutkimus vihjaa. Tutkimuksen mukaan tämä voisi paljastaa, ketkä potilaat ovat suurentuneessa vaarassa menehtyä seuraavien vuosien aikana. Brittien tulokset julkaistiin European Heart Journal -lehdessä, ja niiden perusteella potilaat, jotka arvioivat kävelevänsä hitaasti, menehtyivät seuraavien kuuden vuoden aikana todennäköisemmin kuin potilaat, jotka kävelivät mielestään ripeästi.Yhteys havaittiin varsinkin potilailla, joiden painoindeksi oli alhainen. Heillä hidas kävely liittyi kaksi kertaa suurempaan riskiin menehtyä seurannan aikana verrattuna samanpainoisiin nopeisiin kävelijöihin. Käden puristusvoima, joka kuvaa laajasti lihaskuntoa ja terveydentilaa, ennusti sekin kuolleisuutta, mutta pääasiassa vain miehillä.Hidas kävely on aiemminkin yhdistetty suurentuneeseen kuolleisuuteen, mutta lähinnä tutkimuksissa, joissa kävelyä on mitattu kokeellisesti. Nyt julkaistut tulokset laajentavat tietämystä ja osoittavat myös potilaiden omien arvioiden usein riittävän. Tuloksia kannattaa silti tulkita varoen, sillä kävelynopeuden lisäksi moni taustamuuttuja on voinut vaikuttaa yhteyteen. Tulokset perustuvat 230 000 naisen ja 190 000 miehen terveystietoihin. Kuusivuotisen seurannan aikana heistä 8 600 menehtyi. Osallistujista nuorimmat olivat 39-vuotiaita ja vanhimmat 74-vuotiaita. Keskimääräinen ikä oli 56 vuotta.Uutispalvelu Duodecim (European Heart Journal 2017;38:3232–3240)https://academic.oup.com/eurheartj/article/38/43/3232/4090989#100582361

(20171211) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.