Paljon omega-3-rasvahappoja ravinnostaan saavat kuolevat sydänkohtaukseen muita harvemmin, tuore tutkimus osoittaa.

Kalasta ja kasviöljyistä saatavat omega-3-rasvat on yhdistetty sydänhyötyihin aiemminkin, mutta monet tutkimukset ovat myös päätyneet epäselvempiin tuloksiin. Epäselvyyttä on aiheuttanut etenkin se, että yleensä tutkimuksissa omega-3-rasvojen saantia arvioidaan vain osallistujien kyselyhaastatteluiden perusteella. Nyt julkaistussa tutkimuksessa omega-3-rasvojen saanti mitattiin potilaiden veri- ja kudosnäytteistä, mikä tekee tuloksista luotettavampia.

Tulosten perusteella paljon omega-3-rasvahappoja saavien riski menehtyä sydänkohtaukseen on noin 10 prosenttia pienempi kuin muiden osallistujien. Omega-3-rasvat eivät vaikuttaneet ei-kohtalokkaiden sydänkohtausten määrään.

Havaittu 10 prosentin vähennys sydänkohtauskuolemissa ei ole kovin suuri, mutta samansuuntaisia tuloksia on saatu aikaisemmissakin tutkimuksissa. Runsas omega-3-rasvahappojen saanti on yhdistetty myös mm. pienempään dementiariskiin.

Tutkimus julkaistiin JAMA Internal Medicine -lehdessä, ja siinä yhdistettiin ja analysoitiin 19 tutkimuksen ja 46 000 potilaan tiedot. Potilaat olivat keskimäärin 59-vuotiaita eivätkä olleet sairastaneet sydänkohtauksia ennen tutkimusta. Seurannan aikana 8 000 osallistujaa sai sydänkohtauksen, joista 2 800 oli kohtalokkaita.

Sydänkohtaus eli sydäninfarkti tarkoittaa äkillisestä hapenpuutteesta johtuvaa sydänlihaksen vauriota ja kuoliota. Se on sepelvaltimotaudin pahimpia oireita. Suomessa sydänkohtaukseen sairastuu vuosittain noin 25 000 henkilöä. Kohtauksista 13 000 johtaa kuolemaan.

Uutispalvelu Duodecim
(JAMA Internal Medicine 2016;DOI:10.1001/jamainternmed.2016.2925)
http://dx.doi.org/10.1001/jamainternmed.2016.2925

Tekoäly-algoritmit voivat tulevaisuudessa auttaa patologeja tunnistamaan rintasyövän etäpesäkkeet kudosnäytteistä. Tällä hetkellä tekoäly näyttäisi suoriutuvan tehtävästä ainakin yhtä hyvin kuin ihminen, mutta tämä havaittiin keinotekoisessa koetilanteessa.
JAMA-lehden julkaisemassa tutkimuksessa 32 eri tekoälyn arvioita verrattiin kokeneiden patologien arvioihin samoista kudosnäytteistä. Digitaalisista näytekuvista piti onnistuneesti tunnistaa, oliko potilaan rintasyöpä lähettänyt etäpesäkkeitä imusolmukkeisiin.Tulosten perusteella parhaat tekoälyt olivat yhtä hyviä kuin kokenut patologi, joka sai tutkia näytteitä vapaasti niin pitkään kuin halusi. Tekoälyt sen sijaan päihittivät yhdentoista patologin ryhmäarvioinnin tilanteessa, jossa patologien piti tehdä arvionsa kiireessä.Tutkijat pitävät havaintojaan osoituksena syväoppimiseen perustuvien tekoälyjen soveltuvuudesta syövän kudosnäytteiden arviointiin, mutta näiden tulosten perusteella tekoälyt eivät vielä ole korvaamassa patologeja. Jos tulokset kuitenkin varmistuvat lisätutkimuksissa, jotka paremmin kuvaavat käytännön hoitotyössä vastaan tulevia tapauksia, tekoäly voi tulla patologien avuksi hyvinkin pian.Tekoälyjä on kokeiltu menestyksekkäästi myös mm. diabeettisen retinopatian eli verkkokalvotaudin tunnistamisessa.Uutispalvelu Duodecim (JAMA 2017;318:2199–2210)http://jamanetwork.com/journals/jama/fullarticle/10.1001/jama.2017.14585

(20171212) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Lääkärien kannattaisi kysyä potilailtaan heidän kävelyvauhdistaan, brittitutkimus vihjaa. Tutkimuksen mukaan tämä voisi paljastaa, ketkä potilaat ovat suurentuneessa vaarassa menehtyä seuraavien vuosien aikana. Brittien tulokset julkaistiin European Heart Journal -lehdessä, ja niiden perusteella potilaat, jotka arvioivat kävelevänsä hitaasti, menehtyivät seuraavien kuuden vuoden aikana todennäköisemmin kuin potilaat, jotka kävelivät mielestään ripeästi.Yhteys havaittiin varsinkin potilailla, joiden painoindeksi oli alhainen. Heillä hidas kävely liittyi kaksi kertaa suurempaan riskiin menehtyä seurannan aikana verrattuna samanpainoisiin nopeisiin kävelijöihin. Käden puristusvoima, joka kuvaa laajasti lihaskuntoa ja terveydentilaa, ennusti sekin kuolleisuutta, mutta pääasiassa vain miehillä.Hidas kävely on aiemminkin yhdistetty suurentuneeseen kuolleisuuteen, mutta lähinnä tutkimuksissa, joissa kävelyä on mitattu kokeellisesti. Nyt julkaistut tulokset laajentavat tietämystä ja osoittavat myös potilaiden omien arvioiden usein riittävän. Tuloksia kannattaa silti tulkita varoen, sillä kävelynopeuden lisäksi moni taustamuuttuja on voinut vaikuttaa yhteyteen. Tulokset perustuvat 230 000 naisen ja 190 000 miehen terveystietoihin. Kuusivuotisen seurannan aikana heistä 8 600 menehtyi. Osallistujista nuorimmat olivat 39-vuotiaita ja vanhimmat 74-vuotiaita. Keskimääräinen ikä oli 56 vuotta.Uutispalvelu Duodecim (European Heart Journal 2017;38:3232–3240)https://academic.oup.com/eurheartj/article/38/43/3232/4090989#100582361

(20171211) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.