Presidentiksi tai pääministeriksi valitut näyttäisivät kuolevan nuorempina kuin heidän valitsematta jääneet vastaehdokkaansa. Vaikuttaakin siltä, että virkavuodet kansakunnan johtotehtävissä vanhentavat ennenaikaisesti, yhdysvaltalaistutkijat kirjoittavat.

Yhdysvaltalaisten puolivakavissaan tehty tutkimus julkaistiin British Medical Journalin joulunumerossa, joka on tunnettu leikkimielisistä tutkimuksista.

Tutkimuksessa kerättiin tiedot 17 maan presidenteistä, toiseksi tulleista presidenttiehdokkaista sekä kaikista pääministereiksi nimitetyistä vuosilta 1722–2015. Mukana olivat Australia, Espanja, Irlanti, Iso-Britannia, Italia, Itävalta, Kanada, Kreikka, Norja, Puola, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Tanska, Uusi-Seelanti ja Yhdysvallat. Pääministereitä verrattiin muiden puolueiden johtajiin.

Analyysi kattoi 540 ehdokasta, joista 279 oli valittu virkaan ja loput olivat tulleet toiseksi tai jääneet valitsematta. Yhteensä 390 ehdokasta oli menehtynyt analyysin ajankohtana. Valittujen ja ei-valittujen elinikää verrattiin samanikäisten miesten ja naisten odotettavissa olevaan elinikään.

Tulosten perusteella presidentiksi tai pääministeriksi valitut elivät virkakautensa jälkeen keskimäärin 13 vuotta, kun valitsematta jääneet kuolivat vasta vajaat 18 vuotta myöhemmin. Valituksi tulleet kuolivat keskimäärin 4,5 vuotta aikaisemmin, tulokset osoittivat.

Tuloksiin kannattaa suhtautua leikkimielellä, mutta niiden taustalla voi olla myös oikea ilmiö. Kova stressi ja poliittisen elämän kuluttavuus saattavat hyvinkin lyhentää elinikää, tutkijat kirjoittavat.

Uutispalvelu Duodecim
(BMJ 2015;351:h6424)
http://www.bmj.com/content/351/bmj.h6424

Tekoäly-algoritmit voivat tulevaisuudessa auttaa patologeja tunnistamaan rintasyövän etäpesäkkeet kudosnäytteistä. Tällä hetkellä tekoäly näyttäisi suoriutuvan tehtävästä ainakin yhtä hyvin kuin ihminen, mutta tämä havaittiin keinotekoisessa koetilanteessa.
JAMA-lehden julkaisemassa tutkimuksessa 32 eri tekoälyn arvioita verrattiin kokeneiden patologien arvioihin samoista kudosnäytteistä. Digitaalisista näytekuvista piti onnistuneesti tunnistaa, oliko potilaan rintasyöpä lähettänyt etäpesäkkeitä imusolmukkeisiin.Tulosten perusteella parhaat tekoälyt olivat yhtä hyviä kuin kokenut patologi, joka sai tutkia näytteitä vapaasti niin pitkään kuin halusi. Tekoälyt sen sijaan päihittivät yhdentoista patologin ryhmäarvioinnin tilanteessa, jossa patologien piti tehdä arvionsa kiireessä.Tutkijat pitävät havaintojaan osoituksena syväoppimiseen perustuvien tekoälyjen soveltuvuudesta syövän kudosnäytteiden arviointiin, mutta näiden tulosten perusteella tekoälyt eivät vielä ole korvaamassa patologeja. Jos tulokset kuitenkin varmistuvat lisätutkimuksissa, jotka paremmin kuvaavat käytännön hoitotyössä vastaan tulevia tapauksia, tekoäly voi tulla patologien avuksi hyvinkin pian.Tekoälyjä on kokeiltu menestyksekkäästi myös mm. diabeettisen retinopatian eli verkkokalvotaudin tunnistamisessa.Uutispalvelu Duodecim (JAMA 2017;318:2199–2210)http://jamanetwork.com/journals/jama/fullarticle/10.1001/jama.2017.14585

(20171212) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Lääkärien kannattaisi kysyä potilailtaan heidän kävelyvauhdistaan, brittitutkimus vihjaa. Tutkimuksen mukaan tämä voisi paljastaa, ketkä potilaat ovat suurentuneessa vaarassa menehtyä seuraavien vuosien aikana. Brittien tulokset julkaistiin European Heart Journal -lehdessä, ja niiden perusteella potilaat, jotka arvioivat kävelevänsä hitaasti, menehtyivät seuraavien kuuden vuoden aikana todennäköisemmin kuin potilaat, jotka kävelivät mielestään ripeästi.Yhteys havaittiin varsinkin potilailla, joiden painoindeksi oli alhainen. Heillä hidas kävely liittyi kaksi kertaa suurempaan riskiin menehtyä seurannan aikana verrattuna samanpainoisiin nopeisiin kävelijöihin. Käden puristusvoima, joka kuvaa laajasti lihaskuntoa ja terveydentilaa, ennusti sekin kuolleisuutta, mutta pääasiassa vain miehillä.Hidas kävely on aiemminkin yhdistetty suurentuneeseen kuolleisuuteen, mutta lähinnä tutkimuksissa, joissa kävelyä on mitattu kokeellisesti. Nyt julkaistut tulokset laajentavat tietämystä ja osoittavat myös potilaiden omien arvioiden usein riittävän. Tuloksia kannattaa silti tulkita varoen, sillä kävelynopeuden lisäksi moni taustamuuttuja on voinut vaikuttaa yhteyteen. Tulokset perustuvat 230 000 naisen ja 190 000 miehen terveystietoihin. Kuusivuotisen seurannan aikana heistä 8 600 menehtyi. Osallistujista nuorimmat olivat 39-vuotiaita ja vanhimmat 74-vuotiaita. Keskimääräinen ikä oli 56 vuotta.Uutispalvelu Duodecim (European Heart Journal 2017;38:3232–3240)https://academic.oup.com/eurheartj/article/38/43/3232/4090989#100582361

(20171211) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.