Pakolaiset sairastuvat skitsofreniaan ja psykooseihin huomattavasti useammin kuin länsimainen valtaväestö. He sairastuvat myös todennäköisemmin kuin samoilta seuduilta kotoisin olevat muut maahanmuuttajat, tuore ruotsalaistutkimus osoittaa. Tämä viittaa sairastumisriskin johtuvan juuri pakolaisuuteen liittyvistä tekijöistä.

Ruotsalaistutkijoiden tulokset ovat tärkeitä, sillä vaikka pakolaisten psykoosiriski on tunnettu aiemminkin, tutkimuksista ei ole selvinnyt koskevatko riskit kaikkia maahanmuuttajia vai ainoastaan pakolaisia.

Tulosten perusteella psykooseja todetaan pakolaisilla lähes 70 prosenttia enemmän kuin ns. tavallisilla maahanmuuttajilla. Verrattuna ruotsalaiseen valtaväestöön psykooseja on jopa kolme kertaa enemmän.

Käytännössä riskit tarkoittavat sitä, että yhden vuoden aikana kymmenestätuhannesta pakolaisesta keskimäärin 13 sairastuu psykoosiin, kun muista maahanmuuttajista sairastuu 8 ja kantaväestöstä 4.

Tutkimus ei paljasta, mistä pakolaisten psykoosi- ja skitsofreniariskit johtuvat, mutta todennäköisesti taustalla ovat traumaattiset kokemukset, sota, vaino ja olosuhteet, joita he ovat lähteneet pakoon. Myös pakomatkan aikaiset tapahtumat voivat selittää mielenterveysongelmia, tutkijat kirjoittavat.

Tutkimuksessa hyödynnettiin 1,3 miljoonan Ruotsissa asuvan rekisteritietoja. Heistä 88 prosenttia oli ruotsalaisperäisten vanhempien jälkeläisiä, 2 prosenttia pakolaisia ja 10 prosenttia ei-pakolaisstatuksella Ruotsiin asettuneita maahanmuuttajia.

Tutkimus julkaistiin British Medical Journalissa.

Uutispalvelu Duodecim
(BMJ 2016;352:i1030)
http://www.bmj.com/content/352/bmj.i1030

Tekoäly-algoritmit voivat tulevaisuudessa auttaa patologeja tunnistamaan rintasyövän etäpesäkkeet kudosnäytteistä. Tällä hetkellä tekoäly näyttäisi suoriutuvan tehtävästä ainakin yhtä hyvin kuin ihminen, mutta tämä havaittiin keinotekoisessa koetilanteessa.
JAMA-lehden julkaisemassa tutkimuksessa 32 eri tekoälyn arvioita verrattiin kokeneiden patologien arvioihin samoista kudosnäytteistä. Digitaalisista näytekuvista piti onnistuneesti tunnistaa, oliko potilaan rintasyöpä lähettänyt etäpesäkkeitä imusolmukkeisiin.Tulosten perusteella parhaat tekoälyt olivat yhtä hyviä kuin kokenut patologi, joka sai tutkia näytteitä vapaasti niin pitkään kuin halusi. Tekoälyt sen sijaan päihittivät yhdentoista patologin ryhmäarvioinnin tilanteessa, jossa patologien piti tehdä arvionsa kiireessä.Tutkijat pitävät havaintojaan osoituksena syväoppimiseen perustuvien tekoälyjen soveltuvuudesta syövän kudosnäytteiden arviointiin, mutta näiden tulosten perusteella tekoälyt eivät vielä ole korvaamassa patologeja. Jos tulokset kuitenkin varmistuvat lisätutkimuksissa, jotka paremmin kuvaavat käytännön hoitotyössä vastaan tulevia tapauksia, tekoäly voi tulla patologien avuksi hyvinkin pian.Tekoälyjä on kokeiltu menestyksekkäästi myös mm. diabeettisen retinopatian eli verkkokalvotaudin tunnistamisessa.Uutispalvelu Duodecim (JAMA 2017;318:2199–2210)http://jamanetwork.com/journals/jama/fullarticle/10.1001/jama.2017.14585

(20171212) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Lääkärien kannattaisi kysyä potilailtaan heidän kävelyvauhdistaan, brittitutkimus vihjaa. Tutkimuksen mukaan tämä voisi paljastaa, ketkä potilaat ovat suurentuneessa vaarassa menehtyä seuraavien vuosien aikana. Brittien tulokset julkaistiin European Heart Journal -lehdessä, ja niiden perusteella potilaat, jotka arvioivat kävelevänsä hitaasti, menehtyivät seuraavien kuuden vuoden aikana todennäköisemmin kuin potilaat, jotka kävelivät mielestään ripeästi.Yhteys havaittiin varsinkin potilailla, joiden painoindeksi oli alhainen. Heillä hidas kävely liittyi kaksi kertaa suurempaan riskiin menehtyä seurannan aikana verrattuna samanpainoisiin nopeisiin kävelijöihin. Käden puristusvoima, joka kuvaa laajasti lihaskuntoa ja terveydentilaa, ennusti sekin kuolleisuutta, mutta pääasiassa vain miehillä.Hidas kävely on aiemminkin yhdistetty suurentuneeseen kuolleisuuteen, mutta lähinnä tutkimuksissa, joissa kävelyä on mitattu kokeellisesti. Nyt julkaistut tulokset laajentavat tietämystä ja osoittavat myös potilaiden omien arvioiden usein riittävän. Tuloksia kannattaa silti tulkita varoen, sillä kävelynopeuden lisäksi moni taustamuuttuja on voinut vaikuttaa yhteyteen. Tulokset perustuvat 230 000 naisen ja 190 000 miehen terveystietoihin. Kuusivuotisen seurannan aikana heistä 8 600 menehtyi. Osallistujista nuorimmat olivat 39-vuotiaita ja vanhimmat 74-vuotiaita. Keskimääräinen ikä oli 56 vuotta.Uutispalvelu Duodecim (European Heart Journal 2017;38:3232–3240)https://academic.oup.com/eurheartj/article/38/43/3232/4090989#100582361

(20171211) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.