Suuren osan päivästä istuvat tai muuten fyysisesti passiivisesti viettävät sairastavat muita todennäköisemmin aikuistyypin diabetesta ja metabolista oireyhtymää. Yhteys on sitä voimakkaampi mitä enemmän löhöilee, tuore hollantilaistutkimus osoittaa.
Samansuuntaisia havaintoja on tehty aiemminkin, mutta hollantilaisten tutkimuksessa osallistujien fyysinen aktiivisuus mitattiin liikemittareilla. Useimmat tutkimukset ovat nojanneet vain osallistujien omiin arvioihin.
Tutkimukseen osallistui 2 500 keskimäärin 60-vuotiasta, joista 30 prosenttia sairasti aikuistyypin diabetesta ja 15 prosentin glukoosiaineenvaihdunta oli heikentynyt. Loppujen glukoosiaineenvaihdunta oli normaalia. Osallistujat kantoivat liikemittaria kahdeksan peräkkäistä päivää 24 tuntia vuorokaudessa.
Fyysisesti passiivisimpia olivat diabetesta sairastavat, sillä he viettivät vuorokaudesta noin puoli tuntia enemmän istuen tai muuten fyysisesti passiivisena. Tulosten perusteella tutkijat laskivat, että jokainen fyysisesti passiivisesti vietetty tunti liittyi noin 20 prosenttia suurempaan diabetesriskiin ja 40 prosenttia suurempaan metabolisen oireyhtymän riskiin. Tämä havaittiin riippumatta siitä, miten paljon liikuntaa osallistuja harrasti muulloin. Myöskään painoindeksi ei selittänyt yhteyttä.
Hollantilaisten havainnot vahvistavat näyttöä fyysisen passiivisuuden ja diabeteksen yhteydestä, mutta tulokset eivät paljasta, mistä yhteys tarkalleen johtuu. On esimerkiksi mahdollista, että diabetesta sairastavat ovat oireidensa takia vähemmän aktiivisia jolloin fyysinen passiivisuus johtuu diabeteksesta eikä toisin päin.
Aiemmissa tutkimuksissa fyysinen passiivisuus on liitetty mm. sydäntautiriskiin sekä suurempaan kuolleisuuteen. Osa yhteyksistä todennäköisesti selittyy ruokavaliolla ja muilla elämäntavoilla.
Tutkimus julkaistiin arvostetussa Diabetologia-lehdessä.
Uutispalvelu Duodecim
(Diabetologia 2016;DOI:10.1007/s00125-015-3861-8)
http://dx.doi.org/10.1007/s00125-015-3861-8
Kirjaudu tai rekisteröidy kommentoidaksesi
