Suuren osan päivästä istuvat tai muuten fyysisesti passiivisesti viettävät sairastavat muita todennäköisemmin aikuistyypin diabetesta ja metabolista oireyhtymää. Yhteys on sitä voimakkaampi mitä enemmän löhöilee, tuore hollantilaistutkimus osoittaa.

Samansuuntaisia havaintoja on tehty aiemminkin, mutta hollantilaisten tutkimuksessa osallistujien fyysinen aktiivisuus mitattiin liikemittareilla. Useimmat tutkimukset ovat nojanneet vain osallistujien omiin arvioihin.

Tutkimukseen osallistui 2 500 keskimäärin 60-vuotiasta, joista 30 prosenttia sairasti aikuistyypin diabetesta ja 15 prosentin glukoosiaineenvaihdunta oli heikentynyt. Loppujen glukoosiaineenvaihdunta oli normaalia. Osallistujat kantoivat liikemittaria kahdeksan peräkkäistä päivää 24 tuntia vuorokaudessa.

Fyysisesti passiivisimpia olivat diabetesta sairastavat, sillä he viettivät vuorokaudesta noin puoli tuntia enemmän istuen tai muuten fyysisesti passiivisena. Tulosten perusteella tutkijat laskivat, että jokainen fyysisesti passiivisesti vietetty tunti liittyi noin 20 prosenttia suurempaan diabetesriskiin ja 40 prosenttia suurempaan metabolisen oireyhtymän riskiin. Tämä havaittiin riippumatta siitä, miten paljon liikuntaa osallistuja harrasti muulloin. Myöskään painoindeksi ei selittänyt yhteyttä.

Hollantilaisten havainnot vahvistavat näyttöä fyysisen passiivisuuden ja diabeteksen yhteydestä, mutta tulokset eivät paljasta, mistä yhteys tarkalleen johtuu. On esimerkiksi mahdollista, että diabetesta sairastavat ovat oireidensa takia vähemmän aktiivisia jolloin fyysinen passiivisuus johtuu diabeteksesta eikä toisin päin.

Aiemmissa tutkimuksissa fyysinen passiivisuus on liitetty mm. sydäntautiriskiin sekä suurempaan kuolleisuuteen. Osa yhteyksistä todennäköisesti selittyy ruokavaliolla ja muilla elämäntavoilla.

Tutkimus julkaistiin arvostetussa Diabetologia-lehdessä.

Uutispalvelu Duodecim
(Diabetologia 2016;DOI:10.1007/s00125-015-3861-8)
http://dx.doi.org/10.1007/s00125-015-3861-8

Kaupunkien ilmansaasteet ja varsinkin ilman PM2,5-pienhiukkaset altistavat monille sydän- ja verisuonitautien oireille, eteläkorealaistutkimus osoittaa. Tutkimus viittaa myös siihen, että saasteet ovat suurempi terveysriski Etelä-Korean Soulissa kuin esimerkiksi Euroopan kaupungeissa.Tulosten perusteella soulilaisten riski sairastua tai menehtyä sydäninfarktiin, sydämen vajaatoimintaan tai aivoverenkiertohäiriöön suurenee tasaisesti sitä mukaa, kun asuinalueen ilmansaastepitoisuus suurenee. PM2,5-pienhiukkasten pitkäaikaispitoisuuksissa jokainen mikrogramman lisäys kuutiossa hengitysilmaa suurensi riskejä 36 prosenttia. Pienhiukkasten lisäksi myös hengitysilman suuremmat hiukkaset sekä häkä, rikkidioksidi ja typpidioksidi liittyivät suurentuneeseen sairastumisriskiin, tulokset osoittivat.Vaikutus oli suurempi kuin eurooppalais- ja yhdysvaltalaistutkimuksissa on havaittu, mutta tutkijoiden mukaan Soulin kaupunki-ilma on keskimäärin saastuneempaa kuin Euroopan tai Yhdysvaltojen kaupunkien, mikä saattaa selittää eron.Suomessa hengitysilman PM2,5-hiukkaset ovat peräisin liikenteestä ja paikallisesti puun pienpoltosta, mutta valtaosa hiukkasista kulkeutuu meille tuulen mukana ulkomailta. PM2,5-hiukkaset altistavat sydänoireiden lisäksi myös hengityselinten taudeille ja voivat lyhentää niitä sairastavien elinikää.Tutkimus julkaistiin Journal of the American Heart Association -lehdessä.Uutispalvelu Duodecim (Journal of the American Heart Association 2017;DOI:10.1161/JAHA.117.007170)https://doi.org/10.1161/JAHA.117.007170

(20171213) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Hormonikorvaushoitoja ei pitäisi käyttää vaihdevuodet ylittäneiden naisten kroonisten sairauksien ehkäisemiseen, yhdysvaltalaissuositus linjaa. Hormonikorvaushoidot ehkäisevät vain muutamia sairauksia, ja lisäävät monien riskiä, joten hoidot voivat olla tällöin vain haitaksi. Vaihdevuosioireiden lievittämisessä hormonikorvaushoidot ovat silti paikallaan.
Yhdysvaltalainen ehkäisevien terveyspalvelujen työryhmä, US Preventive Services Task Force (USPSTF), suositti samansuuntaista myös edellisessä kannanotossaan vuonna 2012, mutta sen jälkeen julkaistut tutkimustulokset antoivat aiheen uudelle arvioinnille. Päivitetyn suosituksen mukaan hormonikorvaushoitoja ei tulisi käyttää vaihdevuodet ylittäneiden naisten sairauksien ehkäisyyn. Tämä koskee estrogeenilääkitystä sekä estrogeenin ja progesteronin yhdistelmää.Yhdysvaltalaisten suositukset perustuvat 18 satunnaistetun tutkimuksen aineistoihin. Analyysin perusteella estrogeenin ja progesteronin yhdistelmälääkitys pienentää ainakin luunmurtumien ja mahdollisesti diabeteksen riskiä, mutta samalla suurentaa mm. rintasyövän, laskimoveritulppien ja mahdollisesti myös sepelvaltimotaudin, aivoverenkiertohäiriöiden, dementian, sappirakkosairauden ja virtsankarkailun riskiä.Pelkkä estrogeenilääkitys, jota annetaan kohdunpoistossa olleille naisille, ehkäisee sekin luunmurtumia ja mahdollisesti diabetesta, mutta lisäksi myös rintasyöpää. Samalla kuitenkin suurenee riski sairastua mm. aivoverenkiertohäiriöihin, dementiaan, sappirakkosairauteen, laskimoveritulppiin ja virtsankarkailuun.Joidenkin tutkimusten perusteella on esitetty, etteivät varhain aloitetut lääkitykset olisi vaarallisia, mutta nykyinen tutkimusnäyttö ei tutkijoiden mukaan riitä osoittamaan näkemystä oikeaksi tai vääräksi. Tämän vuoksi tällaistakaan käytäntöä ei heidän mielestään voi suositella.

Tutkijat korostavat, että heidän tuloksensa ja suosituksensa eivät koske vaihdevuosioireiden hoitoon annettavia hormonikorvaushoitoja. Niiden käyttö on edelleen paikallaan lääkärin ohjeiden mukaisesti. Suomessa ja muuallakin naisten riskit punnitaan tarkoin ennen vaihdevuosioireisiin käytettävän hormonikorvaushoidon aloittamista.Yhdysvalloissa estrogeenivalmisteena käytetään hevosen konjugoituja estrogeeneja, mutta Suomessa ja muualla valmisteina ovat luonnolliset estrogeenit. Tämän vuoksi tulokset eivät välttämättä kaikilta osin yleisty Suomen oloihin.Tutkimus ja suositus julkaistiin Yhdysvaltojen lääkäriliiton JAMA-lehdessä.Uutispalvelu Duodecim (JAMA 2017;318:2234–2249)https://jamanetwork.com/journals/jama/fullarticle/2665781 (JAMA 2017;318:2224–2233)https://jamanetwork.com/journals/jama/fullarticle/2665782

(20171213) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.