Suuren osan päivästä seisaallaan viettävät näyttäisivät olevan muita harvemmin ylipainoisia, tuore yhdysvaltalaistutkimus osoittaa. Tulokset julkaistiin arvostetussa Mayo Clinic Proceedings -lehdessä.

Yli seitsemän tuhannen 20–79-vuotiaan miehen ja naisen tutkimuksessa noin neljänneksen päivästä seisaallaan olevista kolmannes harvempi oli ylipainoisia kuin osallistujista, jotka seisoivat tuskin lainkaan. Yhteys oli vielä selvempi yli puolet päivästä seisovilla. Heistä noin puolet harvempi oli ylipainoisia tai lihavia.

Tutkijat huomioivat analyysissa myös liikunnan ja liikuntaharrastusten vaikutukset. Analyysin perusteella suositusten mukaisesti liikuntaa harrastavat, jotka seisoivat paljon, olivat vielä harvemmin ylipainoisia kuin vähän seisovat. He myös sairastuivat muita harvemmin metaboliseen oireyhtymään. Liikuntaharrastukset eivät silti selittäneet seisomiseen liitettyjä vaikutuksia kokonaan.

Yhdysvaltalaisten tulokset ovat mielenkiintoisia, sillä seisomisen terveysvaikutuksia on tutkittu vähänlaisesti. Paljon istuvien ja fyysisesti passiivisesti aikaansa esimerkiksi television ääressä viettävien sen sijaan tiedetään olevan ylipainon ja muiden terveysongelmien vaarassa. Nyt julkaistut tulokset eivät silti tarkoita, että seisominen automaattisesti pitää hoikkana. Tutkimusasetelman vuoksi on vaikea sanoa vähentääkö seisominen lihavuutta, vai seisovatko lihavat vain muita vähemmän.

Uutispalvelu Duodecim
(Mayo Clinic Proceedings 2015;DOI:10.1016/j.mayocp.2015.07.022)
http://www.mayoclinicproceedings.org/article/S0025-6196%2815%2900628-X/a...

Viidellä tai useammalla lääkityksellä samanaikaisesti olevat yli 60-vuotiaat pärjäävät muita huonommin muistia ja muita kognitiivisia mielentoimintoja sekä liikkumiskykyä mittaavissa testeissä. Tämä havaitaan senkin jälkeen, kun heidän sairautensa huomioidaan analyysissa.Journal of the American Geriatrics Society -lehden julkaisemat tulokset perustuvat runsaan 2 100 69-vuotiaan terveystietoihin. Osallistujista 18 prosenttia hoidettiin 5–8 lääkkeellä ja 5 prosenttia yhdeksällä tai useammalla.
Monilääkityt saivat muistia ja muita kognitiivisia mielentoimintoja mittaavissa testeissä selvästi huonompia tuloksia kuin samanikäiset, joilla ei ollut yhtä monia samanaikaisia lääkityksiä. Tämä havaittiin myös fyysistä toimintakykyä arvioitaessa. Yhteydet eivät selittyneet potilaiden sairauksilla, sukupuolella eivätkä koulutustasolla.

Yhteydet olivat voimakkaimmat yli yhdeksää lääkettä käyttävillä sekä potilailla, joiden monilääkitys oli jatkunut 60–64-vuotiaasta 69-vuotiaaksi.

Suomessa arviolta joka neljäs yli 75-vuotias käyttää vähintään kymmentä lääkettä. Monilääkityt sairastavat paljon, mutta usein samaa sairautta hoidetaan myös usealla eri lääkkeellä. Monia lääkkeitä käytettäessä vaarana on muun muassa haittavaikutusten kasaantuminen. Tällöin haittavaikutuksia voidaan hoitaa uusilla lääkkeillä, mikä pahentaa tilannetta entisestään.

Uutispalvelu Duodecim (Journal of the American Geriatrics Society 2018;DOI:10.1111/jgs.15317)http://doi.org/10.1111/jgs.15317

(2018420) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Tupakointi on suurin yksittäinen keuhkoahtaumataudin aiheuttaja, mutta myös työperäinen altistuminen kemikaaleille, huuruille ja pölylle voi suurentaa sairastumisriskiä. Tuoreen tutkimuksen mukaan työperäinen altistus saattaa olla osallisena noin viidenneksessä keuhkoahtaumataudeista.
Tulokset julkaistiin Thorax-lehdessä, ja ne perustuvat 3 300 eurooppalaisen 20-vuotiseen seurantaan. Osallistujat olivat 20–44-vuotiaita tutkimuksen alkaessa, ja heistä 90 sairastui keuhkoahtaumatautiin seurannan aikana.Kun tutkijat yhdistivät tiedot sairastumisista tietoihin osallistujien työoloista ja työtehtävistä, he havaitsivat sairastumisriskin suurimmaksi osallistujilla, jotka olivat altistuneet työssään torjunta- ja kasvinsuojeluaineille, biologiselle pölylle tai haitallisille kaasuille ja höyryille. Yhteensä nämä altistukset liittyivät 21 prosenttiin keuhkoahtaumatautitapauksista.
Aiemmissa tutkimuksissa mm. kaivos-, valimo-, telakka-, rauta- ja terästeollisuustyö, maataloustyö, sekä rakennusalan työt on yhdistetty keuhkoahtaumataudin riskiin, joten nyt saadut tulokset tukevat nykyistä tietämystä.
Keuhkoahtaumatauti tarkoittaa hengitysteiden kroonista ja etenevää ahtautumista, johon voi liittyä jatkuva keuhkoputkitulehdus tai keuhkolaajentuma. Tautia ei voi parantaa, mutta tupakoinnin lopettaminen ja työperäisissä tapauksissa altistuksen vähentäminen voi pysäyttää sen etenemisen ja lääkkeet hillitsevät oireita.
Keuhkoahtaumatautia sairastaa noin 2–3 prosenttia suomalaisista. Tupakoitsijoista siihen sairastuu 20–30 prosenttia.
Uutispalvelu Duodecim
(Thorax 2018;DOI:10.1136/thoraxjnl-2017-211158)http://dx.doi.org/10.1136/thoraxjnl-2017-211158

(2018420) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.