Keskosena ja varsinkin hyvin pienikokoisena keskosena syntyneillä on monenlaisia terveysongelmia. Tuoreen yhdysvaltalaistutkimuksen perusteella heillä on myös tavallista enemmän neurokognitiivisia hankaluuksia.

Yhdysvaltalaisten tulokset vahvistavat aiempien tutkimusten havaintoja ja osoittavat pikkukeskosena syntyvillä olevan vaikeuksia varsinkin toiminnanohjauksessa sekä tiedonkäsittelyn nopeudessa, mutta myös muissa kognitiivisissa toiminnoissa. Yli puolella keskosena syntyneistä oli kohtalaisia tai vakavia neurokognitiivisia vaikeuksia kymmenvuotiaana ja he myös pärjäsivät koulussa muita heikommin, tulokset osoittivat. Vaikeudet olivat sitä todennäköisempiä mitä ennenaikaisempana lapsi oli syntynyt.

Tutkimus julkaistiin Pediatrics-lehdessä, ja siinä seurattiin lähes 900 ennen 28. raskausviikkoa syntynyttä lasta kymmenvuotiaaksi saakka.

Keskoseksi luokitellaan kaikki ennenaikaisesti syntyneet, eli lapset, jotka ovat syntyneet ennen 37. raskausviikkoa. Pienenä keskosena pidetään alle 1,5-kiloisia vauvoja. Neurokognitiivisten vaikeuksien lisäksi pikkukeskosilla on lisääntynyt riski aikuisiän pitkäaikaissairauksiin, mm. osteoporoosiin, diabetekseen ja sydän- ja verisuonisairauksiin. Suomessa noin 6 prosenttia lapsista syntyy keskosena.

Uutispalvelu Duodecim
(Pediatrics 2016;DOI:10.1542/peds.2015-4343)
http://pediatrics.aappublications.org/content/137/4/peds.2015-4343

Autoliikenteen päästöjen on monissa tutkimuksissa osoitettu altistavan sydän- ja verisuonitaudeille ja myös aivoverenkierron häiriöille. Tuore yhdysvaltalaistutkimus lisää näyttöä entisestään, ja osoittaa suurten katujen lähellä asuvien kaupunkilaisten sairastuvan muita todennäköisemmin aivoinfarkteihin.Tulokset julkaistiin Stroke-lehdessä, ja ne perustuvat pitkäaikaisen Northern Manhattan Studyn aineistoihin. Tutkimuksessa 3 300 manhattanilaista miestä ja naista seurattiin 15 vuoden ajan, ja tuona aikana heistä 11 prosenttia sairastui aivoinfarktiin.Riski sairastua aivoinfarktiin oli 40 prosenttia suurempi osallistujilla, jotka asuivat alle 100 metrin päässä suuresta ja tiheästi liikennöidystä kadusta, kun vertailukohtana olivat osallistujat, joiden koti oli ainakin 400 metrin päässä. Tarkemmassa analyysissa sairastumisriski oli kuitenkin suurentunut vain savuttomilla osallistujilla. Toisin sanoen tupakoivien sairastumisriskiin suuren kadun läheisyys ei vaikuttanut. Yhdysvaltalaisten tulokset lisäävät todisteita ilmansaasteiden terveyshaitoista ja osoittavat niiden vaihtelevan jopa saman kaupunginosan sisällä. Joidenkin arvioiden mukaan mahdollisesti jopa kolmannes kaikista aivoverenkiertohäiriöistä olisi yhteydessä ilmansaasteisiin. Erityisesti saasteet ovat ongelma köyhissä ja kehittyvissä maissa.Uutispalvelu Duodecim(Stroke 2018;49:835–841)http://doi.org/10.1161/STROKEAHA.117.019580

(2018522) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Diabeteksen taloudelliset vaikutukset mittavia – näkyy myös tuottavuudessa

Diabeteksesta aiheutuu suuria taloudellisia menetyksiä, ja ne tulevat myös jatkossa kasvamaan, tuore selvitys osoittaa. Jos arviot pitävät paikkansa, vuonna 2030 diabetekseen saattaa upota globaalisti jopa 2 200 miljardia euroa vuosittain.Tiedot perustuvat 180 maata kattavaan mallinnukseen, jossa arvioitiin aikuisten diabeteksen vaikutuksia bruttokansantuotteeseen.Mallinnuksen perusteella vuonna 2015 diabetes aiheutti maiden bruttokansantuotteisiin arviolta 1 100 miljardin euron loven, mutta vuoteen 2030 mennessä vuosittainen summa tulee kasvamaan positiivisimmissa laskelmissa 1 800 miljardiin ja nykytahdilla 2 200 miljardiin euroon.Samassa lehdessä julkaistiin myös australialaisselvitys, jossa arvioitiin diabeteksen vaikutuksia tuottavuuteen. Arvion perusteella diabetes ja siitä aiheutuvat kuolemat vähentävät tuottavuutta noin 12 prosenttia, ja vaikutus nähdään varsinkin nuorilla potilailla.Arvioiden mukaan globaalisti noin 425 miljoonaa aikuista sairastaa diabetesta. Suomalaisista noin 500 000 sairastaa tyypin 2 diabetesta, mutta luku on todennäköisesti suurempi eikä merkittävä osa potilaista tiedä sairastuneensa. Tyypin 1 diabetesta sairastaa noin 50 000 suomalaista. Uutispalvelu Duodecim(Diabetes Care 2018;41:963–970) http://doi.org/10.2337/dc17-1962(Diabetes Care 2018;41:979–984)http://doi.org/10.2337/dc17-2138

(2018522) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.