Erittäin pienikokoisena syntyvillä keskosilla on paljon terveysongelmia, jotka vaikeuttavat tavallista elämää. Tuoreen kanadalaistutkimuksen perusteella suuri osa pikkukeskosista elää aikuisena täysipainoista elämää, mutta osalla on silti ongelmia.

Jama Pediatrics -lehden julkaisemat tulokset perustuvat sadan erittäin pienikokoisena syntyneen ja 90 täysiaikaisena syntyneen 29–36-vuotiaan vertailuun.

Osallistujat olivat saavuttaneet samanlaisen koulutustason, heillä oli hyviä ihmissuhteita ja perhe riippumatta siitä olivatko he syntyneet pikkukeskosina vai normaaliaikaisina. Useita eroja kuitenkin löytyi, sillä pikkukeskosista selvästi useammat olivat työttömiä, he saivat vähemmän palkkaa ja monet kokivat itsetuntonsa heikoksi.

Lisäksi heistä monet kärsivät terveysongelmista ja verrattuna normaalipainoisena syntyneisiin myös useammat olivat sinkkuja ja lapsettomia. Heistä myös useampi kertoi olevansa homo- tai biseksuaali.

Alkoholiongelmat ja päihteiden käyttö olivat pikkukeskosilla harvinaisempia kuin normaaliaikaisena syntyneillä.

Pikkukeskosten määrä on kasvanut huomattavasti tehohoidon kehittymisen ansiosta. Suomessa syntyneistä noin 6 prosenttia on keskosia ja alle prosentti pikkukeskosia. Pikkukeskosiksi kutsutaan alle 1,5-kiloisia vauvoja. Pikkukeskosilla on monenlaisia neurologisia ongelmia, minkä lisäksi heillä on lisääntynyt riski aikuisiän pitkäaikaissairauksiin kuten osteoporoosiin, diabetekseen ja sydän- ja verisuonisairauksiin.

Uutispalvelu Duodecim
(Jama Pediatrics 2016;DOI:1001/jamapediatrics.2016.0289)
http://dx.doi.org/10.1001/jamapediatrics.2016.0289

Tekoäly-algoritmit voivat tulevaisuudessa auttaa patologeja tunnistamaan rintasyövän etäpesäkkeet kudosnäytteistä. Tällä hetkellä tekoäly näyttäisi suoriutuvan tehtävästä ainakin yhtä hyvin kuin ihminen, mutta tämä havaittiin keinotekoisessa koetilanteessa.
JAMA-lehden julkaisemassa tutkimuksessa 32 eri tekoälyn arvioita verrattiin kokeneiden patologien arvioihin samoista kudosnäytteistä. Digitaalisista näytekuvista piti onnistuneesti tunnistaa, oliko potilaan rintasyöpä lähettänyt etäpesäkkeitä imusolmukkeisiin.Tulosten perusteella parhaat tekoälyt olivat yhtä hyviä kuin kokenut patologi, joka sai tutkia näytteitä vapaasti niin pitkään kuin halusi. Tekoälyt sen sijaan päihittivät yhdentoista patologin ryhmäarvioinnin tilanteessa, jossa patologien piti tehdä arvionsa kiireessä.Tutkijat pitävät havaintojaan osoituksena syväoppimiseen perustuvien tekoälyjen soveltuvuudesta syövän kudosnäytteiden arviointiin, mutta näiden tulosten perusteella tekoälyt eivät vielä ole korvaamassa patologeja. Jos tulokset kuitenkin varmistuvat lisätutkimuksissa, jotka paremmin kuvaavat käytännön hoitotyössä vastaan tulevia tapauksia, tekoäly voi tulla patologien avuksi hyvinkin pian.Tekoälyjä on kokeiltu menestyksekkäästi myös mm. diabeettisen retinopatian eli verkkokalvotaudin tunnistamisessa.Uutispalvelu Duodecim (JAMA 2017;318:2199–2210)http://jamanetwork.com/journals/jama/fullarticle/10.1001/jama.2017.14585

(20171212) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Lääkärien kannattaisi kysyä potilailtaan heidän kävelyvauhdistaan, brittitutkimus vihjaa. Tutkimuksen mukaan tämä voisi paljastaa, ketkä potilaat ovat suurentuneessa vaarassa menehtyä seuraavien vuosien aikana. Brittien tulokset julkaistiin European Heart Journal -lehdessä, ja niiden perusteella potilaat, jotka arvioivat kävelevänsä hitaasti, menehtyivät seuraavien kuuden vuoden aikana todennäköisemmin kuin potilaat, jotka kävelivät mielestään ripeästi.Yhteys havaittiin varsinkin potilailla, joiden painoindeksi oli alhainen. Heillä hidas kävely liittyi kaksi kertaa suurempaan riskiin menehtyä seurannan aikana verrattuna samanpainoisiin nopeisiin kävelijöihin. Käden puristusvoima, joka kuvaa laajasti lihaskuntoa ja terveydentilaa, ennusti sekin kuolleisuutta, mutta pääasiassa vain miehillä.Hidas kävely on aiemminkin yhdistetty suurentuneeseen kuolleisuuteen, mutta lähinnä tutkimuksissa, joissa kävelyä on mitattu kokeellisesti. Nyt julkaistut tulokset laajentavat tietämystä ja osoittavat myös potilaiden omien arvioiden usein riittävän. Tuloksia kannattaa silti tulkita varoen, sillä kävelynopeuden lisäksi moni taustamuuttuja on voinut vaikuttaa yhteyteen. Tulokset perustuvat 230 000 naisen ja 190 000 miehen terveystietoihin. Kuusivuotisen seurannan aikana heistä 8 600 menehtyi. Osallistujista nuorimmat olivat 39-vuotiaita ja vanhimmat 74-vuotiaita. Keskimääräinen ikä oli 56 vuotta.Uutispalvelu Duodecim (European Heart Journal 2017;38:3232–3240)https://academic.oup.com/eurheartj/article/38/43/3232/4090989#100582361

(20171211) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.