Opioidipohjaisiin kipulääkkeisiin liittyy tahattomien yliannostusten vaara, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan niitä käyttävät potilaat menehtyvät tavallista todennäköisemmin myös moniin muihin syihin. Käytännössä kuolemantapauksia ei ole tavattoman paljon enemmän kuin muita kipulääkkeitä käyttävillä, mutta tarpeeksi, jotta ne pitäisi huomioida.

Yhdysvaltalaistutkijoiden tutkimustulokset julkaistiin Yhdysvaltojen lääkäriliiton JAMA-lehdessä, ja ne perustuvat tietoihin 23 000 pitkävaikutteisen opioidilääkityksen aloittaneesta ja 46 000 ei-opioidipohjaisen kipulääkityksen aloittaneesta. Lääkitykset oli määrätty ei-syöpäperäisiin kipuihin.

Opioidilääkityksen aloittaneiden riski menehtyä seurannan aikana oli noin 60–70 prosenttia suurempi kuin verrokkien, tutkijat havaitsivat. Tämä selittyi pitkälti sairaalahoidon jälkeisillä kuolemantapauksilla, mikä viittaa tapausten liittyneen pitkäkestoiseen lääkitykseen eikä syyhyn, jonka takia potilas oli sairaalaan hakeutunut.

Vain kolmasosa kuolemista johtui tahattomista yliannostuksista. Loput olivat pitkälti sydänperäisiä kuolemia, mutta myös muista syistä johtuvia.

Käytännössä opioidilääkityksiin liittynyt kuolleisuus ei ollut kovin suurta. Tutkijat laskivat, että niitä käyttävästä kymmenestätuhannesta potilaasta noin 30–70 useampi menehtyi vuoden sisällä. Vertailukohtana olivat verrokkilääkkeitä eli antikonvulsantteja tai syklisiä masennuslääkkeitä käyttävät. Kuolemantapauksia on kuitenkin tarpeeksi, jotta lääkäreiden pitäisi ottaa riskit huomioon kipulääkkeitä määrätessään. Pitkäkestoisia opioidilääkkeitä tulisi määrätä vain, kun niiden sijasta ei voi käyttää muita lääkkeitä.

Uutispalvelu Duodecim
(JAMA 2016;315:2415–2423)
http://dx.doi.org/10.1001/jama.2016.7789

Tekoäly-algoritmit voivat tulevaisuudessa auttaa patologeja tunnistamaan rintasyövän etäpesäkkeet kudosnäytteistä. Tällä hetkellä tekoäly näyttäisi suoriutuvan tehtävästä ainakin yhtä hyvin kuin ihminen, mutta tämä havaittiin keinotekoisessa koetilanteessa.
JAMA-lehden julkaisemassa tutkimuksessa 32 eri tekoälyn arvioita verrattiin kokeneiden patologien arvioihin samoista kudosnäytteistä. Digitaalisista näytekuvista piti onnistuneesti tunnistaa, oliko potilaan rintasyöpä lähettänyt etäpesäkkeitä imusolmukkeisiin.Tulosten perusteella parhaat tekoälyt olivat yhtä hyviä kuin kokenut patologi, joka sai tutkia näytteitä vapaasti niin pitkään kuin halusi. Tekoälyt sen sijaan päihittivät yhdentoista patologin ryhmäarvioinnin tilanteessa, jossa patologien piti tehdä arvionsa kiireessä.Tutkijat pitävät havaintojaan osoituksena syväoppimiseen perustuvien tekoälyjen soveltuvuudesta syövän kudosnäytteiden arviointiin, mutta näiden tulosten perusteella tekoälyt eivät vielä ole korvaamassa patologeja. Jos tulokset kuitenkin varmistuvat lisätutkimuksissa, jotka paremmin kuvaavat käytännön hoitotyössä vastaan tulevia tapauksia, tekoäly voi tulla patologien avuksi hyvinkin pian.Tekoälyjä on kokeiltu menestyksekkäästi myös mm. diabeettisen retinopatian eli verkkokalvotaudin tunnistamisessa.Uutispalvelu Duodecim (JAMA 2017;318:2199–2210)http://jamanetwork.com/journals/jama/fullarticle/10.1001/jama.2017.14585

(20171212) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Lääkärien kannattaisi kysyä potilailtaan heidän kävelyvauhdistaan, brittitutkimus vihjaa. Tutkimuksen mukaan tämä voisi paljastaa, ketkä potilaat ovat suurentuneessa vaarassa menehtyä seuraavien vuosien aikana. Brittien tulokset julkaistiin European Heart Journal -lehdessä, ja niiden perusteella potilaat, jotka arvioivat kävelevänsä hitaasti, menehtyivät seuraavien kuuden vuoden aikana todennäköisemmin kuin potilaat, jotka kävelivät mielestään ripeästi.Yhteys havaittiin varsinkin potilailla, joiden painoindeksi oli alhainen. Heillä hidas kävely liittyi kaksi kertaa suurempaan riskiin menehtyä seurannan aikana verrattuna samanpainoisiin nopeisiin kävelijöihin. Käden puristusvoima, joka kuvaa laajasti lihaskuntoa ja terveydentilaa, ennusti sekin kuolleisuutta, mutta pääasiassa vain miehillä.Hidas kävely on aiemminkin yhdistetty suurentuneeseen kuolleisuuteen, mutta lähinnä tutkimuksissa, joissa kävelyä on mitattu kokeellisesti. Nyt julkaistut tulokset laajentavat tietämystä ja osoittavat myös potilaiden omien arvioiden usein riittävän. Tuloksia kannattaa silti tulkita varoen, sillä kävelynopeuden lisäksi moni taustamuuttuja on voinut vaikuttaa yhteyteen. Tulokset perustuvat 230 000 naisen ja 190 000 miehen terveystietoihin. Kuusivuotisen seurannan aikana heistä 8 600 menehtyi. Osallistujista nuorimmat olivat 39-vuotiaita ja vanhimmat 74-vuotiaita. Keskimääräinen ikä oli 56 vuotta.Uutispalvelu Duodecim (European Heart Journal 2017;38:3232–3240)https://academic.oup.com/eurheartj/article/38/43/3232/4090989#100582361

(20171211) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.