Yli 60-vuotiaiden psykoosilääkitykset voivat tuoreen tutkimuksen mukaan altistaa lonkkamurtumille. Lääkitykset todennäköisesti lisäävät kaatumisia ja sitä kautta murtumia.

Norjalaistutkijoiden havainnot perustuvat rekisteritietoihin kaikista elossa olevista ennen vuotta 1945 syntyneistä norjalaisista (900 000) sekä heille vuosina 2004–2010 määrätyistä psykoosilääkityksistä sekä vuosina 2005–2010 sattuneista lonkkamurtumista.

Rekisteritietojen analyysi osoitti lonkkamurtumariskin olevan psykoosilääkityksen aikaan kaksinkertainen verrattuna aikaan, jolloin potilas ei ollut lääkityksellä. Lonkkamurtumia sattui yhteensä runsaat 39 000.

Potilaiden lonkkamurtumariskiin on voinut vaikuttaa moni muukin seikka psykoosilääkkeiden lisäksi, joten tuloksiin kannattaa suhtautua varauksella ennen niiden varmistamista. Samansuuntaisia havaintoja on tosin tehty aikaisemminkin.

Iäkkäitä ja varsinkin laitoshoidossa olevia vanhuksia lääkitään tarpeettoman usein psykoosilääkkeillä monissa maissa, myös Suomessa. Usein vanhusten lääkitykset myös kasaantuvat, jolloin niiden haitat ja vahingolliset yhteisvaikutukset lisääntyvät, mikä todennäköisesti lisää myös kaatumisia ja lonkkamurtumia.

Tutkimus julkaistiin Journal of the American Geriatrics Society -lehdessä.

Uutispalvelu Duodecim
(Journal of the American Geriatrics Society 2016;64:1203–1209)
http://dx.doi.org/10.1111/jgs.14162

Lapsuudessa ja nuoruudessa kertyneet liikakilot saattavat tuoreen tutkimuksen perusteella vaikuttaa haitallisesti lapsen hengitykseen. Tulosten perusteella varsinkin pitkään jatkuva lihavuus on yhteydessä hengitysteiden ahtautumiseen.

Ylipaino ja lihavuus lisäsivät hengitysteiden ahtautumisen todennäköisyyttä, ja lihavien poikien hengitystiet myös ahtautuivat tyttöjen hengitysteitä enemmän seurannan aikana, tulokset osoittivat. Liikakilot eivät kuitenkaan vaikuttaneet haitallisesti keuhkotilavuuteen. Lihavien keuhkotilavuus oli jopa suurempi kuin normaalipainoisten.

Tutkimuksessa ei selvitetty onko nyt havaituilla muutoksilla käytännössä millainen vaikutus esimerkiksi lasten astmariskiin, mutta aiempien tutkimusten valossa vaikutuksia saattaa olla. Lihavien astmapotilaiden on muun muassa havaittu tarvitsevan useammin sairaalahoitoa astmansa takia. Astmaa sairastavien lasten on puolestaan huomattu olevan muita alttiimpia lihomaan.

Tutkimus julkaistiin Thorax-lehdessä, ja siinä 2 900 lapsen ja nuoren keuhkotoiminta tutkittiin heidän ollessaan 8–16-vuotiaita.Uutispalvelu Duodecim(Thorax 2018;DOI:10.1136/thoraxjnl-2017-210716)http://doi.org/10.1136/thoraxjnl-2017-210716

(201865) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Sydämen vajaatoimintaa sairastavat saattavat kärsiä liian suuresta veren kaliumpitoisuudesta useammin kuin on ajateltu. Monilla tilanne myös uusiutuu ja tämä näkyy myös potilaiden ennusteessa. Kaliumin runsaus eli hyperkalemia voi aiheuttaa mm. rytmihäiriöitä ja pahimmillaan kuoleman, jos tilannetta ei korjata.Tiedot käyvät ilmi tanskalaistutkimuksesta, jossa 32 000 sydämen vajaatoimintaa potevaa seurattiin runsaan kahden vuoden ajan.Seurannan aikana peräti 40 prosentilla potilaista todettiin hyperkalemia ja heistä merkittävällä osalla tilanne jatkui ja havaittiin uudelleen jopa neljästi.Hyperkalemia oli yleistä varsinkin potilailla, jotka potivat kroonista munuaistautia tai diabetesta tai joita hoidettiin spironolaktoni-verenpainelääkkeillä.Potilaiden korkeat kaliumtasot todennäköisesti vaikuttivat myös heidän ennusteeseensa, sillä hyperkalemia liittyi selvästi suurentuneeseen riskiin joutua sairaalahoitoon. Myös riski menehtyä seurannan aikana oli heillä suurempi kuin potilailla, joiden kaliumtasot olivat normaalit.Sydämen vajaatoiminnan hoitoon on viime vuosina saatu uusia lääkeryhmiä, jotka voivat vaikuttaa potilaiden kaliumtasoihin, joten nyt julkaistut tulokset ovat hyvin ajankohtaisia. Kaliumtasojen nousu on tiedetty ongelmaksi tätäkin ennen ja tulokset korostavat kaliumtasojen seurannan tärkeyttä varsinkin tietyissä potilasryhmissä.Tutkimus julkaistiin Journal of the American Heart Association -lehdessä.Uutispalvelu Duodecim(Journal of the American Heart Association 2018;DOI:10.1161/JAHA.118.008912)http://doi.org/10.1161/JAHA.118.008912

(201865) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.