Psykoosilääkitykset ja masennuslääkitykset pidentävät skitsofreniaa sairastavien elinikää, tuore tutkimus vahvistaa. Bentsodiatsepiinien käyttö saattaa sen sijaan suurentaa kuolleisuutta, ruotsalaisaineistoihin perustuvat tulokset osoittavat.

Tutkimuksessa käytettiin 21 000:n 16–65-vuotiaan skitsofreniapotilaan rekisteritietoja. Tiedot kuolleisuudesta kerättiin vuosilta 2006–2010.

Verrattuna potilaaseen, joka ei ollut psykoosilääkityksellä, kohtalaisia tai suuria psykoosilääkeannoksia saavan riski menehtyä seurannan aikana oli 15–40 prosenttia pienempi. Masennuslääkkeitä käyttävien kuolleisuus oli puolestaan 15 prosenttia pienempää ja suuria masennuslääkeannoksia saavien 29 prosenttia pienempää kuin potilaiden, jotka eivät käyttäneet masennuslääkkeitä.

Rauhoittavia bentsodiatsepiini-lääkkeitä käyttävien kuolleisuus oli 74 prosenttia suurempaa kuin potilaiden, jotka eivät käyttäneet bentsodiatsepiineja.

Skitsofreniaa sairastaa noin 50 000 suomalaista. Verrattuna normaaliväestöön skitsofreniaa sairastavat kuolevat yleensä nuorempina. Kuolleisuus on suurinta potilailla, jotka eivät käytä psykoosilääkkeitä, tutkimuksista tiedetään.

Tutkimus julkaistiin American Journal of Psychiatry -lehdessä.

Uutispalvelu Duodecim
(American Journal of Psychiatry 2015:DOI:10.1176/appi.ajp.2015.15050618)
http://ajp.psychiatryonline.org/doi/abs/10.1176/appi.ajp.2015.15050618

Sikiöaikana liian niukasti ravintoa saavat voivat aikuisena sairastua muita todennäköisemmin tyypin 2 diabetekseen. Myös lihavuuteen liittyvä diabetesriski näyttäisi olevan heillä suurentunut, tuore tutkimus osoittaa.Kiinalaistutkijoiden havainnot perustuvat 89 000 Kiinan 1959–1961 nälänhädän aikoihin syntyneen seitsenvuotiseen seurantaan. Osallistujat jaettiin ryhmiin sen perusteella olivatko he altistuneet nälänhädälle sikiöaikana vai varhaislapsuudessa. Vertailukohtana olivat nälänhädän jälkeen vuosina 1962–1964 syntyneet.Sikiöaikana altistuneet sairastuivat tyypin 2 diabetekseen seurannan aikana neljänneksen todennäköisemmin kuin lapsena nälänhädän kokeneet tai nälänhädän jälkeen syntyneet.Lihavuus ja vyötärölihavuus suurensivat kaikkien diabetesriskiä, mutta suurin vaikutus havaittiin sikiöaikana nälänhädälle altistuneilla. Heillä lihavuus ja vyötärölihavuus liittyivät neljä kertaa suurempaan sairastumisriskiin, kun vertailukohtana olivat normaalipainoiset.Samanlaisia tuloksia on saatu aiemminkin ja muissa väestöissä. Aiemmissa tutkimuksissa myös mm. lihavuus, kolesteroliongelmat ja sydänsairaudet on yhdistetty sikiöajan puutteelliseen ravintoon.Tutkimus julkaistiin International Journal of Epidemiology -lehdessä.
Uutispalvelu Duodecim(International Journal of Epidemiology 2018;DOI:10.1093/ije/dyx228)http://doi.org/10.1093/ije/dyx228

(2018521) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Ulosteensiirron hyödyt pitkäaikaisia – potilaat tyytyväisiä

Valtaosa potilaista saa ulosteensiirrosta pitkäaikaisen avun Clostridium difficile -infektioon ja sen aiheuttamaan ripuliin. Tuoreen tutkimuksen perusteella teho on yli 80 prosentin luokkaa.Ulosteensiirron teho ja turvallisuus on tiedetty toki tätäkin ennen, mutta pitkäaikaisvaikutuksia ja potilaiden tyytyväisyyttä ei ole pahemmin selvitetty. Nyt julkaistussa tutkimuksessa 140 potilasta seurattiin keskimäärin kahden vuoden ajan ulosteensiirrosta.
Seurannan päättyessä 82 prosenttia potilaista oli terveitä eikä heidän Clostridium difficile -infektionsa ollut uusiutunut. Niillä 18 prosentilla, joilla infektio uusiutui, merkittävä selittävä tekijä oli luultavasti antibioottikuurit, jotka todennäköisesti sekoittivat suoliston bakteeritasapainon. Uudelleen infektioon sairastuneista 75 prosenttia oli saanut antibiootteja ulosteensiirron jälkeen, kun uusiutumiselta säästyneistä lääkityksellä oli ollut vain 38 prosenttia.

Potilaat olivat ymmärrettävästi hyvin tyytyväisiä ulosteensiirtoon, ja heistä 95 prosenttia kertoi menevänsä hoitoon tarvittaessa uudelleen. Valtaosa piti ulosteensiirtoa parempana kuin antibioottihoitoja, joita myös käytetään uusiutuvan Clostridium difficile -infektion hoidossa.

Ulosteensiirtoja on käytetty Clostridium difficile -infektion hoidossa myös Suomessa, ja hoitotulokset ovat olleet erittäin hyviä. Yleensä siirre saadaan lähiomaiselta. Ulosteensiirtoja on kokeiltu myös muiden sairauksien hoidossa.

Uutispalvelu Duodecim (Clinical Infectious Diseases 2018;DOI:10.1093/cid/cix1097)http://doi.org/10.1093/cid/cix1097

(2018521) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.