Psykoosilääkitykset ja masennuslääkitykset pidentävät skitsofreniaa sairastavien elinikää, tuore tutkimus vahvistaa. Bentsodiatsepiinien käyttö saattaa sen sijaan suurentaa kuolleisuutta, ruotsalaisaineistoihin perustuvat tulokset osoittavat.

Tutkimuksessa käytettiin 21 000:n 16–65-vuotiaan skitsofreniapotilaan rekisteritietoja. Tiedot kuolleisuudesta kerättiin vuosilta 2006–2010.

Verrattuna potilaaseen, joka ei ollut psykoosilääkityksellä, kohtalaisia tai suuria psykoosilääkeannoksia saavan riski menehtyä seurannan aikana oli 15–40 prosenttia pienempi. Masennuslääkkeitä käyttävien kuolleisuus oli puolestaan 15 prosenttia pienempää ja suuria masennuslääkeannoksia saavien 29 prosenttia pienempää kuin potilaiden, jotka eivät käyttäneet masennuslääkkeitä.

Rauhoittavia bentsodiatsepiini-lääkkeitä käyttävien kuolleisuus oli 74 prosenttia suurempaa kuin potilaiden, jotka eivät käyttäneet bentsodiatsepiineja.

Skitsofreniaa sairastaa noin 50 000 suomalaista. Verrattuna normaaliväestöön skitsofreniaa sairastavat kuolevat yleensä nuorempina. Kuolleisuus on suurinta potilailla, jotka eivät käytä psykoosilääkkeitä, tutkimuksista tiedetään.

Tutkimus julkaistiin American Journal of Psychiatry -lehdessä.

Uutispalvelu Duodecim
(American Journal of Psychiatry 2015:DOI:10.1176/appi.ajp.2015.15050618)
http://ajp.psychiatryonline.org/doi/abs/10.1176/appi.ajp.2015.15050618

Pitkillä masennuslääkityksillä olevat nuoret saattavat sairastua tyypin 2 diabetekseen tavallista herkemmin, tuore tutkimus osoittaa. Riski liittyy lähinnä SSRI- ja SNRI-lääkkeisiin, jotka ovat yleisimmät nuorten masennuksessa käytetyt lääkeryhmät.Tutkimuksessa oli käytettävissä lähes 120 000 masennuslääkityksen juuri aloittaneen 5–20-vuotiaan lapsen ja nuoren terveystiedot lähes kahden vuoden seurannan ajalta. Tulokset julkaistiin JAMA Pediatrics -lehdessä.Riski sairastua tyypin 2 diabetekseen seurannan aikana oli selvästi suurempi nuorilla, jotka käyttivät SSRI- tai SNRI-lääkkeitä, kuin nuorilla, joiden lääkitykset olivat jo päättyneet. Sairastumisriski myös suureni mitä pitempään lääkitykset olivat jatkuneet ja mitä suurempia annokset olivat. Myös trisyklisten masennuslääkkeiden käyttöön liittyi suurentunut diabetesriski.

Masennuslääkitykset on yhdistetty diabetesriskiin tätä ennenkin, mutta lapsia ja nuoria koskevat havainnot ovat vähäisiä. Aikuistutkimuksissa yhteyttä on selitetty lihomisella sekä glukoosi- ja insuliiniaineenvaihdunnan häiriintymisellä, mutta mekanismia ei vielä tunneta.Tulokset pitää varmistaa lisätutkimuksissa, mutta ne antavat aiheen pohtia tarkoin ennen kuin lasten ja nuorten masennusta aletaan hoitaa lääkkeillä. Viimeaikaisten tutkimusten valossa lapsilla masennuslääkitykset eivät myöskään ole kovin tehokkaita.Suomessa masennusta sairastaa noin 3 prosenttia alle 13-vuotiaista ja 5–6 prosenttia 13–18-vuotiaista. Lasten ja nuorten masennuksia hoidetaan mm. yksilöterapialla ja kognitiivis-behavioraalisella terapialla. Varsinkin pienten lasten hoidossa huomioidaan myös koko perhe ja mahdolliset vanhempien masennukset. Lääkkeitä suositellaan lähinnä muiden hoitojen tueksi vaikean tai pitkäkestoisen masennuksen hoidossa.Uutispalvelu Duodecim (JAMA Pediatrics 2017;171:1200–1207)https://jamanetwork.com/journals/jamapediatrics/article-abstract/2656620

(20171215) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Runsaasti kahvia juovien on useissa tutkimuksissa nähty välttyvän mm. diabetekselta muita todennäköisemmin, mutta kahvilla saattaa olla suotuisia vaikutuksia myös suolistosyöpää sairastaviin. Tuoreessa tutkimuksessa säännöllinen kahvinjuonti yhdistettiin pienempään riskiin menehtyä suolistosyöpään.Havainnot perustuvat tunnettujen Nurse’s Health Study ja Health Professionals Follow-up Study -tutkimusten aineistoihin. Keskimäärin kahdeksan vuoden seurannan aikana osallistujista 800 menehtyi. Kuolemista 190 johtui suolistosyövästä.Verrattuna osallistujiin, jotka eivät juoneet lainkaan kahvia, vähintään neljä kahvikupillista päivittäin juovien riski menehtyä suolistosyöpään oli 50 prosenttia pienempi. Myös muista syistä aiheutuvat kuolemat olivat heillä vähäisempiä seurannan aikana.Samanlainen yhteys havaittiin analyysissa, jossa huomioitiin syöpädiagnoosia edeltävä ja sen jälkeinen kahvinkulutus. Sekä ennen diagnoosia että sen jälkeen yli kaksi kuppia päivässä kahvittelevien kuolleisuus oli 30–40 prosenttia vähäisempää kuin tasaisesti korkeintaan kaksi kuppia päivässä juovien.Havainnot ovat uusin viittaus kahvin mahdollisiin moninaisiin terveysvaikutuksiin, mutta lukuisista tutkimuksista huolimatta vieläkään ei tiedetä, mistä yhteydet tarkalleen johtuvat. Kahvin lisäksi hyvin moni muu seikka, joka erottaa paljon kahvia juovat kahvia vieroksuvista, voi selittää tulokset, ja tämän takia tuloksiin kannattaa suhtautua varauksella.Tutkimus julkaistiin Gastroenterology-lehdessä.Uutispalvelu Duodecim (Gastroenterology 2017;DOI:10.1053/j.gastro.2017.11.010)http://www.gastrojournal.org/article/S0016-5085(17)36368-0/fulltext

(20171214) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.