Masennuslääkitystä ei kannata automaattisesti lopettaa raskauden ajaksi ainakaan synnynnäisten sydänvikojen pelossa, tuore tutkimus osoittaa. Tutkimukseen osallistui yli 200 000 äitiä ja lasta.

Tulosten perusteella masennuslääkitykset eivät suurenna synnynnäisten sydänvikojen riskiä riippumatta siitä, mitä masennuslääkkeitä äiti käyttää. Myöskään serotoniinin takaisinoton estäjät eli SSRI-lääkkeet, jotka on joissain tutkimuksissa yhdistetty sydänvikariskiin, eivät tässä analyysissa liittyneet synnynnäisiin sydänvikoihin.

Masennuslääkitysten sijaan synnynnäisten sydänvikojen todennäköisyyttä kasvattivat perinteisemmät riskitekijät eli äidin lihavuus, korkeampi ikä, diabetes ja päihdeongelmat. Nämä kaikki olivat jonkin verran yleisempiä äideillä, jotka olivat masennuslääkityksellä, joten mahdollisesti aiemmissa tutkimuksissa havaitut yhteydet selittyvät näillä riskitekijöillä.

Tutkimukseen osallistuneista 5 000 oli käyttänyt SSRI-lääkkeitä ennen raskautta ja 2 800 raskauden aikana. Muita masennuslääkkeitä raskauden aikana käytti vajaat 1 000 naista.

Masennuslääkkeet ovat yleisesti ottaen turvallisia raskauden aikana, mutta täysin vaarattomia ne eivät välttämättä ole, sillä niiden käyttöön saattaa liittyä muita haittoja. Toisaalta myös hoitamaton masennus voi vaarantaa raskauden. Raskaana olevien kannattaisikin keskustella lääkityksen hyödyistä ja mahdollisista haitoista lääkärinsä kanssa.

Tutkimus julkaistiin Journal of Clinical Psychiatry -lehdessä.

Uutispalvelu Duodecim
(Journal of Clinical Psychiatry 2016;77:e36–e42)
http://www.psychiatrist.com/JCP/article/Pages/2016/v77n01/v77n0109.aspx

Iän myötä tapahtuva lihasten ja fyysisen toimintakyvyn heikkeneminen ei korjaannu D-vitamiinilisiä syömällä, tuore tutkimus osoittaa. D-vitamiinilisien on ajateltu auttavan, koska varsinainen D-vitamiinin vajaus voi aiheuttaa muun muassa lihasheikkoutta ja haitata hermoston lihaskoordinaatiota.Nyt julkaistut tulokset perustuvat satunnaistettuun kaksoissokkokokeeseen, jossa 78 kotonaan asuvalle yli 65-vuotiaalle annettiin puolen vuoden ajan joko D-vitamiinia tai lumevalmistetta. Osallistujat olivat jo fysiikaltaan hauraita tai suhteellisen hauraita, ja heidän veren D-vitamiinipitoisuutensa olivat keskimäärin 37 nmol/l, mikä on vähänlaisesti.

D-vitamiinilisien ansiosta osallistujien veren D-vitamiinipitoisuudet suurenivat huomattavasti, mutta tämä ei näkynyt lainkaan heidän lihaskunnossaan tai fyysisessä toimintakyvyssä. Kaikki osallistujat menestyivät lihaskuntoa ja lihasten rakennetta mittaavissa testeissä yhtä hyvin riippumatta siitä olivatko he saaneet lumetta vai D-vitamiinia.

Tulokset osoittavat, ettei D-vitamiinilisät vahvista iäkkäiden lihaksia ainakaan puolen vuoden kuurina, mutta on silti mahdollista, että pitemmässä seurannassa jotain eroja ilmenisi. Tämän varmistaminen edellyttää kuitenkin lisätutkimuksia.Tutkimus julkaistiin Journal of Nutrition -lehdessä.

D-vitamiinia syntyy iholla auringon UVB-säteilyn vaikutuksesta, mutta sitä saa myös ruoasta kuten kalasta sekä vitaminoiduista margariineista ja maitotuotteista.

Uutispalvelu Duodecim(Journal of Nutrition 2018;DOI:10.1093/jn/nxy024)http://doi.org/10.1093/jn/nxy024

(201865) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Lihavuus ja varsinkin vakava lihavuus aiheuttavat monenlaisia riskejä raskauden aikana. Osa näistä riskeistä pienenisi lihavuusleikkauksen avulla, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan leikkauksen läpikäyneiden raskauksissa saattaa olla tavallista enemmän muita ongelmia.

Tutkimus julkaistiin tieteellisessä American Journal of Obstetrics & Gynecology -lehdessä, ja se perustuu 2,8 miljoonan naisen terveystietoihin. Naisista 8 400 oli ollut lihavuusleikkauksessa.

Analyysin perusteella lihavuusleikkauksen läpikäyneillä naisilla oli vähemmän raskausdiabetesta, verenpaineongelmia, raskaudenjälkeistä verenvuotoa ja keisarileikkauksia kuin saman verran ennen raskautta painaneilla naisilla, jotka eivät olleet käyneet lihavuusleikkauksessa. Heidän vauvansa olivat myös tavallista harvemmin suurikokoisia raskauden kestoon nähden.

Näistä monista hyödyistä huolimatta samaan aikaan lapsen pienikokoisuus, raskauden aikaiset kasvunhidastumat ja ennenaikaiset synnytykset olivat yleisempiä lihavuusleikatuilla. Lihavuusleikkaus ei vaikuttanut raskausmyrkytyksen eli pre-eklampsian, kohtukuolemien, synnynnäisten epämuodostumien tai vastasyntyneiden kuolemien todennäköisyyteen.Suomessa lihavuusleikkauksia tehdään pääasiassa sairaalloisen lihaville potilaille, joiden lihavuus on jatkunut vähintään viisi vuotta ja joiden painoindeksi on yli 40. Tämä tarkoittaa 170-senttimetriselle henkilölle vähintään 116 kilon painoa ja 180-senttiselle yli 130 kiloa. Vaikeahoitoista diabetesta tai useita lihavuuteen liittyviä sairauksia potevia leikataan kuitenkin jo, kun painoindeksi ylittää 35.

Uutispalvelu Duodecim(American Journal of Obstetrics & Gynecology 2018;DOI:10.1016/j.ajog.2018.02.003)https://doi.org/10.1016/j.ajog.2018.02.003

(201865) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.