Pre-eklampsian eli raskausmyrkytyksen vaarassa olevien tunnistamiseen on olemassa useita riskitekijöitä, tuore kanadalaistutkimus vahvistaa. Niiden avulla lääkärit voivat löytää suuren osan riskipotilaista alkuraskauden aikana ja aloittaa ennaltaehkäisevän lääkityksen.

Kanadalaisten havainto on tervetullut, sillä tätä ennen pre-eklampsian riskitekijöistä ei ole tehty yhtä mittavaa selvitystä. Tutkimus perustuu tietoihin yli 25 miljoonasta raskaudesta.

Analyysin perusteella pre-eklampsian merkittävimmät riskitekijät ovat fosfolipidivasta-aineoireyhtymä, aikaisempi pre-eklampsia, verenpainetauti, äidin diabetes ennen raskautta, lihavuus sekä hedelmöityshoitojen käyttö.

Tutkijoiden mukaan mikä tahansa näistä tekijöistä riittää, jotta äidin voi sanoa olevan suuressa pre-eklampsian vaarassa. Riskiryhmäläisten tunnistaminen on tärkeää, sillä heidän sairastumisvaaraansa voidaan pienentää asetyylisalisyylihappolääkityksellä. Lääkityksen avulla pre-eklampsiariski voi jopa puolittua. Osa riskitekijöistä – kuten lihavuus – olisi myös hoidettavissa ennen raskautta.

Pre-eklampsia tarkoittaa raskaudenaikaista verenpaineen nousua ja valkuaisen erittymistä virtsaan. Niitä todetaan Suomessa noin kolmella prosentilla eli vuosittain noin 1 800:lla raskaana olevista naisista. Pre-eklampsia voi aiheuttaa istukan vajaatoimintaa, sikiön kasvun hidastumaa, hapen puutetta ja jopa sikiökuolemia.

Tutkimus julkaistiin British Medical Journalissa.

Uutispalvelu Duodecim
(BMJ 2016;353:i1753)
http://www.bmj.com/content/353/bmj.i1753

Köyhät ja pienituloiset yli 65-vuotiaat näyttäisivät sairastuvan dementiaan todennäköisemmin kuin varakkaat ikätoverit. Varakkuus saattaa olla mm. koulutusta vahvempi dementiariskitekijä, brittitutkimus osoittaa.Tutkimuksen perusteella köyhimpään viidennekseen kuuluvat sairastuivat dementiaan 70 prosenttia todennäköisemmin kuin varakkaimpaan viidennekseen lukeutuvat. Yhteys havaittiin riippumatta osallistujien koulutustasosta, asuinseudusta ja monista muista taustatekijöistä, jotka olisivat voineet selittää tulokset.
Varakkailla on monella tapaa enemmän mahdollisuuksia osallistua aivoja stimuloiviin kulttuuririentoihin ja elää monipuolista ja sosiaalista elämää, mikä tutkimusten mukaan ehkäisee tai lykkää muistisairauksia. Myös ruokavalio ja muut elintavat, jotka vaikuttavat dementiariskiin, riippuvat käytössä olevista tuloista. Kaikki muistia ylläpitävät toimet eivät kuitenkaan ole rahasta kiinni. Muun muassa säännöllinen peliharrastus, käsityöt ja nikkarointi on yhdistetty pienentyneeseen muistisairauksien vaaraan. Tutkimuksessa seurattiin 6 200 yli 65-vuotiasta brittiä keskimäärin kahdentoista vuoden ajan. Seurannan aikana 460 osallistujaa eli runsaat seitsemän prosenttia osallistujista sairastui dementiaan.Tutkimus julkaistiin JAMA Psychiatry -lehdessä.Uutispalvelu Duodecim(JAMA Psychiatry 2018;DOI:10.1001/jamapsychiatry.2018.1012)https://jamanetwork.com/journals/jamapsychiatry/fullarticle/2680571

(2018517) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Psykoosipotilaiden lääkitystä kannattaisi jatkaa ainakin kolmen vuoden ajan, vaikka oireet saataisiin kuriin jo vuodessa. Kärsivällisyys palkitaan muun muassa pienempänä psykoosien uusiutumisriskinä seuraavien kymmenen vuoden aikana.Tiedot käyvät ilmi Lancet Psychiatry -lehden julkaisemasta tutkimuksesta, jossa 180 hongkongilaispotilasta seurattiin kymmenen vuoden ajan. Potilaiden psykoosioireet olivat helpottaneet vuoden mittaisella lääkityksellä, minkä jälkeen heistä puolet jatkoi (400 mg ketiapiinia päivässä) ja puolelta lääkitys lopetettiin.Kymmenen vuoden seurannan aikana psykoosioireet uusiutuivat selvästi useammilla potilailla, joiden lääkitys oli lopetettu aikaisin, ja heistä useammat tarvitsivat jatkossakin psykoosilääkkeitä. Lisäksi he tekivät todennäköisemmin itsemurhan. Itsemurhia ei kuitenkaan ollut kovin paljon.

Tulokset on hyvä varmistaa lisätutkimuksissa, mutta ne viittaavat siihebn, että psykoosiin ensimmäistä kertaa sairastuvien lääkityksiä kannattaisi jatkaa mielellään kolmen vuoden ajan, vaikka lääkkeet tepsisivät nopeamminkin.
Psykoosi tarkoittaa mielisairautta, jossa todellisuudentaju on huomattavan vääristynyt ja potilaalla on vaikeuksia tunnistaa mikä on totta ja todellista ja mikä ei. Skitsofrenia on yleisin psykoottinen häiriö. Siihen sairastuu noin yksi sadasta. Varsinkin miehillä skitsofrenia johtaa usein syrjäytymiseen, naimattomuuteen ja alhaiseen sosiaaliseen ja taloudelliseen asemaan.Uutispalvelu Duodecim(Lancet Psychiatry 2018;DOI:10.1016/S2215-0366(18)30090-7)http://doi.org/10.1016/S2215-0366(18)30090-7

(000.000) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.