Rintasyövän seulominen mammografialla ja muilla menetelmillä pienentää ainakin 50–69-vuotiaiden naisten riskiä menehtyä rintasyöpään. Tuoreen yhdysvaltalaistutkimuksen mukaan näyttö seulontojen tehokkuudesta tätä nuorempien ja vanhempien naisten kohdalla on kuitenkin kiistanalainen. Suomessa mammografiaan kutsutaan 50–70-vuotiaat naiset joka toinen vuosi.

Yhdysvaltalaistutkijat kävivät läpi kaikki ennen vuotta 2015 rintasyöpäseulonnoista tehdyt tutkimukset ja analysoivat niiden tulokset uudelleen. Laatukriteerit täyttäviä satunnaistettuja tutkimuksia löytyi kahdeksan.

Analyysin perusteella rintasyöpäseulonnat ehkäisevät rintasyöpäkuolemia 50–59-vuotiailla ja 60–69-vuotiailla naisilla, mutta eivät alle 50-vuotiailla eivätkä todennäköisesti myöskään yli 70-vuotiailla naisilla. Käytännössä tulokset tarkoittavat, että mammografian ansiosta kahdeksan kymmenestätuhannesta 50–59-vuotiaasta naisesta ja 21 kymmenestätuhannesta 60–69-vuotiaasta naisesta säästyy rintasyöpäkuolemalta kymmenen vuoden seurannassa. Pitkälle edenneet rintasyövät vähentyvät seulontojen ansiosta kaikilla yli 50-vuotiailla. Seulonta ei vaikuttanut kokonaiskuolleisuuteen.

Rintasyöpäseulontojen tehokkuus on kyseenalaistettu viime vuosina, mutta nyt julkaistut tulokset puhuvat seulontojen puolesta. Yhdessä aikaisempien selvitysten kanssa tulokset viittaavatkin siihen, että ainakin viisi- ja kuusikymppisillä naisilla seulonnoista on enemmän hyötyä kuin haittaa. Osalla naisista mammografiassa havaitaan kuitenkin myös rintamuutoksia, jotka tarkemmissa tutkimuksissa osoittautuvat vaarattomiksi.

Tutkimus julkaistiin Annals of Internal Medicine -lehdessä.

Uutispalvelu Duodecim
(Annals of Internal Medicine 2016;164:244–255)
http://annals.org/article.aspx?articleid=2480753

Tekoäly-algoritmit voivat tulevaisuudessa auttaa patologeja tunnistamaan rintasyövän etäpesäkkeet kudosnäytteistä. Tällä hetkellä tekoäly näyttäisi suoriutuvan tehtävästä ainakin yhtä hyvin kuin ihminen, mutta tämä havaittiin keinotekoisessa koetilanteessa.
JAMA-lehden julkaisemassa tutkimuksessa 32 eri tekoälyn arvioita verrattiin kokeneiden patologien arvioihin samoista kudosnäytteistä. Digitaalisista näytekuvista piti onnistuneesti tunnistaa, oliko potilaan rintasyöpä lähettänyt etäpesäkkeitä imusolmukkeisiin.Tulosten perusteella parhaat tekoälyt olivat yhtä hyviä kuin kokenut patologi, joka sai tutkia näytteitä vapaasti niin pitkään kuin halusi. Tekoälyt sen sijaan päihittivät yhdentoista patologin ryhmäarvioinnin tilanteessa, jossa patologien piti tehdä arvionsa kiireessä.Tutkijat pitävät havaintojaan osoituksena syväoppimiseen perustuvien tekoälyjen soveltuvuudesta syövän kudosnäytteiden arviointiin, mutta näiden tulosten perusteella tekoälyt eivät vielä ole korvaamassa patologeja. Jos tulokset kuitenkin varmistuvat lisätutkimuksissa, jotka paremmin kuvaavat käytännön hoitotyössä vastaan tulevia tapauksia, tekoäly voi tulla patologien avuksi hyvinkin pian.Tekoälyjä on kokeiltu menestyksekkäästi myös mm. diabeettisen retinopatian eli verkkokalvotaudin tunnistamisessa.Uutispalvelu Duodecim (JAMA 2017;318:2199–2210)http://jamanetwork.com/journals/jama/fullarticle/10.1001/jama.2017.14585

(20171212) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Lääkärien kannattaisi kysyä potilailtaan heidän kävelyvauhdistaan, brittitutkimus vihjaa. Tutkimuksen mukaan tämä voisi paljastaa, ketkä potilaat ovat suurentuneessa vaarassa menehtyä seuraavien vuosien aikana. Brittien tulokset julkaistiin European Heart Journal -lehdessä, ja niiden perusteella potilaat, jotka arvioivat kävelevänsä hitaasti, menehtyivät seuraavien kuuden vuoden aikana todennäköisemmin kuin potilaat, jotka kävelivät mielestään ripeästi.Yhteys havaittiin varsinkin potilailla, joiden painoindeksi oli alhainen. Heillä hidas kävely liittyi kaksi kertaa suurempaan riskiin menehtyä seurannan aikana verrattuna samanpainoisiin nopeisiin kävelijöihin. Käden puristusvoima, joka kuvaa laajasti lihaskuntoa ja terveydentilaa, ennusti sekin kuolleisuutta, mutta pääasiassa vain miehillä.Hidas kävely on aiemminkin yhdistetty suurentuneeseen kuolleisuuteen, mutta lähinnä tutkimuksissa, joissa kävelyä on mitattu kokeellisesti. Nyt julkaistut tulokset laajentavat tietämystä ja osoittavat myös potilaiden omien arvioiden usein riittävän. Tuloksia kannattaa silti tulkita varoen, sillä kävelynopeuden lisäksi moni taustamuuttuja on voinut vaikuttaa yhteyteen. Tulokset perustuvat 230 000 naisen ja 190 000 miehen terveystietoihin. Kuusivuotisen seurannan aikana heistä 8 600 menehtyi. Osallistujista nuorimmat olivat 39-vuotiaita ja vanhimmat 74-vuotiaita. Keskimääräinen ikä oli 56 vuotta.Uutispalvelu Duodecim (European Heart Journal 2017;38:3232–3240)https://academic.oup.com/eurheartj/article/38/43/3232/4090989#100582361

(20171211) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.