Masennusta potevat sairastuvat tavallista herkemmin sydänsairauksiin, mutta masennuslääkkeiden rooli sairastumisissa on jäänyt epäselväksi. Tuoreen brittitutkimuksen mukaan suurin osa masennuslääkkeistä on kuitenkin tässä suhteessa turvallisia.

Tutkimuksen tarkoitus oli selvittää eroavatko eri masennuslääketyypit mahdollisilta sydänvaikutuksiltaan. Analyysi perustui 240 000 masennusdiagnoosin vuosina 2000–2011 saaneen 20–64-vuotiaan viisivuotiseen seurantaan.

Tutkijat eivät löytäneet viitteitä siitä, että serotoniinin takaisinoton estäjiä käyttävät sairastuisivat muita todennäköisemmin rytmihäiriöihin, sydäninfarkteihin tai aivoverenkiertohäiriöihin. Analyysi viittasi jopa siihen, että serotoniinin takaisinoton estäjien ja varsinkin fluoksetiinin käyttö voisi pienentää sairastumisriskejä. Sitalopraami, joka on joissain tutkimuksissa yhdistetty rytmihäiriöihin, ei tämän analyysin perusteella lisännyt rytmihäiriöitä edes suurina annoksina.

Trisykliset masennuslääkkeet näyttäisivät olevan hieman ongelmallisempia, sillä niiden käytön alkuvaiheeseen saattaa tulosten perusteella liittyä suurentunut rytmihäiriöriski. Tämä havaittiin erityisesti lofepramiinia käyttävillä.

Tutkijat pitävät tuloksiaan tervetulleina, sillä ne lievittävät pelkoa varsinkin serotoniinin takaisinoton estäjien sydänhaitoista. Kyseisiä lääkkeitä syö noin puolet masennuslääkkeitä käyttävistä, joten niihin liittyvät haittavaikutukset koskettavat monia.

Tulokset julkaistiin British Medical Journalissa.

Uutispalvelu Duodecim
BMJ 2016;352:1350)
http://dx.doi.org/10.1136/bmj.i1350

Köyhät ja pienituloiset yli 65-vuotiaat näyttäisivät sairastuvan dementiaan todennäköisemmin kuin varakkaat ikätoverit. Varakkuus saattaa olla mm. koulutusta vahvempi dementiariskitekijä, brittitutkimus osoittaa.Tutkimuksen perusteella köyhimpään viidennekseen kuuluvat sairastuivat dementiaan 70 prosenttia todennäköisemmin kuin varakkaimpaan viidennekseen lukeutuvat. Yhteys havaittiin riippumatta osallistujien koulutustasosta, asuinseudusta ja monista muista taustatekijöistä, jotka olisivat voineet selittää tulokset.
Varakkailla on monella tapaa enemmän mahdollisuuksia osallistua aivoja stimuloiviin kulttuuririentoihin ja elää monipuolista ja sosiaalista elämää, mikä tutkimusten mukaan ehkäisee tai lykkää muistisairauksia. Myös ruokavalio ja muut elintavat, jotka vaikuttavat dementiariskiin, riippuvat käytössä olevista tuloista. Kaikki muistia ylläpitävät toimet eivät kuitenkaan ole rahasta kiinni. Muun muassa säännöllinen peliharrastus, käsityöt ja nikkarointi on yhdistetty pienentyneeseen muistisairauksien vaaraan. Tutkimuksessa seurattiin 6 200 yli 65-vuotiasta brittiä keskimäärin kahdentoista vuoden ajan. Seurannan aikana 460 osallistujaa eli runsaat seitsemän prosenttia osallistujista sairastui dementiaan.Tutkimus julkaistiin JAMA Psychiatry -lehdessä.Uutispalvelu Duodecim(JAMA Psychiatry 2018;DOI:10.1001/jamapsychiatry.2018.1012)https://jamanetwork.com/journals/jamapsychiatry/fullarticle/2680571

(2018517) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Psykoosipotilaiden lääkitystä kannattaisi jatkaa ainakin kolmen vuoden ajan, vaikka oireet saataisiin kuriin jo vuodessa. Kärsivällisyys palkitaan muun muassa pienempänä psykoosien uusiutumisriskinä seuraavien kymmenen vuoden aikana.Tiedot käyvät ilmi Lancet Psychiatry -lehden julkaisemasta tutkimuksesta, jossa 180 hongkongilaispotilasta seurattiin kymmenen vuoden ajan. Potilaiden psykoosioireet olivat helpottaneet vuoden mittaisella lääkityksellä, minkä jälkeen heistä puolet jatkoi (400 mg ketiapiinia päivässä) ja puolelta lääkitys lopetettiin.Kymmenen vuoden seurannan aikana psykoosioireet uusiutuivat selvästi useammilla potilailla, joiden lääkitys oli lopetettu aikaisin, ja heistä useammat tarvitsivat jatkossakin psykoosilääkkeitä. Lisäksi he tekivät todennäköisemmin itsemurhan. Itsemurhia ei kuitenkaan ollut kovin paljon.

Tulokset on hyvä varmistaa lisätutkimuksissa, mutta ne viittaavat siihebn, että psykoosiin ensimmäistä kertaa sairastuvien lääkityksiä kannattaisi jatkaa mielellään kolmen vuoden ajan, vaikka lääkkeet tepsisivät nopeamminkin.
Psykoosi tarkoittaa mielisairautta, jossa todellisuudentaju on huomattavan vääristynyt ja potilaalla on vaikeuksia tunnistaa mikä on totta ja todellista ja mikä ei. Skitsofrenia on yleisin psykoottinen häiriö. Siihen sairastuu noin yksi sadasta. Varsinkin miehillä skitsofrenia johtaa usein syrjäytymiseen, naimattomuuteen ja alhaiseen sosiaaliseen ja taloudelliseen asemaan.Uutispalvelu Duodecim(Lancet Psychiatry 2018;DOI:10.1016/S2215-0366(18)30090-7)http://doi.org/10.1016/S2215-0366(18)30090-7

(000.000) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.