Herkästi stressaantuvat saattavat sairastua verenpainetautiin todennäköisemmin kuin stressiä paremmin sietävät. Yhteys on voimakas etenkin ylipainoisilla, tuore ruotsalaistutkimus osoittaa.

Hiljattain sama tutkijaryhmä liitti heikon stressin sietokyvyn myös suurentuneeseen riskiin sairastua aikuistyypin diabetekseen.

Nyt julkaistut tulokset perustuvat yli 1,5 miljoonan ruotsalaismiehen seurantaan. Miehille oli tehty kattava terveystarkastus kutsunnoissa vuosina 1969–1997. Tarkastukseen kuului puolituntinen psykologinen arviointi. Vuoteen 2012 mennessä 93 000 miehellä oli todettu verenpainetauti.

Tutkijat huomioivat analyysissa miesten sosiaalisen ja taloudellisen aseman, painoindeksin sekä mahdollisen perinnöllisen verenpainetautitaipumuksen, mutta ne eivät selittäneet huonon stressin sietokyvyn ja verenpaineongelmien yhteyttä. Herkimmin stressaantuvien riski sairastua oli noin 40 prosenttia suurempi kuin miesten, joiden kyky sietää stressiä arvioitin parhaimmaksi.

Stressaantumisen ja verenpainetaudin yhteys havaittiin riippumatta miesten painosta, mutta yhteys oli silti huomattavasti voimakkaampi ylipainoisilla kuin normaalipainoisilla. Ylipainoisten sairastumisriski oli peräti kolminkertainen, tutkijat havaitsivat.

Aiemmissa tutkimuksissa verenpainetauti on kehittynyt etenkin koehenkilöille, joiden verenpaine reagoi herkästi stressitilanteissa. Tämän lisäksi myös monet elintavat saattavat selittää yhteydet. On esimerkiksi mahdollista, että stressaantuneet ihmiset tupakoivat todennäköisemmin tai harrastavat vähemmän liikuntaa ja ovat siksi alttiimpia verenpainetaudille.

Tutkimus julkaistiin lääketieteellisessä Heart-lehdessä.

Uutispalvelu Duodecim
(Heart 2016;DOI:10.1136/heartjnl-2015-308597)
http://heart.bmj.com/content/early/2016/01/13/heartjnl-2015-308597.abstract

Tekoäly-algoritmit voivat tulevaisuudessa auttaa patologeja tunnistamaan rintasyövän etäpesäkkeet kudosnäytteistä. Tällä hetkellä tekoäly näyttäisi suoriutuvan tehtävästä ainakin yhtä hyvin kuin ihminen, mutta tämä havaittiin keinotekoisessa koetilanteessa.
JAMA-lehden julkaisemassa tutkimuksessa 32 eri tekoälyn arvioita verrattiin kokeneiden patologien arvioihin samoista kudosnäytteistä. Digitaalisista näytekuvista piti onnistuneesti tunnistaa, oliko potilaan rintasyöpä lähettänyt etäpesäkkeitä imusolmukkeisiin.Tulosten perusteella parhaat tekoälyt olivat yhtä hyviä kuin kokenut patologi, joka sai tutkia näytteitä vapaasti niin pitkään kuin halusi. Tekoälyt sen sijaan päihittivät yhdentoista patologin ryhmäarvioinnin tilanteessa, jossa patologien piti tehdä arvionsa kiireessä.Tutkijat pitävät havaintojaan osoituksena syväoppimiseen perustuvien tekoälyjen soveltuvuudesta syövän kudosnäytteiden arviointiin, mutta näiden tulosten perusteella tekoälyt eivät vielä ole korvaamassa patologeja. Jos tulokset kuitenkin varmistuvat lisätutkimuksissa, jotka paremmin kuvaavat käytännön hoitotyössä vastaan tulevia tapauksia, tekoäly voi tulla patologien avuksi hyvinkin pian.Tekoälyjä on kokeiltu menestyksekkäästi myös mm. diabeettisen retinopatian eli verkkokalvotaudin tunnistamisessa.Uutispalvelu Duodecim (JAMA 2017;318:2199–2210)http://jamanetwork.com/journals/jama/fullarticle/10.1001/jama.2017.14585

(20171212) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Lääkärien kannattaisi kysyä potilailtaan heidän kävelyvauhdistaan, brittitutkimus vihjaa. Tutkimuksen mukaan tämä voisi paljastaa, ketkä potilaat ovat suurentuneessa vaarassa menehtyä seuraavien vuosien aikana. Brittien tulokset julkaistiin European Heart Journal -lehdessä, ja niiden perusteella potilaat, jotka arvioivat kävelevänsä hitaasti, menehtyivät seuraavien kuuden vuoden aikana todennäköisemmin kuin potilaat, jotka kävelivät mielestään ripeästi.Yhteys havaittiin varsinkin potilailla, joiden painoindeksi oli alhainen. Heillä hidas kävely liittyi kaksi kertaa suurempaan riskiin menehtyä seurannan aikana verrattuna samanpainoisiin nopeisiin kävelijöihin. Käden puristusvoima, joka kuvaa laajasti lihaskuntoa ja terveydentilaa, ennusti sekin kuolleisuutta, mutta pääasiassa vain miehillä.Hidas kävely on aiemminkin yhdistetty suurentuneeseen kuolleisuuteen, mutta lähinnä tutkimuksissa, joissa kävelyä on mitattu kokeellisesti. Nyt julkaistut tulokset laajentavat tietämystä ja osoittavat myös potilaiden omien arvioiden usein riittävän. Tuloksia kannattaa silti tulkita varoen, sillä kävelynopeuden lisäksi moni taustamuuttuja on voinut vaikuttaa yhteyteen. Tulokset perustuvat 230 000 naisen ja 190 000 miehen terveystietoihin. Kuusivuotisen seurannan aikana heistä 8 600 menehtyi. Osallistujista nuorimmat olivat 39-vuotiaita ja vanhimmat 74-vuotiaita. Keskimääräinen ikä oli 56 vuotta.Uutispalvelu Duodecim (European Heart Journal 2017;38:3232–3240)https://academic.oup.com/eurheartj/article/38/43/3232/4090989#100582361

(20171211) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.