Työikäisten suomalaisten sepelvaltimotautikuolleisuus on vähentynyt 80 prosenttia 70-luvun jälkeen, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimus osoittaa. Kaksi kolmasosaa tästä johtuu tupakoinnin vähentymisestä sekä verenpaineen ja kolesterolin laskusta.

Arvostetussa British Medical Journal -lehdessä julkaistut tulokset osoittavat, miten suuri vaikutus sydäntautien riskitekijöillä ja niiden ehkäisyllä on kansanterveyteen. Tulokset perustuvat vuosina 1972–2012 kerättyyn FINRISKI-aineistoon, joka koostuu 35 000 itäsuomalaisen 35–64-vuotiaan miehen ja naisen terveys- ja kuolintiedoista.

Seurantavuosien aikana miesten sepelvaltimotautikuolleisuus väheni 82 prosenttia ja naisten 84 prosenttia. Samaan aikaan tupakoivien miesten määrä laski 53 prosentista 29 prosenttiin. Naisten tupakointi yleistyi vuosikymmenten kuluessa, mutta vuonna 2012 vain 19 prosenttia aineiston naisista tupakoi.

Kolesterolitasoissa nähtiin samankaltainen kehitys. Kun vuonna 1972 miesten ja naisten keskimääräinen kolesterolitaso oli noin 6,8 mmol/l, vuonna 2012 se oli enää 5,4 mmol/l. Myös verenpaine laski merkittävästi sekä miehillä että naisilla.

Tutkijat arvioivat, että havaitusta 80 prosentin kuolleisuusvähennyksestä noin kaksi kolmannesta selittyy edellä mainituilla muutoksilla riskitekijöissä. Miehillä tärkeää oli etenkin kolesterolin lasku ja naisilla myös verenpaineen lasku. Loput kehityksestä johtuu todennäköisesti ruokavalion monipuolistumisesta ja elintapojen parantumisesta sekä sydäntautien hoidon tehostumisesta. Myös diabeteksen ja muiden sairauksien hoidon parantuminen on vähentänyt sepelvaltimotautikuolleisuutta, tutkijat kirjoittavat.

Tutkimuksen teki tutkimusprofessori Pekka Jousilahden vetämä tutkijaryhmä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta.

Uutispalvelu Duodecim
(BMJ 2016;352:i721)
http://www.bmj.com/content/352/bmj.i721

Autoliikenteen päästöjen on monissa tutkimuksissa osoitettu altistavan sydän- ja verisuonitaudeille ja myös aivoverenkierron häiriöille. Tuore yhdysvaltalaistutkimus lisää näyttöä entisestään, ja osoittaa suurten katujen lähellä asuvien kaupunkilaisten sairastuvan muita todennäköisemmin aivoinfarkteihin.Tulokset julkaistiin Stroke-lehdessä, ja ne perustuvat pitkäaikaisen Northern Manhattan Studyn aineistoihin. Tutkimuksessa 3 300 manhattanilaista miestä ja naista seurattiin 15 vuoden ajan, ja tuona aikana heistä 11 prosenttia sairastui aivoinfarktiin.Riski sairastua aivoinfarktiin oli 40 prosenttia suurempi osallistujilla, jotka asuivat alle 100 metrin päässä suuresta ja tiheästi liikennöidystä kadusta, kun vertailukohtana olivat osallistujat, joiden koti oli ainakin 400 metrin päässä. Tarkemmassa analyysissa sairastumisriski oli kuitenkin suurentunut vain savuttomilla osallistujilla. Toisin sanoen tupakoivien sairastumisriskiin suuren kadun läheisyys ei vaikuttanut. Yhdysvaltalaisten tulokset lisäävät todisteita ilmansaasteiden terveyshaitoista ja osoittavat niiden vaihtelevan jopa saman kaupunginosan sisällä. Joidenkin arvioiden mukaan mahdollisesti jopa kolmannes kaikista aivoverenkiertohäiriöistä olisi yhteydessä ilmansaasteisiin. Erityisesti saasteet ovat ongelma köyhissä ja kehittyvissä maissa.Uutispalvelu Duodecim(Stroke 2018;49:835–841)http://doi.org/10.1161/STROKEAHA.117.019580

(2018522) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Diabeteksen taloudelliset vaikutukset mittavia – näkyy myös tuottavuudessa

Diabeteksesta aiheutuu suuria taloudellisia menetyksiä, ja ne tulevat myös jatkossa kasvamaan, tuore selvitys osoittaa. Jos arviot pitävät paikkansa, vuonna 2030 diabetekseen saattaa upota globaalisti jopa 2 200 miljardia euroa vuosittain.Tiedot perustuvat 180 maata kattavaan mallinnukseen, jossa arvioitiin aikuisten diabeteksen vaikutuksia bruttokansantuotteeseen.Mallinnuksen perusteella vuonna 2015 diabetes aiheutti maiden bruttokansantuotteisiin arviolta 1 100 miljardin euron loven, mutta vuoteen 2030 mennessä vuosittainen summa tulee kasvamaan positiivisimmissa laskelmissa 1 800 miljardiin ja nykytahdilla 2 200 miljardiin euroon.Samassa lehdessä julkaistiin myös australialaisselvitys, jossa arvioitiin diabeteksen vaikutuksia tuottavuuteen. Arvion perusteella diabetes ja siitä aiheutuvat kuolemat vähentävät tuottavuutta noin 12 prosenttia, ja vaikutus nähdään varsinkin nuorilla potilailla.Arvioiden mukaan globaalisti noin 425 miljoonaa aikuista sairastaa diabetesta. Suomalaisista noin 500 000 sairastaa tyypin 2 diabetesta, mutta luku on todennäköisesti suurempi eikä merkittävä osa potilaista tiedä sairastuneensa. Tyypin 1 diabetesta sairastaa noin 50 000 suomalaista. Uutispalvelu Duodecim(Diabetes Care 2018;41:963–970) http://doi.org/10.2337/dc17-1962(Diabetes Care 2018;41:979–984)http://doi.org/10.2337/dc17-2138

(2018522) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.