Suuret, kerran kuukaudessa annettavat D-vitamiiniannokset eivät paranna vanhusten toimintakykyä eivätkä vähennä kaatumisia. Tuoreen sveitsiläistutkimuksen perusteella suuria annoksia saavat saattavat kaatua jopa muita todennäköisemmin.

D-vitamiinin puutos heikentää lihaksia ja toimintakykyä ja tämän vuoksi vitamiinilisien on ajateltu vähentävän kaatuilua. Tutkimusnäyttö tästä on kuitenkin ollut vähäistä.

Nyt julkaistut tulokset perustuvat 200 keskimäärin 78-vuotiaan kotonaan asuvan sveitsiläisen vuoden mittaiseen seurantaan. Seurannan ajan osallistujat saivat D3-vitamiinia 24 000 IU tai 60 000 IU kuukaudessa. Kolmas ryhmä sai 24 000 IU:n annoksen ja 300 mikrogrammaa kalsifediolia, joka on D-vitamiinin esiaste. Kaikki osallistujat olivat kaatuneet vähintään kerran aikaisemmin. Osallistujista 60 prosenttia kärsi D-vitamiinin puutoksesta tutkimuksen alussa.

Suurempia 60 000 IU:n annoksia tai 24 000 IU:ta kalsifediolin kanssa saaneiden veren D-vitamiinipitoisuus suureni suositusten mukaiselle tasolle todennäköisemmin kuin pienemmän annoksen saaneiden, mutta tämä ei näkynyt lainkaan osallistujien alaraajojen toimintakyvyssä.

Suotuisten vaikutusten sijaan vuoden mittainen seuranta osoitti kaatuilun selvästi yleisemmäksi suurempia annoksia saaneiden ryhmässä. Pienimmän eli 24 000 IU:n annoksen saaneista 48 prosenttia kaatui seurannan aikana, kun suurempia annoksia saaneista kaatui 66 prosenttia.

Tutkijat eivät osaa sanoa, miksi suuria annoksia saaneet kaatuivat muita todennäköisemmin. Yksi selitys voisi olla parantunut liikkumiskyky, minkä vuoksi myös kaatumiset olisivat todennäköisempiä. Analyysi ei kuitenkaan tukenut tätä selitystä.

Kunnes tulokset varmistetaan ja ilmiölle löytyy selitys, tutkijat suosittavat varmuuden vuoksi välttämään näin suuria kerta-annoksia iäkkäillä. Päivittäiset ja pienemmät annokset ovat parempi ja huomattavasti yleisempi vaihtoehto.

Suomalaissuositusten mukaan lasten ja aikuisten D-vitamiinin saanti ruoasta tai vitamiinivalmisteista olisi hyvä olla ainakin 10 mikrogrammaa eli 400 IU päivässä ja yli 75-vuotiailla tuplasti enemmän eli 800 IU päivässä. Sveitsiläisten tutkimuksessa 24 000 IU:n kuukausiannos vastasi tätä yli 75-vuotiaiden suositustasoa.

Suomalaisten saanti jää yleensä suosituksia vähäisemmäksi etenkin syys- ja talvisaikaan. Kesällä auringonvalo riittää turvaamaan D-vitamiinin saannin, mutta muulloin se pitää hankkia ruoasta, kuten kalasta ja vitaminoiduista margariineista ja maitotuotteista tai vitamiinilisistä.

Tutkimus julkaistiin Jama Internal Medicine -lehdessä.

Uutispalvelu Duodecim
(Jama Internal Medicine 20116;DOI:10.1001/jamainternmed.2015.7148)
http://dx.doi.org/10.1001/jamainternmed.2015.7148

Tupakoinnin lopettaminen on vaikeaa, mutta osalle se olisi helpompaa, jos heille tarjottaisiin rahapalkintoja lopettamisesta. Pelkät ilmaiset nikotiinikorvaushoidot tai sähkötupakka eivät sen sijaan auta kuin harvoja. Tiedot käyvät ilmi New England Journal of Medicinessä julkaistusta tutkimuksesta. Tutkimus toteutettiin 54 yrityksessä ja osana sitä kaikille tupakoiville työntekijöille tarjottiin valistusta ja tekstiviestipohjaista tukea tupakoinnin lopettamisessa.
Tuen lisäksi osa tupakoitsijoista sai ilmaiseksi nikotiinikorvaustuotteita tai tupakkavieroituksessa auttavia lääkkeitä ja tarvittaessa sähkötupakkaa. Osa sai ilmaiseksi pelkkää sähkötupakkaa.

Kahdessa ryhmässä vieroitusapujen lisäksi osallistujat saivat myös 600 dollaria palkintoina, jos he onnistuivat pysymään savuttomina puolen vuoden ajan tutkimuksen päätyttyä.

Analyysin perusteella puolen vuoden kuluttua hyvin harva tupakoitsija oli onnistunut lopettamaan tupakoinnin, mutta ryhmien välillä oli eroja. Pelkkää valistusta ja tukea saaneista ainoastaan 0,1 prosenttia oli pysynyt savuttomina. Paljon paremmin eivät pärjänneet myöskään nikotiinikorvaustuotteita, lääkkeitä ja sähkötupakkaa ilmaiseksi saaneet. Heistä vain 0,5 prosenttia lopetti tupakoinnin. Pelkän sähkötupakan avulla yrittäneistäkin vain 1 prosentti oli savuttomia puolen vuoden kuluttua. Tutkimukseen osallistui 6 000 tupakoitsijaa.

Rahapalkintoryhmäläisistä 2–3 prosenttia oli savuttomia seurannan päättyessä, mikä oli selvästi paremmin kuin muissa ryhmissä, mutta ei silti kovin hyvin. Kuva muuttui kuitenkin jonkin verran, kun analyysi rajattiin niihin osallistujiin, jotka myös käyttivät heille tarjottuja tuotteita ja palveluita. Näistä hyvin motivoituneista osallistujista noin 13 prosenttia onnistui lopettamaan. Luku on samaa tasoa kuin aiemmissa tutkimuksissa.Tulokset osoittavat rahapalkintojen voivan kannustaa osaa tupakoitsijoita tupakoinnin lopettamisessa, mutta ne kuvaavat myös hyvin sitä, miten vaikeaa tupakoinnin lopettaminen on. Tupakoinnin lopettaminen vaatii usein ainakin 3–4 yritystä. Suomalaisista aikuisista miehistä 13 prosenttia ja naisista 10 prosenttia tupakoi päivittäin.Uutispalvelu Duodecim(NEJM 2018;DOI:10.1056/NEJMsa1715757)http://doi.org/10.1056/NEJMsa1715757

(2018524) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Kananmunien pelättiin pitkään aiheuttavan sydänsairauksia, mutta tutkimustiedon myötä pelot ovat osoittautuneet turhiksi. Nyt tutkimukset päinvastoin viittaavat siihen, että kananmunia säännöllisesti nauttivat saattavat säästyä sydän- ja verisuonitaudeilta muita todennäköisemmin.Tiedot käyvät ilmi suuresta kiinalaistutkimuksesta, jossa yli 500 000 aikuista kiinalaista seurattiin yhdeksän vuoden ajan. Osallistujat olivat keskimäärin 50-vuotiaita.
Kun tutkijat yhdistivät tiedot osallistujien ruokailutottumuksista ja sairastumisista, he havaitsivat päivittäin kananmunia nauttivien riskit pienimmiksi. Verrattuna osallistujiin, jotka söivät kananmunia hyvin harvoin, munia lähes päivittäin syövät säästyivät todennäköisemmin iskeemiseltä sydäntaudilta, aivoinfarktilta, aivoverenvuodolta ja vakavilta sepelvaltimotautioireilta. Sairastumisriskit olivat noin 10 prosenttia pienempiä eli mahdollinen vaikutus ei ollut suuren suuri. Yhteys oli kuitenkin selvästi voimakkaampi aivoverenvuotojen kohdalla, sillä niitä todettiin 26 prosenttia vähemmän osallistujilla, jotka söivät kananmunia lähes päivittäin.Kananmunien on aiemminkin osoitettu pienentävän niitä säännöllisesti nauttivien sydänriskejä, mutta tuloksia kannattaa silti tulkita varoen. Kananmuniin liitetyt sydänhyödyt eivät olleet kovin suuria, ja kananmunien lisäksi hyvin monet muutkin seikat ovat voineet vaikuttaa nyt havaittuihin yhteyksiin. Tuloksista voi kuitenkin turvallisesti päätellä sen, etteivät kananmunat suurenna sydänriskejä ainakaan maltillisissa määrissä nautittuna.Tutkimus julkaistiin Heart-lehdessä. Uutispalvelu Duodecim(Heart 2018;DOI:10.1136/heartjnl-2017-312651)http://doi.org/10.1136/heartjnl-2017-312651

(2018523) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.