Arviolta 90 prosenttia aivoinfarkteista ja aivoverenvuodoista liittyy riskitekijöihin, jotka olisi mahdollista ehkäistä, Lancet Neurologyn julkaisemat tulokset osoittavat. Varsinkin ilmansaasteet ovat nousseet globaalisti merkittäväksi ongelmaksi.

Globaalisti tarkasteltuna tärkeimmät aivoverenkiertohäiriöiden riskitekijät ovat korkea verenpaine, lihavuus, liika suola, liian vähäinen hedelmien, kasvisten ja täysjyväviljojen syönti, tupakointi, korkea veren glukoositaso sekä ympäristön ilmansaasteet ja koti-ilman saasteet (esim. puusavu).

Ilmansaasteet yksistään vastasivat noin kolmanneksesta aivoverenkiertohäiriöihin liitetystä taakasta. Erityisesti ne olivat ongelma köyhissä ja kehittyvissä maissa.

Tulokset perustuvat vuosilta 1990–2013 kerättyyn aineistoon 188 eri maasta. Tutkimuksen tarkoitus oli arvioida miten suurelta osin aivoverenkiertohäiriöt ja niistä aiheutuvat moninaiset terveysongelmat olisi ehkäistävissä. Tutkimuksessa tarkasteltiin kaikkiaan 17 eri riskitekijän vaikutuksia.

Vuosittain noin 15 miljoonaa ihmistä sairastuu aivoinfarktiin tai aivoverenvuotoon ja heistä lähes 6 miljoonaa menehtyy ja 5 miljoonaa vammautuu pysyvästi. Nyt julkaistut tulokset osoittavat, että merkittävä osa sairastumisista ja kuolemista olisi ehkäistävissä elämäntapamuutoksilla, mutta varsinkin valtioiden lainsäädännöllisillä toimilla. Tiukemmat ympäristösäädökset sekä terveyskäyttäytymisen ohjaaminen verotuksella ovat tehokkaita keinoja, tutkijat kirjoittavat.

Uutispalvelu Duodecim
(Lancet Neurology 2016;DOI:10.1016/S1474-4422(16)30073-4)
http://dx.doi.org/10.1016/S1474-4422(16)30073-4

Tekoäly-algoritmit voivat tulevaisuudessa auttaa patologeja tunnistamaan rintasyövän etäpesäkkeet kudosnäytteistä. Tällä hetkellä tekoäly näyttäisi suoriutuvan tehtävästä ainakin yhtä hyvin kuin ihminen, mutta tämä havaittiin keinotekoisessa koetilanteessa.
JAMA-lehden julkaisemassa tutkimuksessa 32 eri tekoälyn arvioita verrattiin kokeneiden patologien arvioihin samoista kudosnäytteistä. Digitaalisista näytekuvista piti onnistuneesti tunnistaa, oliko potilaan rintasyöpä lähettänyt etäpesäkkeitä imusolmukkeisiin.Tulosten perusteella parhaat tekoälyt olivat yhtä hyviä kuin kokenut patologi, joka sai tutkia näytteitä vapaasti niin pitkään kuin halusi. Tekoälyt sen sijaan päihittivät yhdentoista patologin ryhmäarvioinnin tilanteessa, jossa patologien piti tehdä arvionsa kiireessä.Tutkijat pitävät havaintojaan osoituksena syväoppimiseen perustuvien tekoälyjen soveltuvuudesta syövän kudosnäytteiden arviointiin, mutta näiden tulosten perusteella tekoälyt eivät vielä ole korvaamassa patologeja. Jos tulokset kuitenkin varmistuvat lisätutkimuksissa, jotka paremmin kuvaavat käytännön hoitotyössä vastaan tulevia tapauksia, tekoäly voi tulla patologien avuksi hyvinkin pian.Tekoälyjä on kokeiltu menestyksekkäästi myös mm. diabeettisen retinopatian eli verkkokalvotaudin tunnistamisessa.Uutispalvelu Duodecim (JAMA 2017;318:2199–2210)http://jamanetwork.com/journals/jama/fullarticle/10.1001/jama.2017.14585

(20171212) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Lääkärien kannattaisi kysyä potilailtaan heidän kävelyvauhdistaan, brittitutkimus vihjaa. Tutkimuksen mukaan tämä voisi paljastaa, ketkä potilaat ovat suurentuneessa vaarassa menehtyä seuraavien vuosien aikana. Brittien tulokset julkaistiin European Heart Journal -lehdessä, ja niiden perusteella potilaat, jotka arvioivat kävelevänsä hitaasti, menehtyivät seuraavien kuuden vuoden aikana todennäköisemmin kuin potilaat, jotka kävelivät mielestään ripeästi.Yhteys havaittiin varsinkin potilailla, joiden painoindeksi oli alhainen. Heillä hidas kävely liittyi kaksi kertaa suurempaan riskiin menehtyä seurannan aikana verrattuna samanpainoisiin nopeisiin kävelijöihin. Käden puristusvoima, joka kuvaa laajasti lihaskuntoa ja terveydentilaa, ennusti sekin kuolleisuutta, mutta pääasiassa vain miehillä.Hidas kävely on aiemminkin yhdistetty suurentuneeseen kuolleisuuteen, mutta lähinnä tutkimuksissa, joissa kävelyä on mitattu kokeellisesti. Nyt julkaistut tulokset laajentavat tietämystä ja osoittavat myös potilaiden omien arvioiden usein riittävän. Tuloksia kannattaa silti tulkita varoen, sillä kävelynopeuden lisäksi moni taustamuuttuja on voinut vaikuttaa yhteyteen. Tulokset perustuvat 230 000 naisen ja 190 000 miehen terveystietoihin. Kuusivuotisen seurannan aikana heistä 8 600 menehtyi. Osallistujista nuorimmat olivat 39-vuotiaita ja vanhimmat 74-vuotiaita. Keskimääräinen ikä oli 56 vuotta.Uutispalvelu Duodecim (European Heart Journal 2017;38:3232–3240)https://academic.oup.com/eurheartj/article/38/43/3232/4090989#100582361

(20171211) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.