Tyydyttyneiden rasvojen eli ns. kovien rasvojen vähentäminen pienentää sydänriskejä, mutta vaikutus voi hyvinkin riippua siitä, mitä niiden sijasta alkaa syödä. Riskit pienentyvät, jos kovia rasvoja korvaa terveellisillä rasvoilla tai täysjyväviljalla ja hyvillä hiilihydraateilla.

Tuoreen tutkimuksen tulokset perustuvat kahden suuren tutkimuksen aineistoihin, jotka koostuvat lähes 130 000 miehen ja naisen terveystiedoista. Osallistujia seurattiin 24–30 vuotta, ja tuona aikana heistä 7 700 sairastui sepelvaltimotautiin. Tutkimus on laadukkaimpia ja suurimpia tästä aiheesta tehtyjä selvityksiä. Tulokset julkaistiin Journal of American College of Cardiology -lehdessä.

Kovien rasvojen vaihtaminen monityydyttymättömiin rasvoihin tai täysjyväviljoihin pienensi sydänriskejä, mutta vaikutusta ei havaittu, jos kovien rasvojen paikan täytti ns. huonoilla hiilihydraateilla, kuten sokerilla, valkoisella vehnäleivällä, riisillä tai perunalla. Myös huonojen hiilihydraattien vähentäminen ja niiden korvaaminen monityydyttymättömillä rasvoilla tai täysjyväviljalla pienensi sepelvaltimotaudin vaaraa.

Havainnot saattavat selittää miksi joissain tutkimuksissa kovien rasvojen vähentäminen ei ole pienentänyt sydänriskejä. Niissä kovat rasvat ovat todennäköisesti korvautuneet huonoilla hiilihydraateilla eikä terveellisemmillä vaihtoehdoilla.

Julkaistu tutkimus on poikkeuksellisen hyvin tehty ja perustuu suureen aineistoon, joten sen tuloksia voi pitää erittäin luotettavina. Tulostensa perusteella tutkijat suosittavat, että pelkän kovien rasvojen vähentämisen sijaan ihmisiä neuvotaan myös siinä, mitä niiden tilalle kannattaa ottaa. Terveellisiä rasvoja saa kasviöljyistä, kalasta, siemenistä ja pähkinöistä. Hyviä hiilihydraatteja saa täysjyväviljatuotteista ja kasviksista.

Tulokset ovat nykyisten ravitsemussuositusten mukaisia.

Uutispalvelu Duodecim
(Journal of American College of Cardiology 2015;66:1538–1548)
http://content.onlinejacc.org/article.aspx?articleID=2445322#Abstract

Maitotuotteita päivittäin käyttävien on joissain tutkimuksissa havaittu olevan pienentyneessä sydänoireiden ja aivoverenkiertohäiriöiden vaarassa. Uusimmassa Lancet-lehdessä julkaistu suuri tutkimus antaa lisää näyttöä tästä, mutta tulokset eivät silti ole aukottomia.Tutkimus on tervetullut, sillä se on ensimmäinen suuri, eri ruokakulttuureja ja viisi mannerta kattava selvitys maitotuotteiden sydänvaikutuksista. Tutkimukseen osallistui lähes 140 000 henkilöä 21 eri maasta. Maat olivat pääosin köyhiä tai keskituloisia. Osallistujien maitotottumuksista kyseltiin yhdeksänvuotisen seurannan aluksi, ja seurannan aikana hieman alle 11 000 heistä sairastui tai menehtyi sydän- ja verisuonitauteihin tai aivoverenkiertohäiriöön.Analyysin perusteella päivittäin ainakin kahdesti maitotuotteita nauttivat sairastuivat sydän- ja verisuonitauteihin ja menehtyivät niihin noin viidenneksen epätodennäköisemmin kuin osallistujat, jotka eivät käyttäneet maitotuotteita. Myös aivoverenkiertohäiriöt olivat maitoa käyttävillä harvinaisempia, ja yhteys oli jopa voimakkaampi kuin sydänoireiden kohdalla.Havainnot ovat mielenkiintoinen viittaus maitotuotteiden mahdollisista terveyshyödyistä köyhissä ja keskituloisissa maissa, joissa monissa maito ei ole keskeinen osa ruokakulttuuria. Tuloksista on kuitenkin vaikea päätellä, mikä tarkalleen maitotuotteissa tai niitä päivittäin käyttävissä selittää suotuisat vaikutukset.Yksi mahdollinen mekanismi on verenpaine, jonka hallinnassa maitotuotteilla saattaa olla osansa. Kalium, magnesium ja kalsium – joita maidossa on runsaasti – voivat laskea verenpainetta, mikä puolestaan pienentää sydänoireiden ja aivoverenkiertohäiriöiden vaaraa. Hapattamalla tehty jogurtti saattaa myös vaikuttaa suoliston bakteerikantojen välityksellä.Vaikka tulokset viittaavat maitotuotteiden ja myös täysrasvaisten maitotuotteiden terveellisyyteen, tutkimuksen menetelmälliset rajoitukset, nuorehko osallistujakunta ja lyhyehkö seuranta-aika jättävät myös paljon sijaa epäilyille. Tulosten perusteella voi kuitenkin todeta, että maitotuotteiden päivittäinen käyttö ei ole ainakaan haitaksi.Tutkimus julkaistiin Lancet-lehdessä.Uutispalvelu Duodecim(Lancet 2018;DOI:10.1016/S0140-6736(18)31812-9)http://doi.org/10.1016/S0140-6736(18)31812-9

(000.000) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Muistisairauksia potevista suuri osa jatkaa seksielämäänsä sairaudestaan huolimatta, yhdysvaltalaistutkimus osoittaa. Lääkärien olisi hyvä huomioida tämä muistipotilaita hoitaessaan, ja ottaa myös iän myötä yleistyvät seksielämän vaikeudet puheeksi vastaanotolla.
Tutkimus julkaistiin Journal of the American Geriatrics Society -lehdessä, ja se perustuu 3 200 kotonaan asuvan keskimäärin 72-vuotiaan kyselyvastauksiin.Tulosten perusteella seksuaalisesti aktiivisia oli 59 prosenttia parisuhteessa olevista muistisairaista miehistä ja 51 prosenttia muistisairaista naisista. Yli 80-vuotiaistakin 40 prosenttia kertoi olevansa seksuaalisesti aktiivisia.Potenssihäiriöt, haluttomuus ja muut sukupuolielämän ongelmat olivat hyvin yleisiä. Niistä kärsi kolmannes dementiaa sairastavista miehistä ja joka kymmenes nainen. Suurin osa vastaajista koki seksuaalisuuden olevan merkittävä osa heidän elämäänsä.Yhdysvaltalaisten tulokset ovat tärkeä muistutus seksuaalisuuden ja seksin merkityksestä myös muistisairaille ja heidän partnereilleen. Uutispalvelu Duodecim(Journal of the American Geriatrics Society 2018;DOI:10.1111/jgs.15511)http://doi.org/10.1111/jgs.15511

(000.000) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.