Brittitutkimuksen mukaan viikonloppuisin synnyttävillä on jonkin verran enemmän riskejä ja ongelmia kuin arkipäivänä synnyttävillä. Ero on pieni, mutta silti havaittavissa.

Tulokset julkaistiin British Medical Journalissa, ja niiden perusteella viikonloppuisin synnyttävillä on enemmän tulehduksia. Lisäksi kohtukuoleman riski ja vauvan riski kuolla synnytystä seuraavan viikon aikana on heillä hieman suurempi.

Käytännössä erot eivät olleet kovin suuria. Viikonloppuisin tuhatta synnytystä kohden sattui 7,1 kohtukuolemaa, kun arkipäivinä niitä sattui 6,5 tuhatta synnytystä kohden. Äidin tulehduksia sattui viikonloppuisin tuhatta synnytystä kohden 8,7 ja arkisin 8,2.

Vähiten komplikaatioita tapahtui tiistaisin. Jos komplikaatioiden riski olisi tiistain tasolla kaikkina viikonpäivinä, tutkijat laskivat kohtukuolemien vähentyvän 770:llä vuosittain. Äitien tulehdukset vähentyisivät 470 tapauksella vuosittain.

Tutkijat yrittivät myös selvittää, mistä viikonloppuisin havaitut riskit johtuivat, mutta selvää syytä ei löytynyt. Tutkijat pystyivät kuitenkin sulkemaan pois sen mahdollisuuden, että syy olisi henkilökunnan määrässä.

Viikonloppuilmiö on aikaisemmin havaittu myös muissa potilasryhmissä. Muun muassa sydänkohtaukset ja aivohalvaukset ovat useammin kohtalokkaita viikonloppuisin. Samoin kirurgiset toimenpiteet saattavat olla vaarallisempia viikonloppuna. Pienimmillään riskit ovat tutkimusten mukaan alkuviikosta.

Tulokset perustuvat yli 1,3 miljoonan synnytyksen ja synnyttäjän tietoihin vuosilta 2010–2012.

Uutispalvelu Duodecim
(BMJ 2015;351:h5774)
http://www.bmj.com/content/351/bmj.h5774

Köyhät ja pienituloiset yli 65-vuotiaat näyttäisivät sairastuvan dementiaan todennäköisemmin kuin varakkaat ikätoverit. Varakkuus saattaa olla mm. koulutusta vahvempi dementiariskitekijä, brittitutkimus osoittaa.Tutkimuksen perusteella köyhimpään viidennekseen kuuluvat sairastuivat dementiaan 70 prosenttia todennäköisemmin kuin varakkaimpaan viidennekseen lukeutuvat. Yhteys havaittiin riippumatta osallistujien koulutustasosta, asuinseudusta ja monista muista taustatekijöistä, jotka olisivat voineet selittää tulokset.
Varakkailla on monella tapaa enemmän mahdollisuuksia osallistua aivoja stimuloiviin kulttuuririentoihin ja elää monipuolista ja sosiaalista elämää, mikä tutkimusten mukaan ehkäisee tai lykkää muistisairauksia. Myös ruokavalio ja muut elintavat, jotka vaikuttavat dementiariskiin, riippuvat käytössä olevista tuloista. Kaikki muistia ylläpitävät toimet eivät kuitenkaan ole rahasta kiinni. Muun muassa säännöllinen peliharrastus, käsityöt ja nikkarointi on yhdistetty pienentyneeseen muistisairauksien vaaraan. Tutkimuksessa seurattiin 6 200 yli 65-vuotiasta brittiä keskimäärin kahdentoista vuoden ajan. Seurannan aikana 460 osallistujaa eli runsaat seitsemän prosenttia osallistujista sairastui dementiaan.Tutkimus julkaistiin JAMA Psychiatry -lehdessä.Uutispalvelu Duodecim(JAMA Psychiatry 2018;DOI:10.1001/jamapsychiatry.2018.1012)https://jamanetwork.com/journals/jamapsychiatry/fullarticle/2680571

(2018517) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Psykoosipotilaiden lääkitystä kannattaisi jatkaa ainakin kolmen vuoden ajan, vaikka oireet saataisiin kuriin jo vuodessa. Kärsivällisyys palkitaan muun muassa pienempänä psykoosien uusiutumisriskinä seuraavien kymmenen vuoden aikana.Tiedot käyvät ilmi Lancet Psychiatry -lehden julkaisemasta tutkimuksesta, jossa 180 hongkongilaispotilasta seurattiin kymmenen vuoden ajan. Potilaiden psykoosioireet olivat helpottaneet vuoden mittaisella lääkityksellä, minkä jälkeen heistä puolet jatkoi (400 mg ketiapiinia päivässä) ja puolelta lääkitys lopetettiin.Kymmenen vuoden seurannan aikana psykoosioireet uusiutuivat selvästi useammilla potilailla, joiden lääkitys oli lopetettu aikaisin, ja heistä useammat tarvitsivat jatkossakin psykoosilääkkeitä. Lisäksi he tekivät todennäköisemmin itsemurhan. Itsemurhia ei kuitenkaan ollut kovin paljon.

Tulokset on hyvä varmistaa lisätutkimuksissa, mutta ne viittaavat siihebn, että psykoosiin ensimmäistä kertaa sairastuvien lääkityksiä kannattaisi jatkaa mielellään kolmen vuoden ajan, vaikka lääkkeet tepsisivät nopeamminkin.
Psykoosi tarkoittaa mielisairautta, jossa todellisuudentaju on huomattavan vääristynyt ja potilaalla on vaikeuksia tunnistaa mikä on totta ja todellista ja mikä ei. Skitsofrenia on yleisin psykoottinen häiriö. Siihen sairastuu noin yksi sadasta. Varsinkin miehillä skitsofrenia johtaa usein syrjäytymiseen, naimattomuuteen ja alhaiseen sosiaaliseen ja taloudelliseen asemaan.Uutispalvelu Duodecim(Lancet Psychiatry 2018;DOI:10.1016/S2215-0366(18)30090-7)http://doi.org/10.1016/S2215-0366(18)30090-7

(000.000) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.