Sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisin kuolinsyy ympäri maailmaa, mutta osassa Euroopan maista syöpä on nykyään niitäkin suurempi tappaja. Taustalla on sydänsairauksien vähentyminen kyseisissä maissa.

European Heart Journalin julkaisema analyysi osoittaa näin olevan kahdessatoista maassa – Belgiassa, Tanskassa, Ranskassa, Italiassa, Luxemburgissa, Hollannissa, Portugalissa, Sloveniassa, Espanjassa ja Iso-Britanniassa sekä Norjassa ja Israelissa. Analyysissa käytettiin WHO:n määritelmää, jossa Eurooppaan luetaan kaikkiaan 53 maata.

Tulokset kuvastavat Euroopan maiden välisiä terveyseroja. Karkeasti jaoteltuna sydänsairaudet ja monet muut terveysongelmat kasautuvat varsinkin Itä-Eurooppaan ja EU:n ulkopuolisiin maihin, mikä on havaittu tutkimuksissa tätäkin ennen. Tutkimus ei paljasta, miksi sydän- ja verisuonitaudit ovat vähentyneet niin paljon läntisessä Euroopassa, mutta ei itäisessä. Todennäköisesti selitys löytyy elämäntavoista ja mm. erilaisista juomakulttuureista.

Kaikkiaan sydän- ja verisuonitaudit aiheuttavat 45 prosenttia kaikista eurooppalaisten kuolemista. Käytännössä tämä tarkoittaa noin neljää miljoonaa kuolemaa vuosittain.

Suomessa sekä miesten että naisten sydäntautikuolleisuus on laskenut edeltävän vuosikymmenen aikana. Meillä sadastatuhannesta miehestä vuosittain noin 500 menehtyy sydänsairauksiin, ja yhtä monesta naisesta menehtyy noin 300. Syöpään kuolee sadastatuhannesta miehestä vuosittain noin 100 ja naisista noin 70.

Uutispalvelu Duodecim
(European Heart Journal 2016;DOI:10.1093/eurheartj/ehw334)
http://eurheartj.oxfordjournals.org/content/early/2016/08/10/eurheartj.e...

Tyypin 1 diabetesta eli niin sanottua nuoruustyypin diabetesta potevat sairastuvat tavallista herkemmin myös sydämen eteisvärinään. Riski koskee varsinkin naispotilaita, ruotsalaistutkimus osoittaa. Eteisvärinä on yleisin sydämen rytmihäiriö.
Laajoihin rekisteriaineistoihin perustuvan tutkimuksen mukaan tyypin 1 diabetesta sairastavan naisen riski sairastua eteisvärinään on 50 prosenttia suurempi ja miehen 13 prosenttia suurempi kuin terveen samanikäisen.
Eteisvärinään sairastuivat varsinkin potilaat, joiden sokeriaineenvaihdunta oli heikolla tolalla. Myös munuaiskomplikaatioista kärsivät olivat alttiita sairastumaan.
Eteisvärinän ja tyypin 1 diabeteksen yhteyksiä ei ole juurikaan tutkittu tätä ennen. Havainnot eivät kuitenkaan ole yllättäviä, sillä tyypin 1 diabetes altistaa monille sydän- ja verisuonitautioireille.
Tutkimus perustuu 36 000 diabeetikon ja 180 000 terveen verrokin rekisteritietoihin vuosilta 2001–2013.
Eteisvärinää potee joka kymmenes yli 65-vuotias. Se suurentaa varsinkin aivoverenkiertohäiriöiden vaaraa ja aiheuttaa mm. sydämen tykytystä, hengenahdistusta ja väsymystä.
Tyypin 1 diabetesta sairastaa noin 50 000 suomalaista. Uutispalvelu Duodecim
(Lancet Diabetes & Endocrinology 2017;DOI:10.1016/S2213-8587(17)30262-0)https://doi.org/10.1016/S2213-8587(17)30262-0

(20171018) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Huomattavasti heikentynyt hajuaisti voi iäkkäillä olla ensimmäisiä merkkejä kehittymässä olevasta dementiasta. Yhdysvaltalaistutkijoiden havainnot vahvistavat viimevuosina kertynyttä tutkimusnäyttöä hajuaistin heikkenemisen ja muistisairauksien yhteydestä.

Havainnot perustuvat viisivuotiseen tutkimukseen, jossa hajuaisti testattiin kolmeltatuhannelta 57–85-vuotiaalta. Testissä osallistujia pyydettiin tunnistamaan viisi eri hajua – piparminttu, kala, appelsiini, ruusu ja nahka.

Osallistujista suurin osa tunnisti 4–5 hajua, mutta kolmella prosentilla oli huomattavia vaikeuksia. Heistä osa ei tunnistanut yhtäkään hajua ja osa vain yhden tai kaksi.

Kun tutkijat viisi vuotta myöhemmin selvittivät, keille osallistujista oli kehittynyt dementia, he havaitsivat hajuaistinsa menettäneistä käytännössä kaikkien sairastuneen. Yhden tai kaksi hajua tutkimuksen alussa tunnistaneista oli heistäkin sairastunut lähes 80 prosenttia.

Hiljattain julkaistussa katsaustutkimuksessa hajuaistin heikkeneminen yhdistettiin varsinaisen dementian lisäksi myös lievempään muistin ja muiden kognitiivisten mielentoimintojen heikentymään. On myös näyttöä samanlaisesta yhteydestä Parkinsonin tautiin sairastuvilla.

Tutkijat eivät vielä tiedä, miksi hajuaistin heikkeneminen ennakoi sairastumisia, mutta todennäköisesti se kuvastaa elimistön ja terveydentilan laajempaa heikkenemistä.
Uutispalvelu Duodecim (Journal of the American Geriatrics Society 2017)http://onlinelibrary.wiley.com/journal/10.1111/(ISSN)1532-5415

(20171018) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.