Sydän- ja verisuonitaudit ovat yleisin kuolinsyy ympäri maailmaa, mutta osassa Euroopan maista syöpä on nykyään niitäkin suurempi tappaja. Taustalla on sydänsairauksien vähentyminen kyseisissä maissa.

European Heart Journalin julkaisema analyysi osoittaa näin olevan kahdessatoista maassa – Belgiassa, Tanskassa, Ranskassa, Italiassa, Luxemburgissa, Hollannissa, Portugalissa, Sloveniassa, Espanjassa ja Iso-Britanniassa sekä Norjassa ja Israelissa. Analyysissa käytettiin WHO:n määritelmää, jossa Eurooppaan luetaan kaikkiaan 53 maata.

Tulokset kuvastavat Euroopan maiden välisiä terveyseroja. Karkeasti jaoteltuna sydänsairaudet ja monet muut terveysongelmat kasautuvat varsinkin Itä-Eurooppaan ja EU:n ulkopuolisiin maihin, mikä on havaittu tutkimuksissa tätäkin ennen. Tutkimus ei paljasta, miksi sydän- ja verisuonitaudit ovat vähentyneet niin paljon läntisessä Euroopassa, mutta ei itäisessä. Todennäköisesti selitys löytyy elämäntavoista ja mm. erilaisista juomakulttuureista.

Kaikkiaan sydän- ja verisuonitaudit aiheuttavat 45 prosenttia kaikista eurooppalaisten kuolemista. Käytännössä tämä tarkoittaa noin neljää miljoonaa kuolemaa vuosittain.

Suomessa sekä miesten että naisten sydäntautikuolleisuus on laskenut edeltävän vuosikymmenen aikana. Meillä sadastatuhannesta miehestä vuosittain noin 500 menehtyy sydänsairauksiin, ja yhtä monesta naisesta menehtyy noin 300. Syöpään kuolee sadastatuhannesta miehestä vuosittain noin 100 ja naisista noin 70.

Uutispalvelu Duodecim
(European Heart Journal 2016;DOI:10.1093/eurheartj/ehw334)
http://eurheartj.oxfordjournals.org/content/early/2016/08/10/eurheartj.e...

Lihavuus ja varsinkin vakava lihavuus aiheuttavat monenlaisia riskejä raskauden aikana. Osa näistä riskeistä pienenisi lihavuusleikkauksen avulla, mutta tuoreen tutkimuksen mukaan leikkauksen läpikäyneiden raskauksissa saattaa olla tavallista enemmän muita ongelmia.

Tutkimus julkaistiin tieteellisessä American Journal of Obstetrics & Gynecology -lehdessä, ja se perustuu 2,8 miljoonan naisen terveystietoihin. Naisista 8 400 oli ollut lihavuusleikkauksessa.

Analyysin perusteella lihavuusleikkauksen läpikäyneillä naisilla oli vähemmän raskausdiabetesta, verenpaineongelmia, raskaudenjälkeistä verenvuotoa ja keisarileikkauksia kuin saman verran ennen raskautta painaneilla naisilla, jotka eivät olleet käyneet lihavuusleikkauksessa. Heidän vauvansa olivat myös tavallista harvemmin suurikokoisia raskauden kestoon nähden.

Näistä monista hyödyistä huolimatta samaan aikaan lapsen pienikokoisuus, raskauden aikaiset kasvunhidastumat ja ennenaikaiset synnytykset olivat yleisempiä lihavuusleikatuilla. Lihavuusleikkaus ei vaikuttanut raskausmyrkytyksen eli pre-eklampsian, kohtukuolemien, synnynnäisten epämuodostumien tai vastasyntyneiden kuolemien todennäköisyyteen.Suomessa lihavuusleikkauksia tehdään pääasiassa sairaalloisen lihaville potilaille, joiden lihavuus on jatkunut vähintään viisi vuotta ja joiden painoindeksi on yli 40. Tämä tarkoittaa 170-senttimetriselle henkilölle vähintään 116 kilon painoa ja 180-senttiselle yli 130 kiloa. Vaikeahoitoista diabetesta tai useita lihavuuteen liittyviä sairauksia potevia leikataan kuitenkin jo, kun painoindeksi ylittää 35.

Uutispalvelu Duodecim(American Journal of Obstetrics & Gynecology 2018;DOI:10.1016/j.ajog.2018.02.003)https://doi.org/10.1016/j.ajog.2018.02.003

(201865) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Masentuneet iäkkäät pärjäävät muistikokeissa ikätovereitaan heikommin, tuore tutkimus vahvistaa. Masennus saattaa olla muistisairauksien ensioireita, mutta myös seuraus heikentyneestä toimintakyvystä, aiemmista tutkimuksista tiedetään.Nyt Neurology-lehden julkaisemat tulokset perustuvat 1 100 terveen keskimäärin 71-vuotiaan aivotutkimuksiin ja psykologisiin arviointeihin. Muistia ja muita kognitiivisia mielentoimintoja tutkittiin uudelleen viiden vuoden seurannan päätteeksi.

Tutkimuksen alussa viidennes osallistujista poti masennusoireita. Kun analyysista suljettiin pois monia tuloksiin mahdollisesti vaikuttavia seikkoja, kuten osallistujien ikä ja lääkitykset, masennusoireita potevien tapahtumamuisti havaittiin heikommaksi kuin osallistujien, jotka eivät olleet masentuneita.Masennuksesta kärsivien aivoissa oli lisäksi rakenteellisia muutoksia. Muun muassa aivojen tilavuus oli heillä pienempi kuin oireettomilla. Heillä oli myös todennäköisemmin aivojen pienten verisuonten vaurioita, tutkijat havaitsivat.

Aiemmissa tutkimuksissa masennus on yhdistetty muistisairauksiin, mutta tutkimuksista riippuen tuloksia on tulkittu eri tavoin. On viitteitä siitä, että monien Alzheimerin tautiin sairastuvien masennusoireet alkavat jo ennen kuin varsinaiset muistioireet tunnistetaan, mikä viittaa masennuksen olevan mahdollisesti ensimmäisiä dementian merkkejä. Toisaalta on mahdollista, että masennuksella ja muistisairauksilla on yhteisiä aiheuttajia ja riskitekijöitä, jotka selittävät yhteydet.

Arviolta 15–20 prosenttia iäkkäistä sairastaa masennusta. Muistin ja muiden tiedonkäsittelykykyjen heikentymää on noin 200 000 suomalaisella. Suurin piirtein yhtä moni sairastaa varsinaista dementiaa.

Uutispalvelu Duodecim(Neurology 2018)www.neurology.org

(201865) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.