Syöpädiagnoosin saavat sairastuvat usein mielenterveysongelmiin, mutta monien oireilu alkaa jo syöpäepäilyjen aikaan ennen varsinaista diagnoosia. Masennuksen lisäksi potilailla on ahdistusta, sopeutumishäiriöitä ja osalla myös päihdeongelmia, tuore tutkimus osoittaa.

Laajaan ruotsalaisaineistoon perustuva tutkimus osoittaa mielenterveysongelmien yleistyvän kymmenen kuukautta ennen syövän löytymistä, mutta suurimmillaan sairastavuus on heti diagnoosin jälkeisellä viikolla. Tuolloin mielenterveysongelmien riski on noin seitsenkertainen verrattuna terveisiin. Vähitellen sairastumiset vähentyvät, mutta jonkinlainen riski oli havaittavissa vielä kymmenen vuotta syöpädiagnoosin jälkeenkin, tulokset osoittavat.

Mielenterveysongelmat olivat yleisimpiä potilailla, joiden syövän ennuste oli huono, mutta yhteys koski kaikkia syöpätyyppejä. Myös mielenterveyslääkitykset yleistyivät ennen ja jälkeen syöpädiagnoosin. Masennuksen, ahdistuneisuushäiriön ja päihdeongelmien lisäksi syöpäpotilailla oli akuutteja stressireaktioita, sopeutumishäiriöitä sekä psykosomaattisia eli psyykkisperäisiä fyysisiä oireita.

Tutkimuksessa hyödynnettiin 300 000 syöpäpotilaan ja yli 3 miljoonan terveen verrokin rekisteritietoja, mikä tekee tutkimuksesta suurimman selvityksen, joka on tästä aiheesta tehty. Tulokset julkaistiin Jama Oncology -lehdessä.

Uutispalvelu Duodecim
(Jama Oncology 2016;DOI:10.1001/jamaoncol.2016.0483)
http://dx.doi.org/10.1001/jamaoncol.2016.0483

Sikiöaikana liian niukasti ravintoa saavat voivat aikuisena sairastua muita todennäköisemmin tyypin 2 diabetekseen. Myös lihavuuteen liittyvä diabetesriski näyttäisi olevan heillä suurentunut, tuore tutkimus osoittaa.Kiinalaistutkijoiden havainnot perustuvat 89 000 Kiinan 1959–1961 nälänhädän aikoihin syntyneen seitsenvuotiseen seurantaan. Osallistujat jaettiin ryhmiin sen perusteella olivatko he altistuneet nälänhädälle sikiöaikana vai varhaislapsuudessa. Vertailukohtana olivat nälänhädän jälkeen vuosina 1962–1964 syntyneet.Sikiöaikana altistuneet sairastuivat tyypin 2 diabetekseen seurannan aikana neljänneksen todennäköisemmin kuin lapsena nälänhädän kokeneet tai nälänhädän jälkeen syntyneet.Lihavuus ja vyötärölihavuus suurensivat kaikkien diabetesriskiä, mutta suurin vaikutus havaittiin sikiöaikana nälänhädälle altistuneilla. Heillä lihavuus ja vyötärölihavuus liittyivät neljä kertaa suurempaan sairastumisriskiin, kun vertailukohtana olivat normaalipainoiset.Samanlaisia tuloksia on saatu aiemminkin ja muissa väestöissä. Aiemmissa tutkimuksissa myös mm. lihavuus, kolesteroliongelmat ja sydänsairaudet on yhdistetty sikiöajan puutteelliseen ravintoon.Tutkimus julkaistiin International Journal of Epidemiology -lehdessä.
Uutispalvelu Duodecim(International Journal of Epidemiology 2018;DOI:10.1093/ije/dyx228)http://doi.org/10.1093/ije/dyx228

(2018521) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Ulosteensiirron hyödyt pitkäaikaisia – potilaat tyytyväisiä

Valtaosa potilaista saa ulosteensiirrosta pitkäaikaisen avun Clostridium difficile -infektioon ja sen aiheuttamaan ripuliin. Tuoreen tutkimuksen perusteella teho on yli 80 prosentin luokkaa.Ulosteensiirron teho ja turvallisuus on tiedetty toki tätäkin ennen, mutta pitkäaikaisvaikutuksia ja potilaiden tyytyväisyyttä ei ole pahemmin selvitetty. Nyt julkaistussa tutkimuksessa 140 potilasta seurattiin keskimäärin kahden vuoden ajan ulosteensiirrosta.
Seurannan päättyessä 82 prosenttia potilaista oli terveitä eikä heidän Clostridium difficile -infektionsa ollut uusiutunut. Niillä 18 prosentilla, joilla infektio uusiutui, merkittävä selittävä tekijä oli luultavasti antibioottikuurit, jotka todennäköisesti sekoittivat suoliston bakteeritasapainon. Uudelleen infektioon sairastuneista 75 prosenttia oli saanut antibiootteja ulosteensiirron jälkeen, kun uusiutumiselta säästyneistä lääkityksellä oli ollut vain 38 prosenttia.

Potilaat olivat ymmärrettävästi hyvin tyytyväisiä ulosteensiirtoon, ja heistä 95 prosenttia kertoi menevänsä hoitoon tarvittaessa uudelleen. Valtaosa piti ulosteensiirtoa parempana kuin antibioottihoitoja, joita myös käytetään uusiutuvan Clostridium difficile -infektion hoidossa.

Ulosteensiirtoja on käytetty Clostridium difficile -infektion hoidossa myös Suomessa, ja hoitotulokset ovat olleet erittäin hyviä. Yleensä siirre saadaan lähiomaiselta. Ulosteensiirtoja on kokeiltu myös muiden sairauksien hoidossa.

Uutispalvelu Duodecim (Clinical Infectious Diseases 2018;DOI:10.1093/cid/cix1097)http://doi.org/10.1093/cid/cix1097

(2018521) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.