Tyypin 2 diabetes saattaa korjaantua joiltain potilailta, jos he noudattavat kahden kuukauden ajan erittäin vähäkalorista tehodieettiä. Brittitutkimuksessa hyödyt näkyivät vielä puoli vuotta dieetin jälkeen.

Erittäin vähäkalorisessa dieetissä päivittäinen energian saanti pudotetaan noin 800 kilokaloriin. Tämä on merkittävästi vähemmän kuin 2 000–2 500 kilokaloria, joka on naisten ja miesten tavallinen päivittäinen energiantarve.

Nyt Diabetes Care -lehdessä julkaistussa tutkimuksessa tällaista dieettiä noudatti 30 tyypin 2 diabetesta sairastavaa. Dieetti kesti kaksi kuukautta, minkä jälkeen osallistujat vähitellen palasivat normaaliin ruokavalioon. Kaikki potilaiden lääkitykset ja diabeteshoidot keskeytettiin tutkimuksen ajaksi.

Osallistujat laihtuivat huomattavasti dieetin ansiosta eivätkä kilot merkittävästi kertyneet takaisin puolen vuoden seurannan aikana. Heti kahden kuukauden dieetin jälkeen veren paastoglukoositasot olivat pudonneet alle 7 mmol/l-pitoisuuteen kahdellatoista osallistujalla ja suurin piirtein yhtä monella tämä pienentynyt taso havaittiin vielä puolen vuoden kuluttua. Todennäköisimmin glukoositasot paranivat potilailla, joiden diabetes ei ollut kestänyt pitkään ja joiden insuliinitasot olivat korkeahkoja.

Tutkimuksen pienen koon vuoksi tulokset pitää varmistaa ja toisintaa uusissa tutkimuksissa, mutta ne ovat lupaava viittaus siitä, että ainakin osalla potilaista tyypin 2 diabetes voi olla parannettavissa ravitsemukseen kohdistuvalla tehoiskulla.

Arviolta 500 000 suomalaista sairastaa diabetesta ja heistä noin 80 prosentilla on tyypin 2 diabetes eli aikuistyypin diabetes.

Uutispalvelu Duodecim
(Diabetes Care 2016;DOI:10.2337/dc15-1942)
http://dx.doi.org/10.2337/dc15-1942

Runsaasti kahvia juovien on useissa tutkimuksissa nähty välttyvän mm. diabetekselta muita todennäköisemmin, mutta kahvilla saattaa olla suotuisia vaikutuksia myös suolistosyöpää sairastaviin. Tuoreessa tutkimuksessa säännöllinen kahvinjuonti yhdistettiin pienempään riskiin menehtyä suolistosyöpään.Havainnot perustuvat tunnettujen Nurse’s Health Study ja Health Professionals Follow-up Study -tutkimusten aineistoihin. Keskimäärin kahdeksan vuoden seurannan aikana osallistujista 800 menehtyi. Kuolemista 190 johtui suolistosyövästä.Verrattuna osallistujiin, jotka eivät juoneet lainkaan kahvia, vähintään neljä kahvikupillista päivittäin juovien riski menehtyä suolistosyöpään oli 50 prosenttia pienempi. Myös muista syistä aiheutuvat kuolemat olivat heillä vähäisempiä seurannan aikana.Samanlainen yhteys havaittiin analyysissa, jossa huomioitiin syöpädiagnoosia edeltävä ja sen jälkeinen kahvinkulutus. Sekä ennen diagnoosia että sen jälkeen yli kaksi kuppia päivässä kahvittelevien kuolleisuus oli 30–40 prosenttia vähäisempää kuin tasaisesti korkeintaan kaksi kuppia päivässä juovien.Havainnot ovat uusin viittaus kahvin mahdollisiin moninaisiin terveysvaikutuksiin, mutta lukuisista tutkimuksista huolimatta vieläkään ei tiedetä, mistä yhteydet tarkalleen johtuvat. Kahvin lisäksi hyvin moni muu seikka, joka erottaa paljon kahvia juovat kahvia vieroksuvista, voi selittää tulokset, ja tämän takia tuloksiin kannattaa suhtautua varauksella.Tutkimus julkaistiin Gastroenterology-lehdessä.Uutispalvelu Duodecim (Gastroenterology 2017;DOI:10.1053/j.gastro.2017.11.010)http://www.gastrojournal.org/article/S0016-5085(17)36368-0/fulltext

(20171214) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Vuosittain noin yksi tuhannesta suomalaisvangista päätyy itsemurhaan, Oxfordin yliopiston tutkimus osoittaa. Luku on kansainvälisesti korkeahko, mutta samaa tasoa mm. Ruotsin kanssa.
Tutkimuksessa analysoitiin 24 suhteellisen varakkaan maan vankilaviranomaisten tietoja vuosilta 2011–2014. Tänä aikana 3 900 vankia teki itsemurhan. Monien Euroopan maiden lisäksi analyysissa oli mukana Yhdysvallat, Australia, Uusi-Seelanti ja Kanada.Hieman yllättäen vankien itsemurhat olivat suhteellisesti yleisimpiä Pohjoismaissa - missä joka vuosi noin yksi tuhannesta vangista päätyi itsemurhaan – ja Länsi-Euroopassa, Belgiassa, Ranskassa ja Portugalissa. Suurimmat luvut olivat Norjassa ja Ranskassa, missä vuosittain sadasta vangista keskimäärin 1,7 teki itsemurhan. Kun kaikkia maita tarkasteltiin yhdessä, miesvangit päätyivät itsemurhaan kolme kertaa todennäköisemmin ja naisvangit yhdeksän kertaa todennäköisemmin kuin samanikäinen väestö keskimäärin.Tutkimuksessa ei löytynyt yhtä selittävää tekijää maiden välisille eroille, mutta vankien itsemurhat näyttivät olevan yleisempiä maissa, joissa vankeja on väestöön nähden suhteellisesti vähän. Tutkijat pitävät mahdollisena, että näissä maissa vankiloihin päätyy ongelmaisempia vankeja, mutta varmaa tietoa tästä ei ole.Suomessa vuosina 2011–2014 yhteensä 13 vankia teki itsemurhan, joten tapauksia on noin kolme vuodessa. Itsemurha on Suomessa vankien yleisin kuolinsyy.

Tutkimus julkaistiin Lancet Psychiatry -lehdessä.Uutispalvelu Duodecim (Lancet Psychiatry 2017;4:946–952)http://www.thelancet.com/journals/lanpsy/article/PIIS2215-0366(17)30435-2/abstract

(20171214) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.