Diureetteihin kuuluvat tiatsidilääkkeet alentavat verenpainetta, mutta niiden haittavaikutuksena potilaiden veren glukoositasot nousevat, mikä suurentaa diabeteksen vaaraa. Tuoreen brittitutkimuksen mukaan tätä tiatsidien haittaa pystytään vähentämään, jos tiatsidin lisäksi potilaalle annetaan toista diureettia, amiloridia. Näiden lääkkeiden yhteysvaikutuksesta myös potilaan verenpaine laskee paremmin.

Tutkijoiden havainto on hyvin tervetullut, sillä tiatsidien käyttöä on rajoitettu niihin liittyvän diabetesriskin vuoksi, vaikka ne muuten ovatkin käyttökelpoisia verenpainelääkkeitä. Amiloridi puolestaan on osin unohdettu diureetti, joka aina silloin tällöin nostaa päätään hyödyllisten ominaisuuksiensa johdosta.

Tulosten perusteella pelkkää amiloridia saavien potilaiden veren glukoosipitoisuudet pysyvät paremmalla tasolla kuin tiatsidilla (hydroklooritiatsidi) hoidettujen. Amiloridin suotuisat vaikutukset näkyvät kuitenkin myös potilailla, joita hoidetaan kummallakin lääkkeellä. Verenpaineen hoidossa amiloridi on puolestaan yhtä tehokas kuin tiatsidi, mutta yhdessä otettuna niiden teho on parempi kuin pelkän tiatsidin.

Kyseisten lääkkeiden hyvä yhteispeli johtuu todennäköisesti niiden erilaisista vaikutuksista elimistön kaliumtasoihin. Tiatsidit vähentävät kaliumia, mikä samalla todennäköisesti heikentää glukoosiaineenvaihduntaa. Amiloridi puolestaan on kaliumia säästävä diureetti. Osalla potilaista amiloridin käyttöön voi liittyä myös haitallista kaliumin pitoisuuden liiallista suurenemista.

Tutkijat pitävät tuloksiaan osoituksena amiloridin ja tiatsidin yhdistelmähoidon paremmuudesta verrattuna pelkkään tiatsidilääkitykseen ja suosittavat yhdistelmää ensisijaiseksi lääkitykseksi kaikille diureetteja tarvitseville verenpainepotilaille.

Tulokset julkaistiin Lancet Diabetes & Endocrinology -lehdessä. Tutkimukseen osallistui 400 verenpainepotilasta, jotka saivat 24 viikon ajan joko 10 mg amiloridia, 25 mg hydroklooritiatsidia tai 5 mg amiloridia ja 12,5 mg hydroklooritiatsidia. Kaikkien ryhmien annostus tuplattiin tutkimuksen puolivälissä.

Uutispalvelu Duodecim
(Lancet Diabetes & Endocrinology 2015;DOI:10.1016/S2213-8587(15)00377-0)
http://www.thelancet.com/journals/landia/article/PIIS2213-8587%2815%2900...

Runsaasti kahvia juovien on useissa tutkimuksissa nähty välttyvän mm. diabetekselta muita todennäköisemmin, mutta kahvilla saattaa olla suotuisia vaikutuksia myös suolistosyöpää sairastaviin. Tuoreessa tutkimuksessa säännöllinen kahvinjuonti yhdistettiin pienempään riskiin menehtyä suolistosyöpään.Havainnot perustuvat tunnettujen Nurse’s Health Study ja Health Professionals Follow-up Study -tutkimusten aineistoihin. Keskimäärin kahdeksan vuoden seurannan aikana osallistujista 800 menehtyi. Kuolemista 190 johtui suolistosyövästä.Verrattuna osallistujiin, jotka eivät juoneet lainkaan kahvia, vähintään neljä kahvikupillista päivittäin juovien riski menehtyä suolistosyöpään oli 50 prosenttia pienempi. Myös muista syistä aiheutuvat kuolemat olivat heillä vähäisempiä seurannan aikana.Samanlainen yhteys havaittiin analyysissa, jossa huomioitiin syöpädiagnoosia edeltävä ja sen jälkeinen kahvinkulutus. Sekä ennen diagnoosia että sen jälkeen yli kaksi kuppia päivässä kahvittelevien kuolleisuus oli 30–40 prosenttia vähäisempää kuin tasaisesti korkeintaan kaksi kuppia päivässä juovien.Havainnot ovat uusin viittaus kahvin mahdollisiin moninaisiin terveysvaikutuksiin, mutta lukuisista tutkimuksista huolimatta vieläkään ei tiedetä, mistä yhteydet tarkalleen johtuvat. Kahvin lisäksi hyvin moni muu seikka, joka erottaa paljon kahvia juovat kahvia vieroksuvista, voi selittää tulokset, ja tämän takia tuloksiin kannattaa suhtautua varauksella.Tutkimus julkaistiin Gastroenterology-lehdessä.Uutispalvelu Duodecim (Gastroenterology 2017;DOI:10.1053/j.gastro.2017.11.010)http://www.gastrojournal.org/article/S0016-5085(17)36368-0/fulltext

(20171214) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Vuosittain noin yksi tuhannesta suomalaisvangista päätyy itsemurhaan, Oxfordin yliopiston tutkimus osoittaa. Luku on kansainvälisesti korkeahko, mutta samaa tasoa mm. Ruotsin kanssa.
Tutkimuksessa analysoitiin 24 suhteellisen varakkaan maan vankilaviranomaisten tietoja vuosilta 2011–2014. Tänä aikana 3 900 vankia teki itsemurhan. Monien Euroopan maiden lisäksi analyysissa oli mukana Yhdysvallat, Australia, Uusi-Seelanti ja Kanada.Hieman yllättäen vankien itsemurhat olivat suhteellisesti yleisimpiä Pohjoismaissa - missä joka vuosi noin yksi tuhannesta vangista päätyi itsemurhaan – ja Länsi-Euroopassa, Belgiassa, Ranskassa ja Portugalissa. Suurimmat luvut olivat Norjassa ja Ranskassa, missä vuosittain sadasta vangista keskimäärin 1,7 teki itsemurhan. Kun kaikkia maita tarkasteltiin yhdessä, miesvangit päätyivät itsemurhaan kolme kertaa todennäköisemmin ja naisvangit yhdeksän kertaa todennäköisemmin kuin samanikäinen väestö keskimäärin.Tutkimuksessa ei löytynyt yhtä selittävää tekijää maiden välisille eroille, mutta vankien itsemurhat näyttivät olevan yleisempiä maissa, joissa vankeja on väestöön nähden suhteellisesti vähän. Tutkijat pitävät mahdollisena, että näissä maissa vankiloihin päätyy ongelmaisempia vankeja, mutta varmaa tietoa tästä ei ole.Suomessa vuosina 2011–2014 yhteensä 13 vankia teki itsemurhan, joten tapauksia on noin kolme vuodessa. Itsemurha on Suomessa vankien yleisin kuolinsyy.

Tutkimus julkaistiin Lancet Psychiatry -lehdessä.Uutispalvelu Duodecim (Lancet Psychiatry 2017;4:946–952)http://www.thelancet.com/journals/lanpsy/article/PIIS2215-0366(17)30435-2/abstract

(20171214) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.