Lääkärit voidaan saada vähentämään turhia antibioottikuureja, kunhan valistuskampanjoissa vedetään oikeista naruista. Tuoreen brittitutkimuksen mukaan tämä onnistuu käyttämällä lääkärien arvostamaa arvovaltaista lähdettä, sosiaalista painetta ja palautetta.

Brittien tutkimuksessa keskityttiin lääkärivastaanottoihin, jotka rekisteritietojen perusteella määräsivät huomattavasti enemmän antibiootteja kuin saman alueen muut toimijat. Puolet vastaanotoista toimi verrokkiryhmänä ja lopuille lähetettiin kirje Englannin terveyspalveluista vastaavan johtavan lääkärin nimissä. Kirjeessä lääkärivastaanoton kerrottiin määräävän 80 prosenttia enemmän antibiootteja kuin muiden lähialueen lääkäreiden. Lisäksi kirjeessä neuvottiin miten antibioottikuureja voisi käytännössä vähentää.

Kun tutkijat selvittivät, miten paljon antibiootteja lääkärit määräsivät seuraavan puolen vuoden aikana, he havaitsivat koeryhmään satunnaistettujen vähentäneen antibioottikuureja enemmän kuin verrokkien. Verrattuna verrokkiryhmään reseptit vähentyivät koeryhmässä runsaat 3 prosenttia, mikä käytännössä tarkoitti yli 73 000 reseptin vähennystä.

Tutkimuksen toisessa osassa kaikille vastaanotoille lähetettiin myös potilaille suunnattuja opaslehtisiä, mutta ne eivät vaikuttaneet antibioottikuurien määrään, tutkijat havaitsivat.

Tutkijat pitävät tutkimustaan tervetulleena esimerkkinä edullisesta ja helposti toteutettavasta kampanjasta, jolla turhia antibioottikuureja voidaan vähentää nopeasti. Tutkimuksesta ei käy ilmi olivatko kaikki määräämättä jääneet antibioottikuurit turhia, mutta tämä on tutkijoiden mukaan hyvin todennäköistä. Tulokset eivät myöskään paljasta kuinka pitkäaikaisia vaikutukset ovat.

Antibioottien liika ja turha käyttäminen on maailmanlaajuinen terveysuhka, sillä se lisää lääkkeille vastustuskykyisiä bakteerikantoja ja syö antibioottien tehoa.

Tutkimus julkaistiin lääketieteellisessä Lancet-lehdessä.

Uutispalvelu Duodecim
(Lancet 2016;DOI:10.1016/S0140-6736(16)00215-4)
http://dx.doi.org/10.1016/S0140-6736(16)00215-4

Autoliikenteen päästöjen on monissa tutkimuksissa osoitettu altistavan sydän- ja verisuonitaudeille ja myös aivoverenkierron häiriöille. Tuore yhdysvaltalaistutkimus lisää näyttöä entisestään, ja osoittaa suurten katujen lähellä asuvien kaupunkilaisten sairastuvan muita todennäköisemmin aivoinfarkteihin.Tulokset julkaistiin Stroke-lehdessä, ja ne perustuvat pitkäaikaisen Northern Manhattan Studyn aineistoihin. Tutkimuksessa 3 300 manhattanilaista miestä ja naista seurattiin 15 vuoden ajan, ja tuona aikana heistä 11 prosenttia sairastui aivoinfarktiin.Riski sairastua aivoinfarktiin oli 40 prosenttia suurempi osallistujilla, jotka asuivat alle 100 metrin päässä suuresta ja tiheästi liikennöidystä kadusta, kun vertailukohtana olivat osallistujat, joiden koti oli ainakin 400 metrin päässä. Tarkemmassa analyysissa sairastumisriski oli kuitenkin suurentunut vain savuttomilla osallistujilla. Toisin sanoen tupakoivien sairastumisriskiin suuren kadun läheisyys ei vaikuttanut. Yhdysvaltalaisten tulokset lisäävät todisteita ilmansaasteiden terveyshaitoista ja osoittavat niiden vaihtelevan jopa saman kaupunginosan sisällä. Joidenkin arvioiden mukaan mahdollisesti jopa kolmannes kaikista aivoverenkiertohäiriöistä olisi yhteydessä ilmansaasteisiin. Erityisesti saasteet ovat ongelma köyhissä ja kehittyvissä maissa.Uutispalvelu Duodecim(Stroke 2018;49:835–841)http://doi.org/10.1161/STROKEAHA.117.019580

(2018522) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Diabeteksen taloudelliset vaikutukset mittavia – näkyy myös tuottavuudessa

Diabeteksesta aiheutuu suuria taloudellisia menetyksiä, ja ne tulevat myös jatkossa kasvamaan, tuore selvitys osoittaa. Jos arviot pitävät paikkansa, vuonna 2030 diabetekseen saattaa upota globaalisti jopa 2 200 miljardia euroa vuosittain.Tiedot perustuvat 180 maata kattavaan mallinnukseen, jossa arvioitiin aikuisten diabeteksen vaikutuksia bruttokansantuotteeseen.Mallinnuksen perusteella vuonna 2015 diabetes aiheutti maiden bruttokansantuotteisiin arviolta 1 100 miljardin euron loven, mutta vuoteen 2030 mennessä vuosittainen summa tulee kasvamaan positiivisimmissa laskelmissa 1 800 miljardiin ja nykytahdilla 2 200 miljardiin euroon.Samassa lehdessä julkaistiin myös australialaisselvitys, jossa arvioitiin diabeteksen vaikutuksia tuottavuuteen. Arvion perusteella diabetes ja siitä aiheutuvat kuolemat vähentävät tuottavuutta noin 12 prosenttia, ja vaikutus nähdään varsinkin nuorilla potilailla.Arvioiden mukaan globaalisti noin 425 miljoonaa aikuista sairastaa diabetesta. Suomalaisista noin 500 000 sairastaa tyypin 2 diabetesta, mutta luku on todennäköisesti suurempi eikä merkittävä osa potilaista tiedä sairastuneensa. Tyypin 1 diabetesta sairastaa noin 50 000 suomalaista. Uutispalvelu Duodecim(Diabetes Care 2018;41:963–970) http://doi.org/10.2337/dc17-1962(Diabetes Care 2018;41:979–984)http://doi.org/10.2337/dc17-2138

(2018522) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.