Uniapneasta eli yöllisistä hengityskatkoksista kärsivät yli 65-vuotiaat saattavat sairastua aikuistyypin diabetekseen muita herkemmin, tuore yhdysvaltalaistutkimus osoittaa. Myös diabetesta lievemmät glukoosiaineenvaihdunnan ongelmat ovat heillä yleisiä.

Diabetes Care -lehdessä julkaistut tulokset perustuvat lähes 6 000 yli 65-vuotiaan yhdysvaltalaisen seurantatietoihin vuosilta 1989–1999. Uniongelmia ja veren glukoositasoja selvitettiin useita kertoja tutkimuksen aikana.

Yöllisistä hengityskatkoksista kärsivien riski sairastua aikuistyypin diabetekseen oli noin 80 prosenttia suurempi kuin osallistujien, joilla ei ollut uniongelmia. Myös toistuvaa päiväväsymystä potevien sairastumisriski oli suurentunut.

Varsinaisen diabeteksen lisäksi hengityskatkoksia potevien glukoosi- ja insuliinitasot olivat usein häiriintyneet. Sama havaittiin kuorsaajilla.

Uniongelmat ja diabetes on yhdistetty toisiinsa aikaisemminkin, joten yhdysvaltalaisten tulokset tukevat aiempia havaintoja. Uniapneaa potevien glukoosiaineenvaihdunta myös usein paranee uniapnean CPAP-hengityshoidon myötä.

Uniapneaa sairastaa noin neljä prosenttia suomalaisista miehistä ja kaksi prosenttia naisista.

Uutispalvelu Duodecim
(Diabetes Care 2015;DOI:10.2337/dc15-0137)
http://care.diabetesjournals.org/content/early/2015/08/27/dc15-0137.abst...

Sydäninfarktin saaneen ennusteeseen vaikuttaa paljon se, miten nopeasti hän pääsee hoitoon. Jo kymmenen minuutin viivästys voi osalla potilaista vaikuttaa kuolleisuuteen, saksalaistutkimus osoittaa.
Sydäninfarktipotilaiden hoitotuloksia arvioidaan usein tarkastelemalla, kuinka nopeasti potilas pääsee pallolaajennukseen sairaalaan tultuaan, mutta saksalaisten tulosten mukaan arviossa kannattaisi huomioida myös sairaalaan pääsyä edeltävä aika. Potilaan ennuste on sitä parempi, mitä vähemmän aikaa ensimmäisestä hoitokontaktista menee pallolaajennukseen. Tutkimuksessa hyödynnettiin 13 000 ST-nousuinfarktin saaneen potilaan tietoja. Potilaat tuotiin ambulanssilla sairaalaan, missä heille tehtiin pallolaajennus 60–180 minuutin sisällä ensimmäisestä hoitokontaktista ensihoitoryhmän kanssa. Analyysissa huomioitiin myös, oliko potilaan sydäninfarkti sattunut sairaalan ulkopuolella ja oliko hänellä sydänperäinen sokki.Tutkijat havaitsivat kuolleisuuden vähentyvän tasaisesti mitä nopeammin potilas pääsi sairaalaan, ja tämä havaittiin kaikilla potilailla. Voimakkain yhteys näkyi kuitenkin sydänperäiseen sokkiin joutuneilla, jotka eivät saaneet infarktia sairaalan ulkopuolella. Heillä jokainen 10 minuutin viivästys aiheutti kolme lisäkuolemaa sataa pallolaajennuksella hoidettua kohden.Nykyisten suositusten mukaisesti sydäninfarktipotilas olisi hyvä saada hoitoon 90 minuutin sisällä, mutta tässä ei monista eri syistä aina onnistuta. Nyt julkaistussa tutkimuksessa suositusten mukainen hoitoon pääsy olisi estänyt joka kahdennentoista kuoleman, tutkijat arvioivat.
ST-nousuinfarktissa sepelvaltimo tukkeutuu täysin, mistä seuraa kyseisen alueen sydänlihaksen hapenpuute. Tukkeutunut sepelvaltimo pyritään saamaan mahdollisimman nopeasti avoimeksi joko pallolaajennuksella tai liuotushoidolla. Nopeasti aloitettu hoito on ensiarvoisen tärkeää infarktivaurion rajoittamiseksi.
Tutkimus julkaistiin European Heart Journalissa.
Uutispalvelu Duodecim
(European Heart Journal 2018;39:1065–1074)https://doi.org/10.1093/eurheartj/ehy004

(2018423) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Säännöllisesti jogurttia nauttivat verenpaineongelmaiset saattavat ruokavalionsa ansiosta säästyä sydäninfarkteilta ja aivoverenkiertohäiriöiltä muita potilaita todennäköisemmin. Yhteys havaitaan varsinkin verenpainepotilailla, jotka syövät muutenkin terveellisesti.

Tiedot käyvät ilmi tuoreesta tutkimuksesta, jossa tarkasteltiin 56 000 ja 18 000 naista ja miestä, jotka potivat kohonnutta verenpainetta.
Kun tutkijat yhdistivät tiedot potilaiden ruokavaliosta ja sairastumisista, he havaitsivat sydäninfarktit ja aivoverenkiertohäiriöt harvinaisemmiksi potilailla, jotka söivät jogurttia ainakin kahdesti viikossa. Naisilla tämä liittyi 17 prosenttia pienempään ja miehillä 21 prosenttia pienempään sairastumisriskiin, kun vertailukohtana olivat potilaat, jotka eivät syöneet jogurttia edes kerran kuussa.
Tulokset pitää varmistaa lisätutkimuksissa, jotta selviää, kuinka paljon yhteydestä selittyy juuri jogurtilla ja kuinka suuri osa johtuu muista elintavoista. Jogurtti ja hapatetut maitotuotteet on kuitenkin aiemminkin yhdistetty suotuisiin terveysvaikutuksiin. Esimerkiksi viime vuonna julkaistussa tutkimuksessa jogurttia, juustoa, piimää, viiliä tai muita hapatettuja maitotuotteita paljon käyttävien riski menehtyä 14 vuoden seurannan aikana oli noin 10 prosenttia pienempi kuin osallistujien, jotka söivät niitä vain harvoin.Tutkimus julkaistiin American Journal of Hypertension -lehdessä.
Uutispalvelu Duodecim
(American Journal of Hypertension 2018;31:557–565)https://doi.org/10.1093/ajh/hpx220

(2018423) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.