Migreenin hoitoon on mahdollisesti tulossa lähivuosina pistoksena kerran kuukaudessa otettava lääke. Alustavissa tutkimuksissa tämä lääke onnistuneesti vähensi migreenioireita ilman mainittavia haittavaikutuksia.

Lancet Neurology -lehdessä julkaistut kaksi tutkimusta viittaavat siihen, että lääke sopisi sekä kroonisesta että episodisesta migreenistä kärsiville. Lääke otetaan ihonalaisena pistoksena.

Kyseinen TEV-48125-vasta-aine toimii sitomalla kalsitoniinigeeniin liittyvää peptidiä (CGRP) ja estämällä sen toimintaa. CGRP-peptidin on aiemmissa tutkimuksissa havaittu lisääntyvän migreenikohtausten aikana ja vähentyvän kohtauksen jälkeen. Tämän takia sitä on pidetty lupaavana ehdokkaana migreenien hoitoon.

Nyt julkaistuissa tutkimuksissa pistoksia annettiin 28 päivän välein kolmen kuukauden ajan. Kun osallistujien migreenioireita kyseltiin hoitoviikoilta 9–12, lääkepistoksia saaneet kokivat migreenioireensa vähentyneen selvästi enemmän kuin lumepistoksia saaneet. Verrattuna tutkimusta edeltävään aikaan episodisista migreenioireista kärsivien migreenipäivät vähentyivät hoidon aikana kuudella, kun verrokeilla muutos oli vain 3 päivää.

Kroonista migreeniä potevilla muutokset mitattiin tunteina. Lääkepistoksia saaneet kokivat migreeninsä oireilleen hoitoviikkojen 9–12 aikana 60–67 tuntia vähemmän kuin ennen tutkimusta. Lumepistoksia saaneiden oireet vähenivät 37 tunnilla. Tutkimuksiin osallistui 260 ja 300 potilasta.

Tehokkuuden lisäksi tutkimusten tavoite oli selvittää CGRP-vasta-aineen turvallisuutta ja mahdollisia haittavaikutuksia. Näiden tulosten perusteella CGRP-vasta-ainetta saaneilla oli jonkin verran enemmän lähinnä lieviä haittavaikutuksia, mutta vakavat haitat olivat harvinaisia sekä lääke- että lumeryhmissä.

CGRP-vasta-aineeseen perustuvat lääkkeet saattavat olla seuraava suuri edistysaskel migreenin hoidossa ja nyt julkaistut tulokset vahvistavat käsitystä entisestään. Vielä on kuitenkin epäselvää, miten pitkäkestoinen lääkkeen vaikutus on ja heikkeneekö lääkkeen teho pitemmässä käytössä. Näihin kysymyksiin saadaan toivon mukaan vastaus lähivuosina tehtävissä lisätutkimuksissa.

Tutkimus julkaistiin Lancet Neurology -lehdessä.

Uutispalvelu Duodecim
(Lancet Neurology 2015;14:1081–1090)
http://www.thelancet.com/journals/laneur/article/PIIS1474-4422%2815%2900...
(Lancet Neurology 2015;14:1091–1100)
http://www.thelancet.com/journals/laneur/article/PIIS1474-4422%2815%2900...

Runsaasti kahvia juovien on useissa tutkimuksissa nähty välttyvän mm. diabetekselta muita todennäköisemmin, mutta kahvilla saattaa olla suotuisia vaikutuksia myös suolistosyöpää sairastaviin. Tuoreessa tutkimuksessa säännöllinen kahvinjuonti yhdistettiin pienempään riskiin menehtyä suolistosyöpään.Havainnot perustuvat tunnettujen Nurse’s Health Study ja Health Professionals Follow-up Study -tutkimusten aineistoihin. Keskimäärin kahdeksan vuoden seurannan aikana osallistujista 800 menehtyi. Kuolemista 190 johtui suolistosyövästä.Verrattuna osallistujiin, jotka eivät juoneet lainkaan kahvia, vähintään neljä kahvikupillista päivittäin juovien riski menehtyä suolistosyöpään oli 50 prosenttia pienempi. Myös muista syistä aiheutuvat kuolemat olivat heillä vähäisempiä seurannan aikana.Samanlainen yhteys havaittiin analyysissa, jossa huomioitiin syöpädiagnoosia edeltävä ja sen jälkeinen kahvinkulutus. Sekä ennen diagnoosia että sen jälkeen yli kaksi kuppia päivässä kahvittelevien kuolleisuus oli 30–40 prosenttia vähäisempää kuin tasaisesti korkeintaan kaksi kuppia päivässä juovien.Havainnot ovat uusin viittaus kahvin mahdollisiin moninaisiin terveysvaikutuksiin, mutta lukuisista tutkimuksista huolimatta vieläkään ei tiedetä, mistä yhteydet tarkalleen johtuvat. Kahvin lisäksi hyvin moni muu seikka, joka erottaa paljon kahvia juovat kahvia vieroksuvista, voi selittää tulokset, ja tämän takia tuloksiin kannattaa suhtautua varauksella.Tutkimus julkaistiin Gastroenterology-lehdessä.Uutispalvelu Duodecim (Gastroenterology 2017;DOI:10.1053/j.gastro.2017.11.010)http://www.gastrojournal.org/article/S0016-5085(17)36368-0/fulltext

(20171214) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Vuosittain noin yksi tuhannesta suomalaisvangista päätyy itsemurhaan, Oxfordin yliopiston tutkimus osoittaa. Luku on kansainvälisesti korkeahko, mutta samaa tasoa mm. Ruotsin kanssa.
Tutkimuksessa analysoitiin 24 suhteellisen varakkaan maan vankilaviranomaisten tietoja vuosilta 2011–2014. Tänä aikana 3 900 vankia teki itsemurhan. Monien Euroopan maiden lisäksi analyysissa oli mukana Yhdysvallat, Australia, Uusi-Seelanti ja Kanada.Hieman yllättäen vankien itsemurhat olivat suhteellisesti yleisimpiä Pohjoismaissa - missä joka vuosi noin yksi tuhannesta vangista päätyi itsemurhaan – ja Länsi-Euroopassa, Belgiassa, Ranskassa ja Portugalissa. Suurimmat luvut olivat Norjassa ja Ranskassa, missä vuosittain sadasta vangista keskimäärin 1,7 teki itsemurhan. Kun kaikkia maita tarkasteltiin yhdessä, miesvangit päätyivät itsemurhaan kolme kertaa todennäköisemmin ja naisvangit yhdeksän kertaa todennäköisemmin kuin samanikäinen väestö keskimäärin.Tutkimuksessa ei löytynyt yhtä selittävää tekijää maiden välisille eroille, mutta vankien itsemurhat näyttivät olevan yleisempiä maissa, joissa vankeja on väestöön nähden suhteellisesti vähän. Tutkijat pitävät mahdollisena, että näissä maissa vankiloihin päätyy ongelmaisempia vankeja, mutta varmaa tietoa tästä ei ole.Suomessa vuosina 2011–2014 yhteensä 13 vankia teki itsemurhan, joten tapauksia on noin kolme vuodessa. Itsemurha on Suomessa vankien yleisin kuolinsyy.

Tutkimus julkaistiin Lancet Psychiatry -lehdessä.Uutispalvelu Duodecim (Lancet Psychiatry 2017;4:946–952)http://www.thelancet.com/journals/lanpsy/article/PIIS2215-0366(17)30435-2/abstract

(20171214) . Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.