Käden puristusvoimaa käytetään yleisesti terveydentilan mittarina. Tuoreen norjalaistutkimuksen mukaan sen avulla voi myös arvioida ketkä keski-ikäiset ja sitä vanhemmat todennäköisimmin menehtyvät seuraavien 20 vuoden aikana.

Samanlaisia tuloksia on saatu tutkimuksissa aikaisemminkin, mutta niiden perusteella on jäänyt epäselväksi, mihin kaikkiin kuolemansyihin käden puristusvoima liittyy.

Norjalaisten nyt julkaistujen tulosten perusteella heikko käden puristusvoima liittyy suurempaan kokonaiskuolleisuuteen, mutta myös suurentuneeseen riskiin menehtyä sydän- ja verisuonitauteihin, hengityssairauksiin ja ulkoisiin syihin. Yhteys löytyi myös syöpäkuolleisuuteen, mutta se ei ollut kovin vahva, ja saattoi johtua sattumasta.

Käden puristusvoiman ja kuolleisuuden yhteys oli sitä voimakkaampi mitä heikompi puristus oli, ja se havaittiin yhtä lailla miehillä ja naisilla sekä kaikenikäisillä osallistujilla. Erot osallistujien elämäntavoissa tai muissa riskitekijöissä eivät selittäneet tuloksia.

Norjalaisten havainnot vahvistavat ja laajentavat aikaisempien tutkimusten tuloksia. Yhdessä niiden kanssa tulokset viittaavat käden puristusvoiman olevan hyvä keino arvioida kehon vanhenemista ja heikkenemistä.

Tutkimukseen osallistui lähes seitsemäntuhatta 50 - 80-vuotiasta norjalaista, joita seurattiin keskimäärin seitsemäntoista vuoden ajan. Tuona aikana heistä 2 300 kuoli. Tulokset julkaistiin Journal of Epidemiology and Community Health -lehdessä.

Uutispalvelu Duodecim
(Journal of Epidemiology and Community Health 2016;DOI:10.1136/jech-2015-206776)
http://dx.doi.org/10.1136/jech-2015-206776

Masentuneet iäkkäät pärjäävät muistikokeissa ikätovereitaan heikommin, tuore tutkimus vahvistaa. Masennus saattaa olla muistisairauksien ensioireita, mutta myös seuraus heikentyneestä toimintakyvystä, aiemmista tutkimuksista tiedetään.Nyt Neurology-lehden julkaisemat tulokset perustuvat 1 100 terveen keskimäärin 71-vuotiaan aivotutkimuksiin ja psykologisiin arviointeihin. Muistia ja muita kognitiivisia mielentoimintoja tutkittiin uudelleen viiden vuoden seurannan päätteeksi.

Tutkimuksen alussa viidennes osallistujista poti masennusoireita. Kun analyysista suljettiin pois monia tuloksiin mahdollisesti vaikuttavia seikkoja, kuten osallistujien ikä ja lääkitykset, masennusoireita potevien tapahtumamuisti havaittiin heikommaksi kuin osallistujien, jotka eivät olleet masentuneita.Masennuksesta kärsivien aivoissa oli lisäksi rakenteellisia muutoksia. Muun muassa aivojen tilavuus oli heillä pienempi kuin oireettomilla. Heillä oli myös todennäköisemmin aivojen pienten verisuonten vaurioita, tutkijat havaitsivat.

Aiemmissa tutkimuksissa masennus on yhdistetty muistisairauksiin, mutta tutkimuksista riippuen tuloksia on tulkittu eri tavoin. On viitteitä siitä, että monien Alzheimerin tautiin sairastuvien masennusoireet alkavat jo ennen kuin varsinaiset muistioireet tunnistetaan, mikä viittaa masennuksen olevan mahdollisesti ensimmäisiä dementian merkkejä. Toisaalta on mahdollista, että masennuksella ja muistisairauksilla on yhteisiä aiheuttajia ja riskitekijöitä, jotka selittävät yhteydet.

Arviolta 15–20 prosenttia iäkkäistä sairastaa masennusta. Muistin ja muiden tiedonkäsittelykykyjen heikentymää on noin 200 000 suomalaisella. Suurin piirtein yhtä moni sairastaa varsinaista dementiaa.

Uutispalvelu Duodecim(Neurology 2018)www.neurology.org

(201865) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.

Maatilalla kasvaneiden tiedetään sairastuvan muita harvemmin allergioihin ja atopiaan, mutta sama näyttäisi koskevan myös eläintilojen lähettyvillä asuvia, vaikka he eivät itse olisi mukana maanviljelyssä. Hollantilaistutkimuksen tulokset perustuvat 2 400 aikuisen terveystietoihin ja vasta-ainetutkimuksiin. Osallistujat olivat 20–72-vuotiaita.Tulokset osoittivat atooppisen ihottuman ja allergioiden olevan noin viidenneksen harvinaisempia osallistujilla, jotka asuivat noin 300 metrin päässä eläintilasta, kuin osallistujilla, jotka asuivat ainakin 500 metrin päässä. Yhteys oli vielä jonkin verran voimakkaampi osallistujilla, jotka olivat viettäneet lapsuutensa maatilalla.

Havainnot tukevat ns. hygieniahypoteesia, jonka mukaan lapsuuden infektioiden vähentyminen on lisännyt monia sairauksia, mm. allergioita ja astmaa. Jos lapset altistuvat monipuolisesti erilaisille bakteereille, eläinhilseelle ja muille allergeeneille, heidän sairastumisriskinsä on pienempi. On kuitenkin myös mahdollista, että eläintilojen lähettyville valikoituu ihmisiä, joilla ei ole atooppisia sairauksia. Tutkimus julkaistiin Occupational & Environmental Medicine -lehdessä.Uutispalvelu Duodecim(Occupational & Environmental Medicine 2018;DOI:10.1136/oemed-2017-104769)http://dx.doi.org/10.1136/oemed-2017-104769

(201865) 2018 Duodecim. Kaikki oikeudet pidätetään. Materiaalin uudelleen julkaisu ja edelleen levittäminen on kielletty ilman kirjallista lupaa.